Niin, nyt jos tietäisin, että kumman ottasin, kun syksyllä alotan lukion, lyhyen- vai pitkänmatematiikan. Mulla oli peruskoulun päättötodistuksessa matikan numero 8... Pärjäisköhän sillä pitkässä matematiikassa? Ja onko se niin raskasta kun puhutaan, se pitkä matikka?
Ja onko siitä missä sitten hyötyä, siitä pitkästä matikasta, jos sitä ei ees kirjota?
Aioin varmaankin lukion jälkeen ammattikorkeakouluun insinööriksi opiskelemaan, niin... Eli pääsisiköhän ammattikorkeakouluun helpommin, jos olis kirjottanut pitkän matikan? Vai onko siitä mitään hyötyä, jos on ollut pitkä matikka, mutta ei ole sitä kirjottanut?
Kiitos, jos joku vähän antaisi mulle neuvoja...
Pitkä matematiikka?
Vähän neuvoja...
24
5148
Vastaukset
- Katuu kun ei ottanut pitkää
Ota ihmeessä pitkä matikka, varsinkin jos tiedostat, että aiot insinöörijuttuja opiskelemaan. Itse aikoinani otin lyhyen, ja kironnut jälkeenpäin sitä, ettei tullut pitkää matikkaa otettua, koska siitä olisi ollut paljon apua opiskeluissa.
Sitä paitsi pitkän matikan voi vaihtaa lyhyeen, jos pitkä alkaa tuntua mahdottomalta.- Vähän neuvoja...
Niin, siis mitä hyötyä siitä sitten on esim. tuolla insinööriksi opiskelussa?
- tietävät neuvovat
Vähän neuvoja... kirjoitti:
Niin, siis mitä hyötyä siitä sitten on esim. tuolla insinööriksi opiskelussa?
Ota se pitkä. Enemmän siitä on hyötyä inssiksi opiskellessa kuin lyhyestä.
- inssiopiskelija
Vähän neuvoja... kirjoitti:
Niin, siis mitä hyötyä siitä sitten on esim. tuolla insinööriksi opiskelussa?
"Niin, siis mitä hyötyä siitä sitten on esim. tuolla insinööriksi opiskelussa?"
Täysin uutta asiaa tulee silloin amk:ssa huomattavasti vähemmän.
Amk:ssa opetetaan vajaassa parissa vuodessa koko lukion pitkän matikan alue (ilman todennäköisyyslaskentoja ja jotain muita pikku juttuja), plus hieman lisää. Tämän jälkeen, ja osittain aikana, sitten sovelletaan näitä tietoja esimerkiksi lujuuslaskennassa ja koneensuunnittelijaksi opiskelevat monessa muussakin aineessa. Opiskelutahti on siis amk:ssa huomattavasti nopeampi kuin lukiossa, joten kärryiltä tipahtaminen voi olla aika kohtalokasta...
Erityisesti siis jos sinulla ei ole mitään huippuhyvää matikkapäätä, niin pitkä matikka auttaa oleellisesti saamaan amk:n kursseista hyviä numeroita.
Sinänsähän jos vain on perinyt edes pienen matemaattisen lahjakkuuden, niin amk:n matikankurssit eivät kyllä ole mitään vaikeita vaikka olisikin vain lyhyen matikan lukenut tai olisi ihan amispohjalta liikenteessä.
- ...
Mulla oli vähän samanlaisia ajatuksia silloin kun aloitin lukion, että otanko lyhyen vai pitkän matikan.. En ole koskaan ollut hyvä matikassa, ja peruskoulun päättötodistuksessa mulla oli matikasta 7.. Valitsin kuitenkin lukiossa pitkän matikan, vaikka se vähän hirvittikin.. Mutta vaikka matikasta olikin 7, pääsin kurssit kuitenkin läpi, joskus hieman paremmin, joskus rimaa hipoen=) Nyt lukion päättötodistuksessa matikka on 7.. Että kyllä melkein suosittelen, että kannattaa ottaa se pitkä matematiikka..
Oletko jo päättänyt, että mitä teet?- Vähän neuvoja...
En vielä ihan tiedä. Entäs, jos sitä ei ees kirjota, niin pääseeköhän sillon ammattikorkeakouluun? Mitä siinä pitkässä matikassa on sitten niin erilaista? Niin ja vaikuttaako se siihen ammattikorkeakouluun PÄÄSEMISEEN, se että kumman on lukiossa suorittanut?
- Tuleva yo-opiskelija.
Vähän neuvoja... kirjoitti:
En vielä ihan tiedä. Entäs, jos sitä ei ees kirjota, niin pääseeköhän sillon ammattikorkeakouluun? Mitä siinä pitkässä matikassa on sitten niin erilaista? Niin ja vaikuttaako se siihen ammattikorkeakouluun PÄÄSEMISEEN, se että kumman on lukiossa suorittanut?
"Perus"koulussa eli steinerissä minulla oli matikka 7-8 ja ajattelin, että otan lyhyen matikan, koska ei kukaan suositellut pitkääkään. Lukiossa se kadutti vain hieman. L tuli lyhyestä matematiikasta, joka on paljolti erinomaisen loogis-matemaattis älykkyyteni(147 loog-mat.ÄO testistä) tulosta :).
Ammattikorkeakoulun pääsykokeissa sitten harmitti, että olisi täytynyt ottaa se pitkä matikka kun ovat nämä insinöörin valintakokeet niin täynnä matikkaa -ja fysiikka/kemiaa valinnaisena-(1 krs. Fys ja kemiaa minulla lukiossa). Olisin varmaankin osannut vastata niihin tehtäviin paremmin pitkän matikan ja fysiikan pohjalta.
Mutta lopputulos oli, että tänä vuonna noin 200 hakijan(n. 70 ensisij.) joukosta olin 20. paras, ja 80 pääsi sisään hakemaani alaan. Tosin oli pohjapisteilläkin mahdollisesti merkitystä. Lyhyen matikan L antoi pohjapisteitä vain vähän enemmän kuin pitkän matikan C! Englanti E, Reaali, äikkä, ranska ja ruotsi C:eet.
Mutta enpäs menekään AMK:hon, vaan lukemaan tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistoon, minne pääsin Lyhyen matikan L:n ja Englannin E:n ansiosta suoraan. Vaikka se koe olisi ollut minulle varmaan vain mukava aivojumppa, ja olisin sen suorittanut ilman suuria vaikeuksia. Yhteisvalinnan koe oli nimittäin ongelmanratkaisua ja jotain tekstin analysoimista tai sinnepäin. - Vähän neuvoja...
Tuleva yo-opiskelija. kirjoitti:
"Perus"koulussa eli steinerissä minulla oli matikka 7-8 ja ajattelin, että otan lyhyen matikan, koska ei kukaan suositellut pitkääkään. Lukiossa se kadutti vain hieman. L tuli lyhyestä matematiikasta, joka on paljolti erinomaisen loogis-matemaattis älykkyyteni(147 loog-mat.ÄO testistä) tulosta :).
Ammattikorkeakoulun pääsykokeissa sitten harmitti, että olisi täytynyt ottaa se pitkä matikka kun ovat nämä insinöörin valintakokeet niin täynnä matikkaa -ja fysiikka/kemiaa valinnaisena-(1 krs. Fys ja kemiaa minulla lukiossa). Olisin varmaankin osannut vastata niihin tehtäviin paremmin pitkän matikan ja fysiikan pohjalta.
Mutta lopputulos oli, että tänä vuonna noin 200 hakijan(n. 70 ensisij.) joukosta olin 20. paras, ja 80 pääsi sisään hakemaani alaan. Tosin oli pohjapisteilläkin mahdollisesti merkitystä. Lyhyen matikan L antoi pohjapisteitä vain vähän enemmän kuin pitkän matikan C! Englanti E, Reaali, äikkä, ranska ja ruotsi C:eet.
Mutta enpäs menekään AMK:hon, vaan lukemaan tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistoon, minne pääsin Lyhyen matikan L:n ja Englannin E:n ansiosta suoraan. Vaikka se koe olisi ollut minulle varmaan vain mukava aivojumppa, ja olisin sen suorittanut ilman suuria vaikeuksia. Yhteisvalinnan koe oli nimittäin ongelmanratkaisua ja jotain tekstin analysoimista tai sinnepäin.Elikkä vaikka pitkästä matikasta kirjottaa huonomman, kun lyhyestä matikasta, niin siitä on saman verran hyötyä AMK:n pyrkiessä?
- Tuleva yo-opiskelija
Vähän neuvoja... kirjoitti:
Elikkä vaikka pitkästä matikasta kirjottaa huonomman, kun lyhyestä matikasta, niin siitä on saman verran hyötyä AMK:n pyrkiessä?
En muista, miten ne pisteet meni, mutta periaate on tämä: Pitkä matikka L:10 lähtöpistettä(Lp), E:9 Lp, M 8lp, C: 7 B: 6 lp jne. Lyhyt matikka: L: 7 Lp, E: 6 lp. jne.
Jos siis kirjoitat pitkästä matikasta Arvosanan L, E tai M on sinulle siitä enemmän hyötyä kuin lyhyen L:stä. Pitkän C:stä taas on yhtä paljon hyötyä kuin lyhyen laudaturista. En tiedä, mitä itse olisin pitkästä kirjoittanut, mutta ehkä M:n tai paremman. C tuntuu jotenkin huonolta arvosanalta vastaamaan lyhyen L:ää. Tarkoituksena lienee kanustaa pitkän matematiikan kirjoittamiseen. - ...
Vähän neuvoja... kirjoitti:
En vielä ihan tiedä. Entäs, jos sitä ei ees kirjota, niin pääseeköhän sillon ammattikorkeakouluun? Mitä siinä pitkässä matikassa on sitten niin erilaista? Niin ja vaikuttaako se siihen ammattikorkeakouluun PÄÄSEMISEEN, se että kumman on lukiossa suorittanut?
Vielä siitä pitkästä matikasta.. Että vaikka sain siis siitä pitkästä matikasta lukion päättötokariin sen 7, niin jätin matikan kuitenkin kirjoittamatta (en kirjoittanut matikkaa ollenkaan). Hain nyt kouluun ammattikorkeeseen, ja pääsin sinne! Joten ei se matikan poisjättäminen sitten kirjoituksissa välttämättä tarkoita sitä, että ei pääsis ammattikorkeakouluun.. En sitten tiedä, saattaahan se riippua myös siitä, että minne hakee..
- ...
Mulla oli vähän samanlaisia ajatuksia silloin kun aloitin lukion, että otanko lyhyen vai pitkän matikan.. En ole koskaan ollut hyvä matikassa, ja peruskoulun päättötodistuksessa mulla oli matikasta 7.. Valitsin kuitenkin lukiossa pitkän matikan, vaikka se vähän hirvittikin.. Mutta vaikka matikasta olikin 7, pääsin kurssit kuitenkin läpi, joskus hieman paremmin, joskus rimaa hipoen=) Nyt lukion päättötodistuksessa matikka on 7.. Että kyllä melkein suosittelen, että kannattaa ottaa se pitkä matematiikka..
Oletko jo päättänyt, että mitä teet? - kannattaa jos..
Kannattaa miettiä jo nyt mitä haluut tulevaisuudessa tehä.. tai ainakin mitä et ainakaan. Itse otin pitkät matikat fysiikat kemiat , vaikka tiesin jo silloin että en halua DI insinööriksi tai kemistiksi. Omalla kohdalla olisivat asiat nyt paljon paremmin jos olisin panostanut enemmän kieliin kuin noihin edellämainittuihin. Mutta jos aikaa on opiskeluun paljon niin eipä mahotonta oo saada hyviä kaikista aineista.
- Januck
Eihän se pärjääminen juurikaan riipu siitä peruskoulun numerosta?
Itsehän sen työn määrän voi päättää ja se ainakin mun mielestä vaikuttaa eniten siihen numeroon...
Ei mitkään vanhat numerot.
T. Lukioon menevä tamperelainen- Vähän neuvoja...
No kyllä varmaan vähän kannattaa miettiä, että ottaako pitkän matematiikan, jos peruskoulun päättötodistuksessa on matematiikan numero vaikka 5...
- Mnää
No kyllä peruskoulun numerosta jo voi jotain omasta lahjakkuudestaan päätellä. Ei lukion matematiikka mitenkään kovin vaikeaa ole, eli siis jos motivaatiota löytyy voi kutosellakin lähteä vielä koittamaan. Vaihto pitkästä lyhyeen kuitenkin on helppoa.
Jos omistaa edes ripauksen matemaattista lahjakkuutta, ei lukiossa tarvitse tehdä juurikaan töitä. Toisaalta taas täysin ilman lahjoja tulee puserruksesta ylivoimainen. Matematiikka nimittäin ei ole se ainoa aine jota pitäisi opiskella.
Lukion pitkä(kin) matematiikka on pitkälti mekaanista laskemista. Esimerkki elävästä elämästä: Itse en tajunnut mistä se derivaatan määritelmä oikein tulee, vaikka derivaatan tajusinkin. Se ei tahtia hidastanut, MAOLista katselin vain laskusääntöjä ja heittelin äksät paikalleen.
Vasta lukion jälkeen kun kiinnostukseni heräsi matematiikkaa ja erityisesti fysiikkaa kohtaan, olen onnistunut ymmärtämään miksi tehdään mitä tehdään (aiemman esimerkin tapauksessa: pystyisin johtamaan derivaatan määritelmän kaavan ja siitä tietenkin useimmat laskusäännöt).
- Vähän neuvoja
Jep, eli taidan ainakin aluksia koittaa sttten sitä pitkää matikkaa, jos ei suju, niin vaihdan lyhyeen... Jos siitä saa kerran huonommalla arvosanallakin saman verran pisteitä, kun lyhyessä paremmalla arvosanalla.
Millonkohan toi muuten pitäs sitte ilmottaa, että kumman ottaa? Ensimmäisen kurssin alussa varmaan?- Mnää
Ettekö ole kurssitarjotinta täyttänyt? Ysin loppupuoliskolla se täytetään (ainakin meidän oulussa silloin kun lukioon menin), ja siis siinä joko valitset pitkän tai lyhyen matikan.
Jos olet kuitenkin ehtinyt valitsemaan väärän vaihtoehdon, soita koulusi kansliaan ja kysy lisäneuvoa. - Vähän neuvoja...
Mnää kirjoitti:
Ettekö ole kurssitarjotinta täyttänyt? Ysin loppupuoliskolla se täytetään (ainakin meidän oulussa silloin kun lukioon menin), ja siis siinä joko valitset pitkän tai lyhyen matikan.
Jos olet kuitenkin ehtinyt valitsemaan väärän vaihtoehdon, soita koulusi kansliaan ja kysy lisäneuvoa.Ollaan tottakai täytetty ALUSTAVA ehdotus lukion ensimmäisen vuoden kursseiksi ysi luokalla. Mutta varsinaiset kurssi valinnathan tehdään siitä kurssitarjottimesta ensimmäisillä tunneilla lukiossa.
Ja tosiaan siihen alustavaan lappuun pistin lyhyen matikan, mutta vaihdan sen luultavasti kurssin valitsemis vaiheessa. Ja kesällähän ei mihkään kanslioihin soitella. Se ei mikään iso homma sitä ole muuttaa :D - Mnää
Vähän neuvoja... kirjoitti:
Ollaan tottakai täytetty ALUSTAVA ehdotus lukion ensimmäisen vuoden kursseiksi ysi luokalla. Mutta varsinaiset kurssi valinnathan tehdään siitä kurssitarjottimesta ensimmäisillä tunneilla lukiossa.
Ja tosiaan siihen alustavaan lappuun pistin lyhyen matikan, mutta vaihdan sen luultavasti kurssin valitsemis vaiheessa. Ja kesällähän ei mihkään kanslioihin soitella. Se ei mikään iso homma sitä ole muuttaa :DMinä kun olen varma, että lukion ATK luokassa käytiin kurssivalinnat tekemässä ysiluokalla.
Ehkä käytännöt ovat koulukohtaiset.
Miksei kesällä kansliohin soiteltaisi? Kyllä itse ainakin soitin ~2vk ennen lukion toisen vuoden alkamista, kun huomasin kurssivalintalappuni olevan ihan päin persettä.
Jatko-opiskelupaikkaa hakiessani soitin heinäkuun puolivälissä yliopiston kansliaan. Kyllä kanslistitäti vastasi ja avitti. - Vähän neuvoja...
Mnää kirjoitti:
Minä kun olen varma, että lukion ATK luokassa käytiin kurssivalinnat tekemässä ysiluokalla.
Ehkä käytännöt ovat koulukohtaiset.
Miksei kesällä kansliohin soiteltaisi? Kyllä itse ainakin soitin ~2vk ennen lukion toisen vuoden alkamista, kun huomasin kurssivalintalappuni olevan ihan päin persettä.
Jatko-opiskelupaikkaa hakiessani soitin heinäkuun puolivälissä yliopiston kansliaan. Kyllä kanslistitäti vastasi ja avitti.En tiiä mikä peräkylän lukio se sitte on ollu. Mutta kurssivalinnathan tehdään lukion alussa.
- Dragon
Itse sain yläasteen päästötodistukseen matikasta ysin, ja valitsin siis pitkän matikan lukioon. Koskaan en ollut saanut minkään aineen kokeista niin huonoja numeroita kuin sain joistakin pitkän matikan kokeista! Eli elämäni ensimmäiset kuutoset ja jopa yhden viitosenkin sain lukion pitkästä matikasta. Mutta pärjäsin kyllä. Parista kurssista sain jopa 10 , kun taas parista tuli vain 6.
Hyvä ystäväni sinnitteli pitkässä matikassa kolme kurssia ennen kuin luovutti ja vaihtoi lyhyeen. Että tottakai tuolla sun kahdeksan arvoisella matikalla kannattaa kokeilla pitkää matikkaa, ainahan voi vaihtaa lyhyeen! Valmistaudu vaan siihen, ettei numerot aina ole niin hyviä kuin mihin oot tottunut... :S
Ja onhan pitkästä matikasta paljonkin hyötyä, kun katselet vaikka ammattikorkeiden valintaoppaita: pitkän matikan numeroista saa ehkä ainakin puolet enemmän pisteitä kuin vastaavista lyhyen matikan numeroista... - an.nu
sanoisin että lyhyen matikan kasilla pärjää vallan mainiosti. Kyse on loppujen lopuksi vain motivaatiosta. Omalla kohdallani pitkä piti lopettaa kun intressit lopahtivat... Tai pikemminkin halusin käyttää kaiken ylimääräisen aikani muilla aloilla kehittymiseen :)
Siis: jos olet valmis näkemään työn ja vaivan, go for it! Pitkän matikan kirjottamisesta on paljonkin hyötyä yliopistopaikan haussa. - Anonyymi
Se Dallas-jakso, jossa Cliff Barnes antoi Patrick Duffyn paskantaa suuhunsa saisi tulla uusintana. Siinä jaksossa myös JR halusi paskantaa Cliff Barnesin suuhun.
Kun JR punnasi paskaa allaan Patrick Duffy auki olevaan suuhun, niin Patrick Duffy alkoi runkkaamaan. Spermaa tuli paljon. Sue Ellenkin katsoi hitaasti JR:ää ja Bobbyn penistä. Bobbyllä oli valtava HK:n sinisen kokoinen penis – velttona! Sue Ellen halusi tämän makkaran sisäänsä.
(No tiedän, että monet teistä odottaa jatkoa tälle produktiolle, siitä voi tulla 3-osainen trilogialle, jonka jokin elokuva-alaan perehtynyt fi -asiantuntija.
Palataan taas pian. Hejsan för. EtGuide. adjö- Anonyymi
onko väärä keskustelu
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733664Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91991Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341210
- 1001073
- 1091055
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876