Muistisairas kuoli kuristumalla
Iäkäs nainen kuoli Turun Sanomien mukaan kuristumalla Esperi Caren Hoivakoti Otsossa Turun Runosmäessä viime joulukuussa. Hänet oli sidottu tuoliin kahdella vyöllä. Muutaman kuukauden hoivakodissa asunut nainen sairasti Alzheimerin tautia.
Lehden mukaan poliisi epäilee, että nainen on yrittänyt rimpuilla irti ja kuristunut.
Lounais-Suomen Poliisilla on käynnissä tutkinta tapauksesta. Poliisin mukaan on syytä epäillä, että hoivakodissa tapahtui rikos, kun nainen kuoli.
Esperin viestintä vahvistaa Ylelle kuolemantapauksen, mutta kieltäytyy kommentoimasta asiaa enempää ”kuolinsyyntutkimuksen ollessa kesken”. Esperissä asiaa on selvitetty myös sisäisesti.
– Se oli tosi vakava tapaus. Näitä sitomistapauksia aina aika ajoin tulee esiin, von Bonsdorff sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti fyysiseltä toimintakyvyltään hyvässä kunnossa olevat muistisairaat ovat raskaasti hoidettava ryhmä, joka vaatii paljon henkilökunnan huomiota.
Von Bonsdorffin mukaan tilanteen perusteellinen selvittäminen ja avoimuus ovat avain siihen, että hoidon turvallisuus voi jatkossa parantua.
Omaisilla ei aina ole hänen mukaansa täyttä kuvaa hoivakodin arjesta. Hän korostaa, että hoivakodin on pidettävä omaiset ajan tasalla ja kerrottava hoitoon liittyvistä ratkaisuista.
– Tämä herättää masentavia ajatuksia. Voiko tosiaan olla niin, että vanhuksia hoidetaan tuolla tavalla, kuolleen naisen käly Tuulikki Kanninen pohti Ylen jutussa eilen.
Iäkäs nainen kuoli Turun Sanomien mukaan kuristumalla Esperi Caren Hoivakoti Otsossa Turun Runosmäessä viime joulukuussa. Hänet oli sidottu tuoliin kahdella vyöllä. Muutaman kuukauden hoivakodissa asunut nainen sairasti Alzheimerin tautia.
Lehden mukaan poliisi epäilee, että nainen on yrittänyt rimpuilla irti ja kuristunut.
Lounais-Suomen Poliisilla on käynnissä tutkinta tapauksesta. Poliisin mukaan on syytä epäillä, että hoivakodissa tapahtui rikos, kun nainen kuoli.
Esperin viestintä vahvistaa Ylelle kuolemantapauksen, mutta kieltäytyy kommentoimasta asiaa enempää ”kuolinsyyntutkimuksen ollessa kesken”. Esperissä asiaa on selvitetty myös sisäisesti.
– Se oli tosi vakava tapaus. Näitä sitomistapauksia aina aika ajoin tulee esiin, von Bonsdorff sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti fyysiseltä toimintakyvyltään hyvässä kunnossa olevat muistisairaat ovat raskaasti hoidettava ryhmä, joka vaatii paljon henkilökunnan huomiota.
Von Bonsdorffin mukaan tilanteen perusteellinen selvittäminen ja avoimuus ovat avain siihen, että hoidon turvallisuus voi jatkossa parantua.
Omaisilla ei aina ole hänen mukaansa täyttä kuvaa hoivakodin arjesta. Hän korostaa, että hoivakodin on pidettävä omaiset ajan tasalla ja kerrottava hoitoon liittyvistä ratkaisuista.
– Tämä herättää masentavia ajatuksia. Voiko tosiaan olla niin, että vanhuksia hoidetaan tuolla tavalla, kuolleen naisen käly Tuulikki Kanninen pohti Ylen jutussa eilen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
On yleistä, että vanhuksille laitetaan vyö lantion ympäri. Sen tehtävänä ei ole sitoa ihmistä paikalleen vaan pitää takapuoli tuolissa että ryhti pysyy hyvänä eikä ihminen valu alas tuolista.
Jos vanhus ei ole ollut levoton, niin tarkkailua ei ole ollut jatkuvasti. Valitettavasti muistisairaat eivät käyttäydy johdonmukaisesti ja on mahdollista, että vanhus on pyrkinyt liukumaan vyön alta pois tuolista.
Ns lepositeitä ei käytetä tuoleissa rajoittamaan liikkumista. Vöitä käytetään vain asennon tukemiseen.
Onhan se vähän outoa, että vanhuksia sidotaan kiinni lepositeillä ja lantiovyöllä.
Eikö ole keksijää joka esim. Tekisi samanlaisen mekanismin kuin lasten turvaistuimissa?
Ja onhan sitterissäkin haarojen välissä remmi, ettei valu pois istuimesta.
Lepositeillä vanhus laitetaan kiinni sänkyyn, ei tuoliin.
Muistisairas ei ymmärrä sitä, ettei pysy itse pystyssä. Ilman siteitä kaatuu lattialle ja murtaa lonkkansa. Sitäkin sattuu, aina ei tosin mene lonkka.
Tuolissa käytetään lantiotukea ettei lantio valu eteen ja ihminen sujahda lattialle. Vartaloa tukemaan käytetään tuolissa sivutukia. Tuolia voi myös kallistaa paremman asennon saamiseksi.
Siteitä käytetään vain sen verran kuin on ihan pakko. Voitaisiinhan vanhus vaikka laittaa käsirautoihin, jos ainoa syy olisi estää liikkuminen.
Valitettavasti silloin, kun pää ei pelaa ja vartalo on makaronia, hyviä keinoja ei ole. Makuuttaminen vuoteessakaan ei ole hyvä vaihtoehto monestakaan syystä.
"On yleistä, että vanhuksille laitetaan vyö lantion ympärille..." selitys sekin palvelutaloissa harjoitettuun IKÄRASISMIIN. Vanhuksia sidotaan tuoliin, kun hoitajia on liian vähän. Poliisi tutkii Esperi Caressa tapahtunutta tuoliin sitomista, minkä seurauksena vanhus tukehtui. Montakohan hoitajaa vuorossa oli, ja kuinka monta apua tarvitsevaa vanhusta?
Paremman ryhdin vuoksi tuskin ketään tuoliin sidotaan.
Vanhusten hoivaan käytetään nyt Suomessa vähiten rahaa muihin pohjoismaihin verrattuna.
Vanhusten hoito on keskitetty kolmelle suurelle yksityiselle hoivajätille, jotka ovat ostaneet pieniä hoitoyksikköjä alalta. Kodinomaiset, pienet hoivapalvelut ovat loppuneet.
Kaikkien kolmen ison yrityksen toiminnasta , Esperi Care, Attendo ja Mehiläinen, saamme liian usein lukea ikäviä uutisia huonosta toiminnasta. Saarijärvellä hoivayritys on saanut AVI:lta ison sakon useasta eri syystä, muun muassa suomen kielen puutteesta, Helsingin Tilkassa vanhus oli sidottu tuoliin vöiden avulla "hankalana", vaikka hänellä oli kovia kipuja, lonkkavika ja tekonivel pois paikaltaan. Vasta omaisten avulla vanhus pääsi läkäriin jq tutkimuksiin.
Turussa vanhus sidottiin tuoliin, ja hän tuoliin vanhus kuoli - ilman lääkärin tutkimuksia, ilman omaisten saattohoitoa.
Suurilla hoivajäteillä on nykyään parempi mahdollisuus vaatia alueilta suurempia maksuja, kun yksityiset palveluyritykset (hoivajätit) ovat vallanneet jo puolet vanhuspalveluista. Ehkä se ei ollut alunperin tarkoitus, mutta niin on käynyt ja näyttää siltä, että tilanne on vain huonontunut.
Yhä useampi vanhus, joka tarvitsee 24 tunnin vuorokautista hoivaa, ei sitä saa vaan joutuu sinnittelemään kotona digipalvelujen tai vain muutaman minuutin kestävän hoitajan käynnin avulla.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009981246.html
Edellä linkissä on asiasta hyvä mielipidekirjoitus.
On turha tehdä eroa julkisen ja yksityisen vanhusten hoidon välille.
Samat toimintamallit ovat molemmissa ja samat ihmiset siirtyvät alan sisällä paikasta toiseen.
Katso vaikka Turun Runosmäen vanhainkodin historiaa valitusten osalta.
Ero yksityisen ja julkisen palvelun välillä on kuitenkin se, ettei julkista puolta ole ikinä suljettu eikä ketään tuomittu. Sinä mielessä yksityinen on turvallisempi että teoilla on seurauksia.
2007
Kantelu Runosmäen vanhainkodin puutteista nosti vanhukset otsikoihin
2019
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006042548.html
2022
https://paatokset.turku.fi/sosiaali-ja-terveyslautakunta/poytakirja/4734395/pykala/360/liite/19734
2025
https://yle.fi/a/74-20146449
Mutta onhan meillä omaishoitajat.!
He tekevät työtä rakkaudesta 24/7.
Elävät pelkällä pyhällähengellä, koska eivät saa ansaitsemaansa palkkaa työstään.
Omaishoito on oma valinta. Kukaan ei pakota siihen.
Jotkut vain saavat nostetta siitä, että voivat valittaa siitä, minkä ovat itse itselleen tilanneet.
Ihmisiä omaishoitajatkin ovat. Tapahtumat vain pysyvät paremmin piilossa.
Ihan pienenä vinkkinä: älä syytä yksin näitä yksityisiä palvelun tarjoajia, koska nämä kunnalliset on pahimpia, nyky "pahoin"vointi alueiden. Olen itse nähnyt, mitä paskaa nämä kunnalliset on!
Ei se ole hallituksen vika jos vanhuksien parissa työskentelät ihmiset eivät tee työtänsä.
Kun saa potkut yksityiseltä, niin aina pääsee julkiselle puolelle.
Väite ilman faktoja tai lähdettä, josta faktat voi todentaa, voidaan aina pitää puhtaana puppuna.
Voi.
Mutta onko kukaan saanut potkuja julkiselta puolelta?
Rajut leikit ollu mummolla.
Poliisitutkinta on aloitettu Esperi Caren toiminnasta, kun tuoliin sidottu vanhus Turussa kuoli. Toivottavasti vanhuspalvelulakiin saadaan uudistuksia, jotka estäisivät vanhusten kaltoinkohtelun, kun vedotaan siihen, että iäkäs ihminen on hankala tai liian ollut liian levoton.
Pelko, ahdistus ja ymmärtämättömyys aiheuttaisivat meissä kaikissa ahdistusta ja levottomuutta, jolloin meistä voi tulla hankalia. Helpottaako hoitotyössä hoitajia se, että voivat sitoa vanhuksen väkisin vöillä tuoliin yksin istumaan? Onko vanhuspalvelulaissa määräys siitä, miten kauan vanhusta voidaan vöihin sidottuna tuolissa istuttaa?
Auttaako sidottuna istuminen vanhusta voittamaan pelkotilansa, ahdistuksensa ja jopa kipunsa. Helsingin Tilkassa vöissä sidottuna istutettiin tuolissa vanhusta, jolla oli kovat kivut. Vanhus oli jätetty vaille tarvitsemaansa sairaalahoitoa.
Aluehallintovirastolla on liian vähän resursseja tarkastaa vanhusten palvelutaloja ja seuraamukset kaltoinkohtelusta ovat vähäiset. Miten pitkälle palvelutalon johtajan pahoittelu riittää?
Muistisairaalle ei auta mikään. On kurjaa, kun ihmisen lopussa on sekaisin kuin seinäkello eikä tajua omaa parastaan.
Siihen ei kuitenkaan auta mikään hoito.
Perussuomalaiset eivät piittaa ihmisten oikeuksista. 💩