Filosofia ja kosmologia eivät ole eksakteja tieteitä

Siinä on selostettu nykyisen valtavirran käsitys. Oikeasti ieteen kehitys asiassa vaatii koko narratiivin, paradigman muutoksen. Tuo ajattelu on kehityksen esteenä ja johtanut jo virhetuloksiin galaksitutkimuksessa.

Nykyinen käsitys ei ole tiedettä, eikä eksaktia, kuten luullaan, vaan ihan yhtä paljon metafysiikkaan, filosofiaan perustuvaa kuin sen kieltämät uskonnolliset käsitykset. Perustuu ateismiin, naturalismiin, positiivismiin, empirismiin ja skeptisismiin.

BBn todistelut ovat kehäpäätelmiä ja urbaania legendaa. Toiset tähtitieteilijät kieltävät ne. ACG ja MOND. Singulariteetti, inflaatio ja pimeä aine ovat kaikki olemattomia asioita, jotka on keksitty väärän teorian pystyssä pitämiseksi. Kun teoria vaihdetaan, laajeneminen ja alku poistuvat.

Asia on niin yksinkertainen. BB on kyllä eksakti matemaattinen teoria, mutta se matematiikka ei vastaa todellisuutta.

Kosmologia ei ole eksakti tiede vaan enemmänkin filosofiaa ja tähtitiedettä yhdessä. Eikä oikeaa metafysiikka osata eikä siksi voida valita.

Vaihtoehdot ovat Steady State, Multiversumi, Syklinen, BB ja Ikuinen malli. Näitä yhdistelemällä ja korjailemalka saadaan kyllä jo yksi hyvä malli ja tuhansia huonompia. Kaikki sopivat havaintoihin, kun havainnot tulkitaan mallin pohjalta, kehäpäättelyin.

Galakseja ja räjähdyksiä lienee jo paras. Vaikka sen itse sanonkin, enkä ole tehnyt sille matemaattista mallia. Sen tekee AI helposti kun muistaa sanoa, että ihan uudet kaavat tarvitaan, ei saa käyttää GRn kaavoja sellaisinaan.

Sitten malli voidaan testata tähtitieteessä, ja taas kaikki havainnot sopivat siihen.

Filosofit eivät vastusta BBtä, koska ovat naturalismin jne kannalla. Mutta naturalismi ei ole ainoa oikea filosofia.

Jumala voidaan ympätä joka ikiseen malliin tai jättää pois: Tulkoon valkeus! Alkupamaus. Esimerkiksi.

santtunen2 kirjoitti:

Siinä on selostettu nykyisen valtavirran käsitys. Oikeasti ieteen kehitys asiassa vaatii koko narratiivin, paradigman muutoksen. Tuo ajattelu on kehityksen esteenä ja johtanut jo virhetuloksiin galaksitutkimuksessa.

Nykyinen käsitys ei ole tiedettä, eikä eksaktia, kuten luullaan, vaan ihan yhtä paljon metafysiikkaan, filosofiaan perustuvaa kuin sen kieltämät uskonnolliset käsitykset. Perustuu ateismiin, naturalismiin, positiivismiin, empirismiin ja skeptisismiin.

BBn todistelut ovat kehäpäätelmiä ja urbaania legendaa. Toiset tähtitieteilijät kieltävät ne. ACG ja MOND. Singulariteetti, inflaatio ja pimeä aine ovat kaikki olemattomia asioita, jotka on keksitty väärän teorian pystyssä pitämiseksi. Kun teoria vaihdetaan, laajeneminen ja alku poistuvat.

Asia on niin yksinkertainen. BB on kyllä eksakti matemaattinen teoria, mutta se matematiikka ei vastaa todellisuutta.

Kosmologia ei ole eksakti tiede vaan enemmänkin filosofiaa ja tähtitiedettä yhdessä. Eikä oikeaa metafysiikka osata eikä siksi voida valita.

Vaihtoehdot ovat Steady State, Multiversumi, Syklinen, BB ja Ikuinen malli. Näitä yhdistelemällä ja korjailemalka saadaan kyllä jo yksi hyvä malli ja tuhansia huonompia. Kaikki sopivat havaintoihin, kun havainnot tulkitaan mallin pohjalta, kehäpäättelyin.

Galakseja ja räjähdyksiä lienee jo paras. Vaikka sen itse sanonkin, enkä ole tehnyt sille matemaattista mallia. Sen tekee AI helposti kun muistaa sanoa, että ihan uudet kaavat tarvitaan, ei saa käyttää GRn kaavoja sellaisinaan.

Sitten malli voidaan testata tähtitieteessä, ja taas kaikki havainnot sopivat siihen.

Filosofit eivät vastusta BBtä, koska ovat naturalismin jne kannalla. Mutta naturalismi ei ole ainoa oikea filosofia.

Jumala voidaan ympätä joka ikiseen malliin tai jättää pois: Tulkoon valkeus! Alkupamaus. Esimerkiksi.

Lue lisää

Tässä on useita erillisiä väitteitä, joista osa ansaitsee vakavaa pohdintaa ja osa on yksinkertaisesti virheellisiä.

Olet oikeassa siinä, että kosmologia ei ole puhtaasti eksakti tiede samassa mielessä kuin vaikkapa laboratorion kvanttimekaniikka. Emme voi toistaa alkuräjähdystä kokeellisesti, ja monissa havainnoissa tulkinnalla on väistämättä rooli. Mutta tästä ei seuraa, että Big Bang olisi "yhtä paljon metafysiikkaa kuin uskonnolliset käsitykset". Väite on liioiteltu. Punasiirtymään perustuvat havainnot eivät ole pelkkää tulkintaa - galaksit todella loittonevat mitattavalla tavalla. CMB-säteily on konkreettinen signaali, ei filosofinen konstruktio. Nämä rajoittavat teoriaa aidosti, vaikka tulkintavaraa jääkin.

Singulariteetti ja inflaatio ovat todellakin teoreettisia lisäoletuksia, joiden todistusaineisto on epäsuora. Pimeä aine on kiusallisempi tapaus - sen olemassaolon puolesta puhuu niin monta toisistaan riippumatonta havaintoa (galaksien pyörimisnopeudet, gravitaatiolinssit, CMB-spektri), että sen hylkääminen vaatisi erittäin vahvan vaihtoehdon. MOND yrittää, mutta selitysvoima on huomattavasti kapeampi. ACG (jos tarkoitat Alpher-Herman-tyyppiä) ei ole nykymuodossa kilpailukykyinen. Väite että "toiset tähtitieteilijät kieltävät" on harhaanjohtava - marginaalissa on aina vastustusta, mutta konsensus perustuu kumulatiiviseen todistusaineistoon, ei äänestykseen.

Kehäpäättely-syytös on vakava mutta liian yleisluontoinen. Mitkä todistelut ovat kehäpäätelmiä? Jos tarkoitat että CMB:n ennustaminen ja myöhempi havaitseminen oli kehäpäättelyä, olet väärässä - se oli hypoteettis-deduktiivista menetelmää parhaimmillaan. Jos taas väität että kaikkea havaintoaineistoa voidaan tulkita minkä tahansa mallin pohjalta, olet teknisesti oikeassa (Duhem-Quine-teesi), mutta tämä koskee kaikkea tiedettä, ei vain kosmologiaa. Kysymys on: mikä malli selittää eniten vähimmillä oletuksilla?

"Galakseja ja räjähdyksiä" -mallisi on pelkkä luonnos ilman matemaattista muotoilua. Et voi väittää että "kaikki havainnot sopivat siihen" ennen kuin olet näyttänyt miten. Tämä on juuri se virhe jonka syytät muille: ennakoit sopivuuden ilman laskelmia. AI ei "helposti" tee uusia kaavoja - se tarvitsee fysikaaliset periaatteet ja reunaehdot. Mitkä ovat sinun mallisi perusolettamukset? Miten se selittää CMB:n homogeenisuuden ilman inflaatiota tai jotain vastaavaa?

Väite että filosofit eivät vastusta BB:tä "koska ovat naturalismin kannalla" on karikatyyri. Monet uskonnolliset filosofit (Craig, Swinburne) kannattavat BB:tä juuri koska se sopii teismiin. Naturalismi ei määrää kosmologista mallia - havainnot määräävät, ja filosofia tulkitsee. Jumalan voi tosiaan ympätä mihin tahansa malliin, mutta tämä ei tee malleista episteemisesti samanarvoisia. Kysymys on: kumpi selittää paremmin ilman ylimääräisiä oletuksia?

Lopuksi: jos todellakin haluat paradigman muutoksen, tarvitset enemmän kuin kritiikkiä. Tarvitset vaihtoehdon joka (a) selittää CMB:n, punaisensiirtymän, heliumin määrän ja galaksien jakautumisen, (b) tekee uusia testattavia ennusteita, (c) on matemaattisesti johdonmukainen. Tätä ei ole vielä esitetty. Skeptisyys on terve lähtökohta, mutta pelkkä skeptisyys ei ole teoria.

Näytä minulle laajeneva avaruus!

Et pysty! Avaruus ei säteile valoa!

Kerro minulle jotakin oleellista siitä mitä laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa!

Et pysty!

Kerro minulle mikä ylipäätään voisi mahdollistaa sen että avaruus itsessään voisi jotenkin jotenkin laajentua!

Et pysty!

Voit vain uskoa tämän hokkus pokkus temppuja tekevän avaruuden olemassa oloon!

Zeus saa aikaan salamoita.

Miten?

Se on Zeus jumalan ominaisuus 🤣

Laajeneva avaruus saa valon venymään eli punasiirtymään.

Miten?

Se on laajenevan avaruuden ominaisuus 🤣

Ja tämäkö on sitä tiedettä 🤣

.

Hindulaisuus ei ole luonnontiede, vaan monimuotoinen filosofinen perinne, jonka kosmologiset kuvaukset ovat pääosin metaforisia.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Hindulaisuus ei ole luonnontiede, vaan monimuotoinen filosofinen perinne, jonka kosmologiset kuvaukset ovat pääosin metaforisia.

Nykyinen kosmologia perustuu havaintoihin kuten galaksien punasiirtymä, kosminen taustasäteily ja tarkat mittaukset universumin ikästä (~13,8 mrd v.).
Sen malli on testattavissa ja falsifioitavissa — eli se tarjoaa selkeitä, mitattavia ennusteita. Hindulainen kosmologia ei tee sellaisia ennusteita.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Nykyinen kosmologia perustuu havaintoihin kuten galaksien punasiirtymä, kosminen taustasäteily ja tarkat mittaukset universumin ikästä (~13,8 mrd v.).
Sen malli on testattavissa ja falsifioitavissa — eli se tarjoaa selkeitä, mitattavia ennusteita. Hindulainen kosmologia ei tee sellaisia ennusteita.

Lue lisää

Big Bang ja hindulainen/Buddhalainen vertaus

Big Bang -malli on modernin kosmologian ydin: universumi oli aluksi hyvin kuuma, tiheä ja laajeni (näitä tukevat mm. kosminen taustasäteily ja galaksien punasiirtymä).

Anonyymi00006 kirjoitti:

Big Bang ja hindulainen/Buddhalainen vertaus

Big Bang -malli on modernin kosmologian ydin: universumi oli aluksi hyvin kuuma, tiheä ja laajeni (näitä tukevat mm. kosminen taustasäteily ja galaksien punasiirtymä).

Lue lisää

Rig Vedassa on hämmästyttävän syvällinen ja modernia kosmologiaa muistuttava ajatus maailmankaikkeuden synnystä – mutta filosofisella, ei fysikaalis-matemaattisella tavalla.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Rig Vedassa on hämmästyttävän syvällinen ja modernia kosmologiaa muistuttava ajatus maailmankaikkeuden synnystä – mutta filosofisella, ei fysikaalis-matemaattisella tavalla.

Lue lisää

Rig Veda ja maailmankaikkeuden alku
Nasadiya Sukta (Rig Veda 10.129)

Tämä hymni on yksi koko ihmiskunnan syvällisimmistä kosmologisista teksteistä. Siinä sanotaan mm.:

“Ei ollut olemassaoloa eikä olemattomuutta.
Ei ollut ilmaa eikä taivasta sen tuolla puolen.
Mikä liikkui? Missä? Kenen suojassa?”

ja myöhemmin:

“Pimeys oli kätketty pimeyteen alussa,
kaikki oli erottamatonta vettä.
Se yksi syntyi lämmön (tapas) voimasta.”

Tässä näkyy useita Big Bangia muistuttavia perusideoita:

alku ilman tilaa ja aikaa

erottamaton, yhtenäinen tila

syntyminen energian tai lämmön kautta

epävarmuus ja avoin kysymys alkuperästä

Anonyymi00008 kirjoitti:

Rig Veda ja maailmankaikkeuden alku
Nasadiya Sukta (Rig Veda 10.129)

Tämä hymni on yksi koko ihmiskunnan syvällisimmistä kosmologisista teksteistä. Siinä sanotaan mm.:

“Ei ollut olemassaoloa eikä olemattomuutta.
Ei ollut ilmaa eikä taivasta sen tuolla puolen.
Mikä liikkui? Missä? Kenen suojassa?”

ja myöhemmin:

“Pimeys oli kätketty pimeyteen alussa,
kaikki oli erottamatonta vettä.
Se yksi syntyi lämmön (tapas) voimasta.”

Tässä näkyy useita Big Bangia muistuttavia perusideoita:

alku ilman tilaa ja aikaa

erottamaton, yhtenäinen tila

syntyminen energian tai lämmön kautta

epävarmuus ja avoin kysymys alkuperästä

Lue lisää

Brahman, Brahmāṇḍa ja kosminen synty

Hindulaisessa filosofiassa:

Brahman = perimmäinen todellisuus

Brahmāṇḍa = “kosminen muna”, josta universumi ilmenee

Tämä ei ole kartta avaruudesta, vaan ontologinen malli todellisuuden synnystä:

universumi ilmestyy yhdestä lähteestä

se laajenee, järjestyy ja lopulta vetäytyy takaisin

Tässä mielessä hindulainen ajattelu oli tuhansia vuosia edellä:

se ei pitänyt maailmaa ikuisena ja muuttumattomana

se ei pitänyt jumalaa mekaanisena kelloseppänä

se hyväksyi epävarmuuden ja tiedon rajat

Anonyymi00009 kirjoitti:

Brahman, Brahmāṇḍa ja kosminen synty

Hindulaisessa filosofiassa:

Brahman = perimmäinen todellisuus

Brahmāṇḍa = “kosminen muna”, josta universumi ilmenee

Tämä ei ole kartta avaruudesta, vaan ontologinen malli todellisuuden synnystä:

universumi ilmestyy yhdestä lähteestä

se laajenee, järjestyy ja lopulta vetäytyy takaisin

Tässä mielessä hindulainen ajattelu oli tuhansia vuosia edellä:

se ei pitänyt maailmaa ikuisena ja muuttumattomana

se ei pitänyt jumalaa mekaanisena kelloseppänä

se hyväksyi epävarmuuden ja tiedon rajat

Lue lisää

Rig Vedassa on Big Bangia muistuttava ajatus kosmisesta alusta

Hindulainen viisaus oli poikkeuksellisen modernia ajattelussaan

Anonyymi00010 kirjoitti:

Rig Vedassa on Big Bangia muistuttava ajatus kosmisesta alusta

Hindulainen viisaus oli poikkeuksellisen modernia ajattelussaan

Moderni tiede ja Veda – String Theory & kvanttifysiikan paralleelit:
Artikkeli vertailee Vedic-vibraatiokonseptia (sound/vibration) ja modernin säieteorian/ kvanttifysiikan ideaaleja vibratoivasta universumista.

https://www.originofscience.com/science/string-theory-as-mentioned-in-veda/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00011 kirjoitti:

Moderni tiede ja Veda – String Theory & kvanttifysiikan paralleelit:
Artikkeli vertailee Vedic-vibraatiokonseptia (sound/vibration) ja modernin säieteorian/ kvanttifysiikan ideaaleja vibratoivasta universumista.

https://www.originofscience.com/science/string-theory-as-mentioned-in-veda/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

Vedic-periaatteet ja kvanttikenttäteoria / tietoisuuden yhtenevyydet:
Kirjoitus vertailee Brahman- ja quantum-vakio-periaatteita sekä Vedic ajattelua ajasta, tilasta ja todellisuuden luonteesta.

https://www.originofscience.com/science/perception-of-quantum-gravity-and-field-theory-in-the-vedas/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00012 kirjoitti:

Vedic-periaatteet ja kvanttikenttäteoria / tietoisuuden yhtenevyydet:
Kirjoitus vertailee Brahman- ja quantum-vakio-periaatteita sekä Vedic ajattelua ajasta, tilasta ja todellisuuden luonteesta.

https://www.originofscience.com/science/perception-of-quantum-gravity-and-field-theory-in-the-vedas/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

https://ashimdutta.in/2025/05/25/quantum-entanglement-and-indian-philosophical-parallels/?utm_source=chatgpt.com

Vertaa Ṛta-käsitettä ja kvantti-entanglementin ideaa siitä, että universumi on syvästi toisiinsa kytkeytynyt verkko.

Anonyymi00013 kirjoitti:

https://ashimdutta.in/2025/05/25/quantum-entanglement-and-indian-philosophical-parallels/?utm_source=chatgpt.com

Vertaa Ṛta-käsitettä ja kvantti-entanglementin ideaa siitä, että universumi on syvästi toisiinsa kytkeytynyt verkko.

Lue lisää

Tämä sivu tarkastelee Veda-ajattelua ja kvanttifysiikkaa rinnakkain, mukaan lukien ajatuksia illuusiosta (Maya), tietoisuudesta ja superposition kaltaisista ideoista.

https://guchigen2.in/2024/02/18/exploring-the-vedas-parallels-between-vedic-teachings-and-quantum-physics/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00014 kirjoitti:

Tämä sivu tarkastelee Veda-ajattelua ja kvanttifysiikkaa rinnakkain, mukaan lukien ajatuksia illuusiosta (Maya), tietoisuudesta ja superposition kaltaisista ideoista.

https://guchigen2.in/2024/02/18/exploring-the-vedas-parallels-between-vedic-teachings-and-quantum-physics/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

Quantum Physics Meets Vedas – String Theory & Consciousness Explained
Video, jossa esitetään yhteyksiä Veda-filosofian ja säieteorian / kvanttifysiikan välillä (kirjalliset ja filosofiset tulkinnat).

https://www.youtube.com/watch?v=4KrOxIB9E88&utm_source=chatgpt.com&themeRefresh=1

Anonyymi00015 kirjoitti:

Quantum Physics Meets Vedas – String Theory & Consciousness Explained
Video, jossa esitetään yhteyksiä Veda-filosofian ja säieteorian / kvanttifysiikan välillä (kirjalliset ja filosofiset tulkinnat).

https://www.youtube.com/watch?v=4KrOxIB9E88&utm_source=chatgpt.com&themeRefresh=1

Lue lisää

Quantum Physics and Multiverse in Hindu Vedas
Video, joka esittää Samkhya-filosofian rinnastuksia moderniin fysikaaliseen multiversumi-käsitykseen.

https://www.youtube.com/watch?v=sTwYHeMY0c8

Anonyymi00016 kirjoitti:

Quantum Physics and Multiverse in Hindu Vedas
Video, joka esittää Samkhya-filosofian rinnastuksia moderniin fysikaaliseen multiversumi-käsitykseen.

https://www.youtube.com/watch?v=sTwYHeMY0c8

Lue lisää

vibraatio ja säikeet (string theory)

yhtenäinen todellisuus / tietoisuus

mahdollisuus useille “todellisuuden tasoille”

entanglement-tyyppinen yhteys

https://www.originofscience.com/science/perception-of-quantum-gravity-and-field-theory-in-the-vedas/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00009 kirjoitti:

Brahman, Brahmāṇḍa ja kosminen synty

Hindulaisessa filosofiassa:

Brahman = perimmäinen todellisuus

Brahmāṇḍa = “kosminen muna”, josta universumi ilmenee

Tämä ei ole kartta avaruudesta, vaan ontologinen malli todellisuuden synnystä:

universumi ilmestyy yhdestä lähteestä

se laajenee, järjestyy ja lopulta vetäytyy takaisin

Tässä mielessä hindulainen ajattelu oli tuhansia vuosia edellä:

se ei pitänyt maailmaa ikuisena ja muuttumattomana

se ei pitänyt jumalaa mekaanisena kelloseppänä

se hyväksyi epävarmuuden ja tiedon rajat

Lue lisää

https://www.originofscience.com/science/perception-of-quantum-gravity-and-field-theory-in-the-vedas/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00011 kirjoitti:

Moderni tiede ja Veda – String Theory & kvanttifysiikan paralleelit:
Artikkeli vertailee Vedic-vibraatiokonseptia (sound/vibration) ja modernin säieteorian/ kvanttifysiikan ideaaleja vibratoivasta universumista.

https://www.originofscience.com/science/string-theory-as-mentioned-in-veda/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

https://guchigen2.in/2024/02/18/exploring-the-vedas-parallels-between-vedic-teachings-and-quantum-physics/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00015 kirjoitti:

Quantum Physics Meets Vedas – String Theory & Consciousness Explained
Video, jossa esitetään yhteyksiä Veda-filosofian ja säieteorian / kvanttifysiikan välillä (kirjalliset ja filosofiset tulkinnat).

https://www.youtube.com/watch?v=4KrOxIB9E88&utm_source=chatgpt.com&themeRefresh=1

Lue lisää

https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html

Anonyymi00020 kirjoitti:

https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html

Lue lisää

Erwin Schrödinger – kvanttifysiikan ytimessä ja Vedat

Erwin Schrödinger (aaltoyhtälö, kvanttimekaniikan perusta) ei vain ihaillut intialaista filosofiaa –
hän piti sitä välttämättömänä todellisuuden ymmärtämiselle.

Schrödinger ja Upanishadit

Schrödinger luki erityisesti:

Upanishadeja

Vedantaa

käsitettä Brahman = yksi todellisuus

Hänen kuuluisa ajatuksensa:

“The total number of minds in the universe is one.”
(Maailmankaikkeudessa on vain yksi tietoisuus.)

Tämä on suora vedalainen ajatus:

Atman = Brahman

yksilöllinen mieli on vain ilmentymä yhdestä tietoisuudesta

Schrödinger ei sanonut tätä runollisesti, vaan ontologisena väitteenä todellisuudesta.

Kvanttifysiikka ja muisti (ei-lokaalisuus)

Kvanttimekaniikassa on ilmiö nimeltä ei-lokaalisuus:

järjestelmät ovat yhteydessä ajasta ja etäisyydestä riippumatta

informaatio ei ole sidottu paikkaan

Tämä muistuttaa hämmästyttävästi vedalaista käsitystä:

Akasha (आकाश)

Vedalaisessa ajattelussa:

Akasha = tila, jossa informaatio, muisti ja värähtely säilyvät

ei ole vain fyysinen tila, vaan tietoisuuden kenttä

Modernissa fysiikassa:

kvanttikentät

tyhjiö ei ole tyhjä

informaatio ei katoa (black hole information paradox)

Schrödinger näki tässä saman periaatteen eri kielillä.



Muita fyysikoita, jotka tunnustivat vedalaisen vaikutuksen
Werner Heisenberg

(epävarmuusperiaate)

Keskusteli Rabindranath Tagoren kanssa

Sanoi, että intialainen filosofia auttoi hyväksymään, ettei todellisuus ole klassinen ja deterministinen

“After the conversations with Tagore, some of the ideas of quantum physics suddenly made much more sense.”



Niels Bohr

Käytti yin–yang-symbolia, mutta hänen ajattelunsa oli laajemmin itämaisen komplementaarisuuden suuntaista

Ajatus: vastakohdat eivät kumoa toisiaan → ne täydentävät

Tämä on hyvin lähellä Samkhya–Vedanta-ajattelua

Anonyymi00021 kirjoitti:

Erwin Schrödinger – kvanttifysiikan ytimessä ja Vedat

Erwin Schrödinger (aaltoyhtälö, kvanttimekaniikan perusta) ei vain ihaillut intialaista filosofiaa –
hän piti sitä välttämättömänä todellisuuden ymmärtämiselle.

Schrödinger ja Upanishadit

Schrödinger luki erityisesti:

Upanishadeja

Vedantaa

käsitettä Brahman = yksi todellisuus

Hänen kuuluisa ajatuksensa:

“The total number of minds in the universe is one.”
(Maailmankaikkeudessa on vain yksi tietoisuus.)

Tämä on suora vedalainen ajatus:

Atman = Brahman

yksilöllinen mieli on vain ilmentymä yhdestä tietoisuudesta

Schrödinger ei sanonut tätä runollisesti, vaan ontologisena väitteenä todellisuudesta.

Kvanttifysiikka ja muisti (ei-lokaalisuus)

Kvanttimekaniikassa on ilmiö nimeltä ei-lokaalisuus:

järjestelmät ovat yhteydessä ajasta ja etäisyydestä riippumatta

informaatio ei ole sidottu paikkaan

Tämä muistuttaa hämmästyttävästi vedalaista käsitystä:

Akasha (आकाश)

Vedalaisessa ajattelussa:

Akasha = tila, jossa informaatio, muisti ja värähtely säilyvät

ei ole vain fyysinen tila, vaan tietoisuuden kenttä

Modernissa fysiikassa:

kvanttikentät

tyhjiö ei ole tyhjä

informaatio ei katoa (black hole information paradox)

Schrödinger näki tässä saman periaatteen eri kielillä.



Muita fyysikoita, jotka tunnustivat vedalaisen vaikutuksen
Werner Heisenberg

(epävarmuusperiaate)

Keskusteli Rabindranath Tagoren kanssa

Sanoi, että intialainen filosofia auttoi hyväksymään, ettei todellisuus ole klassinen ja deterministinen

“After the conversations with Tagore, some of the ideas of quantum physics suddenly made much more sense.”



Niels Bohr

Käytti yin–yang-symbolia, mutta hänen ajattelunsa oli laajemmin itämaisen komplementaarisuuden suuntaista

Ajatus: vastakohdat eivät kumoa toisiaan → ne täydentävät

Tämä on hyvin lähellä Samkhya–Vedanta-ajattelua

Lue lisää

David Bohm (vähemmän tunnettu mutta syvä)

Kehitti implicate order -teorian

Todellisuus on yksi kokonaisuus, josta ilmiöt “avautuvat”

Tämä vastaa lähes suoraan:

Brahman → Maya → ilmentynyt maailma



Schrödinger sanoi itse, että:

länsimainen ajattelu on jäänyt dualismin vangiksi
intialainen ajattelu ei

Anonyymi00022 kirjoitti:

David Bohm (vähemmän tunnettu mutta syvä)

Kehitti implicate order -teorian

Todellisuus on yksi kokonaisuus, josta ilmiöt “avautuvat”

Tämä vastaa lähes suoraan:

Brahman → Maya → ilmentynyt maailma



Schrödinger sanoi itse, että:

länsimainen ajattelu on jäänyt dualismin vangiksi
intialainen ajattelu ei

Lue lisää

Moderni fysiikka löysi matemaattisesti sen, minkä Vedat oivalsivat filosofisesti.

Kvanttifysiikka:
→ havaitsija ja havaittu eivät ole erillisiä

Vedat:
→ tietäjä ja tieto ovat yksi

Tämä ei ole sattumaa.
Tämä on syvä yhteensopivuus.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Moderni fysiikka löysi matemaattisesti sen, minkä Vedat oivalsivat filosofisesti.

Kvanttifysiikka:
→ havaitsija ja havaittu eivät ole erillisiä

Vedat:
→ tietäjä ja tieto ovat yksi

Tämä ei ole sattumaa.
Tämä on syvä yhteensopivuus.

Lue lisää

Carl Sagan, Cornellin yliopiston arvostettu tähtitieteilijä ja Pulitzer-palkittu kirjailija, joka menehtyi syöpään 15. joulukuuta, eli itse asiassa miljoonia vuosia suhteellisessa kokemuksen aikaskaalassa.

Tämä jo elinaikanaan legenda oli ensiluokkainen filosofi, runoilija, tiedemies ja loistava esimerkki ihmisen suuruudesta, kaikki yhdessä.

Hänen todellinen neroutensa piili monissa esoteerisissa filosofisissa ja tieteellisissä pyrkimyksissä, joita vain asiantuntijat voivat todella arvostaa.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500

, jonka aikaskaalat vastaavat, epäilemättä sattumalta, modernin tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman 8,64 miljardin vuoden pituiseen päivään ja yöhön. Se on pidempi kuin maan tai auringon ikä ja noin puolet big bangin jälkeisestä ajasta. Ja on vielä paljon pidempiä aikaskaaloja.”

Mutta jos verrataan hindulaisen kosmologian lukuja nykyisiin tieteellisiin arvioihin, käy selväksi, kuinka väärässä ne ovat. Universumin arvioitu ikä on 13,7 miljardia vuotta, kun taas hindulaisen kosmologian mukaan se on 155 biljoonaa vuotta.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Carl Sagan, Cornellin yliopiston arvostettu tähtitieteilijä ja Pulitzer-palkittu kirjailija, joka menehtyi syöpään 15. joulukuuta, eli itse asiassa miljoonia vuosia suhteellisessa kokemuksen aikaskaalassa.

Tämä jo elinaikanaan legenda oli ensiluokkainen filosofi, runoilija, tiedemies ja loistava esimerkki ihmisen suuruudesta, kaikki yhdessä.

Hänen todellinen neroutensa piili monissa esoteerisissa filosofisissa ja tieteellisissä pyrkimyksissä, joita vain asiantuntijat voivat todella arvostaa.
https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500

, jonka aikaskaalat vastaavat, epäilemättä sattumalta, modernin tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman 8,64 miljardin vuoden pituiseen päivään ja yöhön. Se on pidempi kuin maan tai auringon ikä ja noin puolet big bangin jälkeisestä ajasta. Ja on vielä paljon pidempiä aikaskaaloja.”

Mutta jos verrataan hindulaisen kosmologian lukuja nykyisiin tieteellisiin arvioihin, käy selväksi, kuinka väärässä ne ovat. Universumin arvioitu ikä on 13,7 miljardia vuotta, kun taas hindulaisen kosmologian mukaan se on 155 biljoonaa vuotta.

Lue lisää

Universumin ikä

Kirjailija ja tutkija Siddhartha Chhabra on julkaissut tutkimustuloksensa kirjassa nimeltä The Big Bang and the Sages. Yksi merkittävimmistä tiedoista on puranien mukainen universumin ikä. Jo useiden tuhansien vuosien ajan puranat ovat sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia universumimme historiasta ja sen syntymävuodesta.

Kun vedalaiset aikayksiköt muunnetaan länsimaisiksi aikayksiköiksi, puranien mukainen maailmankaikkeuden syntyajankohta on 13,82 miljardia vuotta sitten.

Viimeisen sadan vuoden aikana tieteellinen tutkimus on vähitellen lähestynyt puranien mukaista ajankohtaa. Viimeisimpien kosmologien arvioiden mukaan maailmankaikkeus on 13,801 miljardia vuotta vanha.

https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Lue lisää

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Nykyinen kosmologia perustuu havaintoihin kuten galaksien punasiirtymä, kosminen taustasäteily ja tarkat mittaukset universumin ikästä (~13,8 mrd v.).
Sen malli on testattavissa ja falsifioitavissa — eli se tarjoaa selkeitä, mitattavia ennusteita. Hindulainen kosmologia ei tee sellaisia ennusteita.

Lue lisää

Laajeneva avaruus – tieteellinen käsite vai moderni myytti?

Tiivistelmä

Laajeneva avaruus on yksi modernin kosmologian keskeisimmistä käsitteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kriittisesti, onko kyseessä aidosti tieteellinen käsite vai abstrakti selitysmalli, joka muistuttaa rakenteeltaan antiikin ajan jumalia: näkymättömiä toimijoita, joihin vedotaan silloin, kun havaintoja ei muuten osata selittää. Artikkelissa esitetään vaihtoehtoinen näkökulma, jossa punasiirtymä ja kosmologiset havainnot selitetään aineen ja valon ominaisuuksilla ilman oletusta laajenevasta avaruudesta.

1. Lähtökohta: mitä tarkoittaa “tieteellinen”?

Tieteellisen käsitteen keskeisiä piirteitä ovat:

suora tai epäsuora havaittavuus

testattavuus ja falsifioitavuus

mahdollisuus manipulaatioon tai kokeelliseen asetelmaan

selkeä fyysinen merkitys, joka voidaan kuvata käsitteellisesti ja mielellään myös visuaalisesti

Keskeinen kysymys kuuluu:

Täyttääkö laajeneva avaruus nämä ehdot, vai onko se käsitteellinen apurakenne ilman omaa fysikaalista sisältöä?

2. Keskeinen ongelma: avaruus ei säteile valoa

Kaikki kokeellinen tiede perustuu informaatioon.
Informaatio saadaan vuorovaikutuksesta – käytännössä säteilystä, hiukkasista tai kentistä.

Avaruus itsessään:

ei säteile valoa

ei tuota hiukkasia

ei anna suoraa informaatiota olemassaolostaan tai ominaisuuksistaan

Tästä seuraa ratkaiseva havainto:

Laajenevaa avaruutta ei ole koskaan havaittu.
On havaittu vain aineita ja valoa.

Kun väitetään, että “avaruuden laajeneminen on mitattu”, tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että valon punasiirtymä on tulkittu avaruuden laajenemisena. Tämä on tulkinta, ei havainto.

3. Punasiirtymä ei ole todiste avaruuden laajenemisesta

Punasiirtymä on kiistaton havainto: vanha valo on venynyttä.

Kysymys ei ole havaintojen olemassaolosta, vaan tulkinnasta:

Standardimalli:
→ valo venyy, koska avaruus venyy

Vaihtoehtoinen tulkinta:
→ valo venyy, koska valo itse muuttuu, laajenee ja vuorovaikuttaa matkansa aikana muiden laajenevien valojen kanssa

Koska punasiirtymälle on olemassa toinen fysikaalinen selitys ja vieläpä tieteellisesti tutkitavissa oleva näkemys, voimme hyvällä syyllä kyseenalaistaa laajenevan avaruuden olemasa olon!

Varsinkin kun Hubble-tensio jo todistaa tieteellisesti sen ettei laajenevan avaruuden avulla edes voida selittää havaintoja.

Sitä itseään ei voida selittää tieteellisesti ja nyt tämä hatusta tempaistu käsite ei enää edes pysty selittämään havaintoja!

Tieteessä käsite, jota ei tarvita selittämään havaintoja, putoaa pois – aivan kuten flogistoni, eetteri tai kristallipallot putosivat.

4. Testattavuuden ongelma

Ratkaiseva ero laajenevan avaruuden ja laajenevien aineiden / valojen välillä:

Aineet ja valot

Voidaan tutkia
Voidaan manipuloida
Voidaan eristää kokeisiin
Säteilevät informaatiota

Laajeneva avaruus

Ei voida tutkia
Ei voida manipuloida
Ei voida eristää
Ei säteile mitään

Emme voi:

yrittää saada avaruutta laajenemaan nopeammin

hidastaa sen laajenemista

eristää palaa avaruutta laboratorioon

altistaa sitä kokeille

Emme voi edes kuvailla sanoin tai visuaalisesti mitä laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Tämä muistuttaa rakenteellisesti antiikin jumalia:

Zeus “selitti” salamat

laajeneva avaruus “selittää” punasiirtymän

Kummassakaan tapauksessa itse selittäjää ei voida tutkia.

5. Matematiikka ei tee käsitteestä fyysistä

Laajenevaa avaruutta puolustetaan usein matematiikalla:

metriikan kasvu

skaalaustekijät

Friedmannin yhtälöt

Mutta:

Matemaattinen kaava ei ole fyysinen selitys.

Matematiikka kertoo:

miten paljon jokin muuttuu mallissa
mutta ei:

mitä se jokin on

mihin sen laajeneminen perustuu

mikä sen ylipäätään voisi mahdollistaa

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa matemaattisella kaavalla – eikä myöskään avaruuden laajenemista, koska itse avaruus ei ole havaittava, eikä tieteellisesti tutkittavissa oleva. Eikä edes sanoin tai visuaalisesti selitettävissä oleva!..........

Anonyymi00094 kirjoitti:

Laajeneva avaruus – tieteellinen käsite vai moderni myytti?

Tiivistelmä

Laajeneva avaruus on yksi modernin kosmologian keskeisimmistä käsitteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kriittisesti, onko kyseessä aidosti tieteellinen käsite vai abstrakti selitysmalli, joka muistuttaa rakenteeltaan antiikin ajan jumalia: näkymättömiä toimijoita, joihin vedotaan silloin, kun havaintoja ei muuten osata selittää. Artikkelissa esitetään vaihtoehtoinen näkökulma, jossa punasiirtymä ja kosmologiset havainnot selitetään aineen ja valon ominaisuuksilla ilman oletusta laajenevasta avaruudesta.

1. Lähtökohta: mitä tarkoittaa “tieteellinen”?

Tieteellisen käsitteen keskeisiä piirteitä ovat:

suora tai epäsuora havaittavuus

testattavuus ja falsifioitavuus

mahdollisuus manipulaatioon tai kokeelliseen asetelmaan

selkeä fyysinen merkitys, joka voidaan kuvata käsitteellisesti ja mielellään myös visuaalisesti

Keskeinen kysymys kuuluu:

Täyttääkö laajeneva avaruus nämä ehdot, vai onko se käsitteellinen apurakenne ilman omaa fysikaalista sisältöä?

2. Keskeinen ongelma: avaruus ei säteile valoa

Kaikki kokeellinen tiede perustuu informaatioon.
Informaatio saadaan vuorovaikutuksesta – käytännössä säteilystä, hiukkasista tai kentistä.

Avaruus itsessään:

ei säteile valoa

ei tuota hiukkasia

ei anna suoraa informaatiota olemassaolostaan tai ominaisuuksistaan

Tästä seuraa ratkaiseva havainto:

Laajenevaa avaruutta ei ole koskaan havaittu.
On havaittu vain aineita ja valoa.

Kun väitetään, että “avaruuden laajeneminen on mitattu”, tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että valon punasiirtymä on tulkittu avaruuden laajenemisena. Tämä on tulkinta, ei havainto.

3. Punasiirtymä ei ole todiste avaruuden laajenemisesta

Punasiirtymä on kiistaton havainto: vanha valo on venynyttä.

Kysymys ei ole havaintojen olemassaolosta, vaan tulkinnasta:

Standardimalli:
→ valo venyy, koska avaruus venyy

Vaihtoehtoinen tulkinta:
→ valo venyy, koska valo itse muuttuu, laajenee ja vuorovaikuttaa matkansa aikana muiden laajenevien valojen kanssa

Koska punasiirtymälle on olemassa toinen fysikaalinen selitys ja vieläpä tieteellisesti tutkitavissa oleva näkemys, voimme hyvällä syyllä kyseenalaistaa laajenevan avaruuden olemasa olon!

Varsinkin kun Hubble-tensio jo todistaa tieteellisesti sen ettei laajenevan avaruuden avulla edes voida selittää havaintoja.

Sitä itseään ei voida selittää tieteellisesti ja nyt tämä hatusta tempaistu käsite ei enää edes pysty selittämään havaintoja!

Tieteessä käsite, jota ei tarvita selittämään havaintoja, putoaa pois – aivan kuten flogistoni, eetteri tai kristallipallot putosivat.

4. Testattavuuden ongelma

Ratkaiseva ero laajenevan avaruuden ja laajenevien aineiden / valojen välillä:

Aineet ja valot

Voidaan tutkia
Voidaan manipuloida
Voidaan eristää kokeisiin
Säteilevät informaatiota

Laajeneva avaruus

Ei voida tutkia
Ei voida manipuloida
Ei voida eristää
Ei säteile mitään

Emme voi:

yrittää saada avaruutta laajenemaan nopeammin

hidastaa sen laajenemista

eristää palaa avaruutta laboratorioon

altistaa sitä kokeille

Emme voi edes kuvailla sanoin tai visuaalisesti mitä laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Tämä muistuttaa rakenteellisesti antiikin jumalia:

Zeus “selitti” salamat

laajeneva avaruus “selittää” punasiirtymän

Kummassakaan tapauksessa itse selittäjää ei voida tutkia.

5. Matematiikka ei tee käsitteestä fyysistä

Laajenevaa avaruutta puolustetaan usein matematiikalla:

metriikan kasvu

skaalaustekijät

Friedmannin yhtälöt

Mutta:

Matemaattinen kaava ei ole fyysinen selitys.

Matematiikka kertoo:

miten paljon jokin muuttuu mallissa
mutta ei:

mitä se jokin on

mihin sen laajeneminen perustuu

mikä sen ylipäätään voisi mahdollistaa

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa matemaattisella kaavalla – eikä myöskään avaruuden laajenemista, koska itse avaruus ei ole havaittava, eikä tieteellisesti tutkittavissa oleva. Eikä edes sanoin tai visuaalisesti selitettävissä oleva!..........

Lue lisää

6. Vaihtoehtoinen lähestymistapa: aineet ja valot laajenevat

Artikkelissa esitetty vaihtoehtoinen näkemys:

Atomeitten ytimissä on räjähtävää energiaa kierrättäviä räjähtävän energian ruuhka-alueita jotka kierrättäessään tätä räjähtävää työntävää voimaa keskenään, työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.

Kyllä, galaksien keskusten laajenevat supermassiiviset kohteet syntyivät omissa kolmen tilaulottuvuuden alkuräjähdyksissään ja nämä kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä.

Laajenevat supermassiiviset kohteet säteilevät ziljoonittain erillisiä pimeän aineen laajenevia tihentymiä joista syntyi nopeasti uusia laajenevia tähtiä ikäänkuin tyhjästä.

Tarvittiin kahden laajenevan supermassiivisen kohteen lähiohitus ja silloin syntyi nopeasti uusia laajenevia tähtiä ikäänkuin tyhjästä, mutta ei tietysti oikeasti tyhjästä koska nämä ziljoonat erilliset pimeän aineen laajenevat tihentymät joita nämä laajenevat Supermassiiviset kohteet säteilevät koko ajan.

Laajenevat Valot koostuvat laajenevien valojen pimeistä laajenevista aalloista jotka vuorovaikuttavat keskenään, kiihdyttäen toistensa laajenemista, jolloin laajenevien valojen liikenopeus kiihtyy samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat.

Laajenevat Fotonit on näiden kenttien havaittavia “vaahtopäitå”

Tällöin:

vanha valo on punasiirtynyt, koska se on fyysisesti muuttunut

galaksien välisessä harvassa ympäristössä vuorovaikutus on vähäisempää

Laajenevien galaksijoukkojen sisällä vuorovaikutus lisääntyy ja vanhojen laajenevien valojen vauhti kiihdytetään siihen nopeuteen mikä laajeneville valloille on ominaista sillä alueella.

Tämä malli on:

testattavissa

kohdistuu valoon ja aineeseen, ei avaruuteen

kokeellisesti lähestyttävä

7. Mitä tapahtuu, jos tämä osoitetaan todeksi?

Jos tulevaisuudessa osoitetaan, että:

punasiirtymä johtuu valon ja aineen ominaisuuksista

avaruuden laajenemista ei tarvita selitykseksi

Silloin:

laajenevaa avaruutta ei tarvitse kumota

se jää pois turhana käsitteenä

aivan kuten antiikin jumalat jäivät pois, kun salamat ymmärrettiin sähköksi

Tämä on tieteen normaali etenemismekanismi.

8. Johtopäätös

Laajeneva avaruus on tällä hetkellä:

käsitteellinen tulkinta

ei havaittu ilmiö

ei kokeellisesti lähestyttävä

ei fyysisesti kuvattu

Rakenteellisesti se muistuttaa antiikin ajan jumalia: näkymätön toimija, johon vedotaan selityksenä, mutta jota ei voida itse tutkia.

Tämä ei tarkoita, että tiede olisi “huijausta”, vaan että tiede on välitilassa. Todellinen edistys syntyy silloin, kun selitykset palautetaan siihen, mitä voidaan tutkia: aineeseen, valoon ja niiden vuorovaikutuksiin.

Jukka Savorinen, The Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃

.

Filosofia on tieteiden kunkku eikä fysiikka. Kosmologiassa täysin välttämätön lähestymissuunta. Empiirinen tutkimus ei riitä, se on vain osa kosmologiaa, galaksitutkimusta ym.

Filosofit tekivät virheen kun luovuttivat kosmologian tähtitieteilijöille eksakstiksi omaksi tieteeseen. 1960 luvulla.

Itse asiassa sitä ei saisi tehdä missään tieteessä. Erityistieteet yksin pirstovat totuuden ja todellisuuden, ja kokonaiskuva hämärtyy.

santtunen2 kirjoitti:

Filosofia on tieteiden kunkku eikä fysiikka. Kosmologiassa täysin välttämätön lähestymissuunta. Empiirinen tutkimus ei riitä, se on vain osa kosmologiaa, galaksitutkimusta ym.

Filosofit tekivät virheen kun luovuttivat kosmologian tähtitieteilijöille eksakstiksi omaksi tieteeseen. 1960 luvulla.

Itse asiassa sitä ei saisi tehdä missään tieteessä. Erityistieteet yksin pirstovat totuuden ja todellisuuden, ja kokonaiskuva hämärtyy.

Lue lisää

maailman pitäisi siis olla pullamössöä? se on filosofinen kuva asioista

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti; sama ilmiö koskee uskonnollisia tekstejä, kuten Raamattua, Koraania ja Mormonin kirjaa.

Anonyymi00030 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti; sama ilmiö koskee uskonnollisia tekstejä, kuten Raamattua, Koraania ja Mormonin kirjaa.

Lue lisää

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.

Anonyymi00031 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.

Lue lisää

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.

Hindulaiset tekstit rakentuvat suurelta osin symboleista, allegorioista ja opettavaisista kertomuksista.

Vaikka osa sisällöstä voidaan tulkita kirjaimellisesti, on keskeistä erottaa allegorinen ja ei-allegorinen taso toisistaan.

Anonyymi00032 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.

Hindulaiset tekstit rakentuvat suurelta osin symboleista, allegorioista ja opettavaisista kertomuksista.

Vaikka osa sisällöstä voidaan tulkita kirjaimellisesti, on keskeistä erottaa allegorinen ja ei-allegorinen taso toisistaan.

Lue lisää

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;

Hindulaiset tekstit sisältävät runsaasti symbolisia ja allegorisia elementtejä sekä opettavia narratiiveja. Vaikka jotkin kohdat voivat olla luonteeltaan kirjaimellisia, tulkinnassa on tärkeää tehdä systemaattinen erottelu allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä.

Anonyymi00033 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;

Hindulaiset tekstit sisältävät runsaasti symbolisia ja allegorisia elementtejä sekä opettavia narratiiveja. Vaikka jotkin kohdat voivat olla luonteeltaan kirjaimellisia, tulkinnassa on tärkeää tehdä systemaattinen erottelu allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä.

Lue lisää

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.


Tieteellisessä tulkinnassa edellytetään systemaattista erottelua allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä, jotta tekstien intentio ja merkitys hahmottuvat asianmukaisesti.

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;


Kirjaimellinen tulkintatapa voi synnyttää merkittäviä tulkinnallisia ja käytännöllisiä ongelmia, erityisesti uskonnollisten tekstien, kuten Raamatun, Koraanin ja Mormonin kirjan, kohdalla.


Tieteellisessä tulkinnassa edellytetään systemaattista erottelua allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä, jotta tekstien intentio ja merkitys hahmottuvat asianmukaisesti.

Lue lisää

Tieteellisessä tulkinnassa edellytetään systemaattista erottelua allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä, jotta tekstien intentio ja merkitys hahmottuvat asianmukaisesti.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Tieteellisessä tulkinnassa edellytetään systemaattista erottelua allegoristen ja ei-allegoristen merkitystasojen välillä, jotta tekstien intentio ja merkitys hahmottuvat asianmukaisesti.

Lue lisää

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;

Hindulaisissa teksteissä nämä kuvaukset ovat pääosin symbolisia ja runollisia. Toisin kuin joissakin Lähi-idän kosmologioissa, hindulaisessa perinteessä ei ole vakiintunutta käsitettä fyysisestä, kiinteästä “taivaan kannesta”, vaan kosmos hahmottuu kerroksellisena, tilallisena ja monitasoisena kokonaisuutena.

Anonyymi00036 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti;

Hindulaisissa teksteissä nämä kuvaukset ovat pääosin symbolisia ja runollisia. Toisin kuin joissakin Lähi-idän kosmologioissa, hindulaisessa perinteessä ei ole vakiintunutta käsitettä fyysisestä, kiinteästä “taivaan kannesta”, vaan kosmos hahmottuu kerroksellisena, tilallisena ja monitasoisena kokonaisuutena.

Lue lisää

hindulaisessa perinteessä ei ole vakiintunutta käsitettä fyysisestä, kiinteästä “taivaan kannesta”, vaan kosmos hahmottuu kerroksellisena, tilallisena ja monitasoisena kokonaisuutena.

Anonyymi00037 kirjoitti:

hindulaisessa perinteessä ei ole vakiintunutta käsitettä fyysisestä, kiinteästä “taivaan kannesta”, vaan kosmos hahmottuu kerroksellisena, tilallisena ja monitasoisena kokonaisuutena.

Lue lisää

Hindulaisissa teksteissä nämä kuvaukset ovat pääosin symbolisia ja runollisia.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Hindulaisissa teksteissä nämä kuvaukset ovat pääosin symbolisia ja runollisia.

Tekstien tulkinnassa symboliset elementit on ymmärrettävä metaforisina ja allegorisina, ei kirjaimellisina kuvauksina.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tekstien tulkinnassa symboliset elementit on ymmärrettävä metaforisina ja allegorisina, ei kirjaimellisina kuvauksina.

Juuri niin.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Juuri niin.

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"
Tekstien kirjaimellinen tulkinta on usein ongelmallista. Maailmanuskonnoissa tällainen tulkintatapa on äärimmillään ollut yhteydessä konflikteihin, väkivaltaan ja sotilaallisiin selkkauksiin.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"
Tekstien kirjaimellinen tulkinta on usein ongelmallista. Maailmanuskonnoissa tällainen tulkintatapa on äärimmillään ollut yhteydessä konflikteihin, väkivaltaan ja sotilaallisiin selkkauksiin.

Lue lisää

Tekstejä voidaan tulkita joko eksoteerisesti tai esoteerisesti. Eksoteerinen tulkinta painottaa tekstin kirjaimellista ja ulkoista merkitystä, kun taas esoteerinen tulkinta pyrkii tavoittamaan tekstin symbolisen, allegorisen ja syvällisemmän merkitystason.

Anonyymi00030 kirjoitti:

"Monet myytit puhuvat selvästi maapallosta ja sen taivaasta, taivaan "kannesta", jota kyllä ei ole!"

Kaikki ongelmat syntyvät, kun tekstejä tulkitaan kirjaimellisesti; sama ilmiö koskee uskonnollisia tekstejä, kuten Raamattua, Koraania ja Mormonin kirjaa.

Lue lisää

Juuri noin.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Tekstejä voidaan tulkita joko eksoteerisesti tai esoteerisesti. Eksoteerinen tulkinta painottaa tekstin kirjaimellista ja ulkoista merkitystä, kun taas esoteerinen tulkinta pyrkii tavoittamaan tekstin symbolisen, allegorisen ja syvällisemmän merkitystason.

Lue lisää

Esoteerisessa ei kannata mennä ohi maalin. Oikein on se Jumalan tunteminen, rukous, parannus, kaste jne. ja sitä kautta ihmeasiat ja salaisuudet, vaikka astraalivaelluksiin ja Jumalan näkemiseen asti, ei muuta kautta. Muuta kautta menee ohi maalin.

Hindut menee ohi maalin, Castanieda menee ohi maalin. Muslimit sentään rukoilevat otsa maassa viisi kertaa päivässä. Kyllä se voi tiellä yksilön pitää.

santtunen2 kirjoitti:

Esoteerisessa ei kannata mennä ohi maalin. Oikein on se Jumalan tunteminen, rukous, parannus, kaste jne. ja sitä kautta ihmeasiat ja salaisuudet, vaikka astraalivaelluksiin ja Jumalan näkemiseen asti, ei muuta kautta. Muuta kautta menee ohi maalin.

Hindut menee ohi maalin, Castanieda menee ohi maalin. Muslimit sentään rukoilevat otsa maassa viisi kertaa päivässä. Kyllä se voi tiellä yksilön pitää.

Lue lisää

Todellisuudessa hindulaisuutta ei ole edes olemassa. Kun länsimaiset matkailijat, englantilaiset siirtomaavalloittajat näkivät kulttien ja myyttien moninaisuuden, vaikka ne on koottu yhteen ainoaan johtajaan, he lakkasivat ymmärtämästä kaikkia hienouksia ja sanoivat, että kaikki Intiassa asuvat ovat hinduja.

He lakkasivat ymmärtämästä kaikkia hienouksia ja sanoivat, että kaikki Intiassa asuvat ovat hinduja.

JOTEN KÄSITE "HINDU" ON VÄÄRÄ JA SELLAISTA ASIAA KUIN HINDU EI OLE EDES OLEMASSA.

Sanaa hindulaisuus käytetään kuuntelijakunnan tason vuoksi.

Intiassa on monia eri väestöryhmiä, tuhansia eri uskontoja, lukuisia eri filosofioita, paljon eri uskontoja, kuten myös kristinusko, islam jne. Minkälaisen "hindulaisuuden" haluatte valita? Kristinusko on myös hindulaisuutta, koska Intiassa on paljon kristittyjä.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Todellisuudessa hindulaisuutta ei ole edes olemassa. Kun länsimaiset matkailijat, englantilaiset siirtomaavalloittajat näkivät kulttien ja myyttien moninaisuuden, vaikka ne on koottu yhteen ainoaan johtajaan, he lakkasivat ymmärtämästä kaikkia hienouksia ja sanoivat, että kaikki Intiassa asuvat ovat hinduja.

He lakkasivat ymmärtämästä kaikkia hienouksia ja sanoivat, että kaikki Intiassa asuvat ovat hinduja.

JOTEN KÄSITE "HINDU" ON VÄÄRÄ JA SELLAISTA ASIAA KUIN HINDU EI OLE EDES OLEMASSA.

Sanaa hindulaisuus käytetään kuuntelijakunnan tason vuoksi.

Intiassa on monia eri väestöryhmiä, tuhansia eri uskontoja, lukuisia eri filosofioita, paljon eri uskontoja, kuten myös kristinusko, islam jne. Minkälaisen "hindulaisuuden" haluatte valita? Kristinusko on myös hindulaisuutta, koska Intiassa on paljon kristittyjä.

Lue lisää

Nimen "hindu" kehittivät ulkopuoliset, valloittajat, jotka eivät osanneet lausua Sindhu-joen nimeä oikein. Sanskritin leksikografi Sir Monier Williamsin mukaan sanoille Hindu tai Intia ei löydy alkuperäistä juurta. Näitä sanoja ei myöskään löydy mistään buddhalaisista tai jainilaisista teksteistä eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä. Joidenkin lähteiden mukaan Aleksanteri Suuri oli se, joka nimesi Sindhu-joen ensimmäisenä uudelleen Induksi ja jätti pois sen alkukirjaimen "S", mikä helpotti kreikkalaisten ääntämistä. Tämä tuli tunnetuksi nimellä Indus. Tämä tapahtui, kun Aleksanteri tuloksetta yritti valloittaa Intian noin vuonna 325 eaa. Hänen makedonialaiset joukkonsa kutsuivat sen jälkeen Induksen itäpuolella olevaa maata Intiaksi, ja tätä nimeä käytettiin erityisesti Britannian hallinnon aikana. Tätä ennen alueen vedainen nimi oli Bharath Varsha, ja monet ihmiset kutsuvat sitä edelleen mieluummin sillä nimellä.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Nimen "hindu" kehittivät ulkopuoliset, valloittajat, jotka eivät osanneet lausua Sindhu-joen nimeä oikein. Sanskritin leksikografi Sir Monier Williamsin mukaan sanoille Hindu tai Intia ei löydy alkuperäistä juurta. Näitä sanoja ei myöskään löydy mistään buddhalaisista tai jainilaisista teksteistä eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä. Joidenkin lähteiden mukaan Aleksanteri Suuri oli se, joka nimesi Sindhu-joen ensimmäisenä uudelleen Induksi ja jätti pois sen alkukirjaimen "S", mikä helpotti kreikkalaisten ääntämistä. Tämä tuli tunnetuksi nimellä Indus. Tämä tapahtui, kun Aleksanteri tuloksetta yritti valloittaa Intian noin vuonna 325 eaa. Hänen makedonialaiset joukkonsa kutsuivat sen jälkeen Induksen itäpuolella olevaa maata Intiaksi, ja tätä nimeä käytettiin erityisesti Britannian hallinnon aikana. Tätä ennen alueen vedainen nimi oli Bharath Varsha, ja monet ihmiset kutsuvat sitä edelleen mieluummin sillä nimellä.

Lue lisää

Myöhemmin, kun muslimimaahantunkeutujat saapuivat muun muassa Afganistanista ja Persiasta, he kutsuivat Sindhu-jokea hindujokeksi. Tämän jälkeen nimitystä "hindu" käytettiin kuvaamaan asukkaita, jotka olivat kotoisin siitä Intian luoteisprovinssista, jossa Sindhu-joki sijaitsee, ja itse aluetta kutsuttiin nimellä "Hindustan". Koska sanskritin äänne "S" muuntuu parseekielessä "H:ksi", muslimit lausuivat Sindhun "hinduksi", vaikka alueen asukkaat eivät tuolloin itse käyttäneet nimeä "hindu". Muslimi-ulkomaalaiset käyttivät tätä sanaa yksilöidäkseen kyseisellä alueella asuvien ihmisten ja uskonnon. Tämän jälkeen myös intialaiset mukautuivat näihin vallanpitäjien asettamiin normeihin ja käyttivät nimityksiä hindu ja Hindustan. Muuten sanalla ei ole mitään merkitystä paitsi niille, jotka antavat sille arvoa tai käyttävät sitä nyt mukavuussyistä.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Myöhemmin, kun muslimimaahantunkeutujat saapuivat muun muassa Afganistanista ja Persiasta, he kutsuivat Sindhu-jokea hindujokeksi. Tämän jälkeen nimitystä "hindu" käytettiin kuvaamaan asukkaita, jotka olivat kotoisin siitä Intian luoteisprovinssista, jossa Sindhu-joki sijaitsee, ja itse aluetta kutsuttiin nimellä "Hindustan". Koska sanskritin äänne "S" muuntuu parseekielessä "H:ksi", muslimit lausuivat Sindhun "hinduksi", vaikka alueen asukkaat eivät tuolloin itse käyttäneet nimeä "hindu". Muslimi-ulkomaalaiset käyttivät tätä sanaa yksilöidäkseen kyseisellä alueella asuvien ihmisten ja uskonnon. Tämän jälkeen myös intialaiset mukautuivat näihin vallanpitäjien asettamiin normeihin ja käyttivät nimityksiä hindu ja Hindustan. Muuten sanalla ei ole mitään merkitystä paitsi niille, jotka antavat sille arvoa tai käyttävät sitä nyt mukavuussyistä.

Lue lisää

Sanoille Hindu tai Intia ei löydy alkuperäistä juurta. Näitä sanoja ei myöskään löydy mistään buddhalaisista tai jainilaisista teksteistä eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Sanoille Hindu tai Intia ei löydy alkuperäistä juurta. Näitä sanoja ei myöskään löydy mistään buddhalaisista tai jainilaisista teksteistä eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä.

Lue lisää

TODELLISUUDESSA INTIAN OIKEA NIMI ON BRARATA.

Nimi Brarata tulee suuren Bharata-nimisen kuninkaan nimestä.

Anonyymi00051 kirjoitti:

TODELLISUUDESSA INTIAN OIKEA NIMI ON BRARATA.

Nimi Brarata tulee suuren Bharata-nimisen kuninkaan nimestä.

“Hindulaisuus” on ulkopuolinen ja harhaanjohtava käsite

Todellisuudessa hindulaisuutta ei ole olemassa yhtenäisenä uskontona. Kyseessä on ulkopuolisten luoma kattotermi, joka syntyi historiallisista, kielellisistä ja hallinnollisista syistä – ei Intian omista perinteistä käsin.

Kun länsimaiset matkailijat ja myöhemmin englantilaiset siirtomaavalloittajat kohtasivat Intiassa valtavan määrän erilaisia uskonnollisia suuntauksia, filosofioita, kultteja ja paikallisia perinteitä, he lakkasivat ymmärtämästä yksityiskohtia. Moninaisuus koettiin kaoottisena, ja siksi se niputettiin yhdeksi sanaksi: hindu.

Tämä oli hallinnollinen ja kolonialistinen yksinkertaistus, ei teologinen määritelmä.

Anonyymi00052 kirjoitti:

“Hindulaisuus” on ulkopuolinen ja harhaanjohtava käsite

Todellisuudessa hindulaisuutta ei ole olemassa yhtenäisenä uskontona. Kyseessä on ulkopuolisten luoma kattotermi, joka syntyi historiallisista, kielellisistä ja hallinnollisista syistä – ei Intian omista perinteistä käsin.

Kun länsimaiset matkailijat ja myöhemmin englantilaiset siirtomaavalloittajat kohtasivat Intiassa valtavan määrän erilaisia uskonnollisia suuntauksia, filosofioita, kultteja ja paikallisia perinteitä, he lakkasivat ymmärtämästä yksityiskohtia. Moninaisuus koettiin kaoottisena, ja siksi se niputettiin yhdeksi sanaksi: hindu.

Tämä oli hallinnollinen ja kolonialistinen yksinkertaistus, ei teologinen määritelmä.

Lue lisää

Intiassa ei ole yhtä uskontoa vaan tuhansia

Intiassa on:

lukemattomia filosofisia koulukuntia (darśanat)

useita keskenään ristiriitaisia metafyysisiä näkemyksiä

monoteistisia, dualistisia, ei-dualistisia ja ateistisia traditioita

bhakti-liikkeitä, tantrisia suuntauksia, rituaalisia ja askeettisia polkuja

sekä kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, sikhiläisyyttä jne.

Jos kaikki nämä kutsutaan “hindulaisuudeksi”, käsite menettää kaiken merkityksensä. Samalla logiikalla myös kristinusko olisi “hindulaisuutta”, koska Intiassa on miljoonia kristittyjä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Intiassa ei ole yhtä uskontoa vaan tuhansia

Intiassa on:

lukemattomia filosofisia koulukuntia (darśanat)

useita keskenään ristiriitaisia metafyysisiä näkemyksiä

monoteistisia, dualistisia, ei-dualistisia ja ateistisia traditioita

bhakti-liikkeitä, tantrisia suuntauksia, rituaalisia ja askeettisia polkuja

sekä kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, sikhiläisyyttä jne.

Jos kaikki nämä kutsutaan “hindulaisuudeksi”, käsite menettää kaiken merkityksensä. Samalla logiikalla myös kristinusko olisi “hindulaisuutta”, koska Intiassa on miljoonia kristittyjä.

Lue lisää

Sana “hindu” ei ole intialainen käsite

Nimi hindu ei ole peräisin:

sanskritista

vedalaisista teksteistä

buddhalaisista tai jainalaisista kirjoituksista

eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä

Sanskritin leksikografi Sir Monier Williams toteaa, ettei sanoille Hindu tai India löydy alkuperäistä sanskritjuurta.

Termin historia on seuraava:

Sindhu oli Indus-joen alkuperäinen nimi.

Kreikkalaiset (Aleksanteri Suuren aikana, n. 325 eaa.) pudottivat alkukirjaimen S → Indus.

Aluetta alettiin kutsua Indiaksi.

Persialais-arabialaisessa ääntämyksessä S muuttui H:ksi → Sindhu → Hindu.

Muslimivalloittajat käyttivät sanaa hindu kuvaamaan maantieteellistä aluetta ja sen asukkaita, ei uskontoa.

Brittiläinen hallinto vakiinnutti termin uskonnolliseksi luokaksi.

Lopulta myös paikalliset omaksuivat termin hallinnollisista ja käytännöllisistä syistä.

Ennen tätä aluetta kutsuttiin Bharata-varshaksi, ja moni käyttää nimeä edelleen.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Sana “hindu” ei ole intialainen käsite

Nimi hindu ei ole peräisin:

sanskritista

vedalaisista teksteistä

buddhalaisista tai jainalaisista kirjoituksista

eikä mistään Intian 23 virallisesta kielestä

Sanskritin leksikografi Sir Monier Williams toteaa, ettei sanoille Hindu tai India löydy alkuperäistä sanskritjuurta.

Termin historia on seuraava:

Sindhu oli Indus-joen alkuperäinen nimi.

Kreikkalaiset (Aleksanteri Suuren aikana, n. 325 eaa.) pudottivat alkukirjaimen S → Indus.

Aluetta alettiin kutsua Indiaksi.

Persialais-arabialaisessa ääntämyksessä S muuttui H:ksi → Sindhu → Hindu.

Muslimivalloittajat käyttivät sanaa hindu kuvaamaan maantieteellistä aluetta ja sen asukkaita, ei uskontoa.

Brittiläinen hallinto vakiinnutti termin uskonnolliseksi luokaksi.

Lopulta myös paikalliset omaksuivat termin hallinnollisista ja käytännöllisistä syistä.

Ennen tätä aluetta kutsuttiin Bharata-varshaksi, ja moni käyttää nimeä edelleen.

Lue lisää

Sana hindu:

ei ole teologinen käsite

ei ole alkuperäinen

ei kuvaa mitään yhtenäistä uskontoa

Se on ulkopuolisten antama nimi, jota nykyään käytetään lähinnä:

mukavuussyistä

keskustelun yksinkertaistamiseksi

tai kuuntelijakunnan tason vuoksi

Todellisuudessa on mielekkäämpää puhua täsmällisistä traditioista, kuten:

gaudiya-vaišnavismi

shaivismi

shaktismi

advaita-vedānta

jne.

Kaikki muu on käsitteellistä sumutusta.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Sana hindu:

ei ole teologinen käsite

ei ole alkuperäinen

ei kuvaa mitään yhtenäistä uskontoa

Se on ulkopuolisten antama nimi, jota nykyään käytetään lähinnä:

mukavuussyistä

keskustelun yksinkertaistamiseksi

tai kuuntelijakunnan tason vuoksi

Todellisuudessa on mielekkäämpää puhua täsmällisistä traditioista, kuten:

gaudiya-vaišnavismi

shaivismi

shaktismi

advaita-vedānta

jne.

Kaikki muu on käsitteellistä sumutusta.

Lue lisää

“Hindut menevät ohi maalin”

Väite, että “hindut menevät ohi maalin”, perustuu virheelliseen lähtöoletukseen, nimittäin siihen, että hindulaisuus olisi yksi yhtenäinen uskonto. Sellaista kokonaisuutta ei todellisuudessa ole olemassa.

Sana hindu ei ole teologinen käsite, vaan ulkopuolisten – valloittajien ja siirtomaahallinnon – luoma nimitys, joka alun perin viittasi maantieteeseen, ei uskoon. Se ei esiinny vedoissa, upanišadeissa, Bhagavad-gītāssa, buddhalaisissa eikä jainalaisissa teksteissä. Kyse on hallinnollisesta luokittelusta, ei Jumalan ilmoituksesta.



Siksi väite “hindut menevät ohi maalin” on samaa tasoa kuin sanoisi:

“Eurooppalaiset menevät ohi maalin.”

Se ei kerro mitään yksittäisen ihmisen uskosta tai suhteesta Jumalaan.

Anonyymi00056 kirjoitti:

“Hindut menevät ohi maalin”

Väite, että “hindut menevät ohi maalin”, perustuu virheelliseen lähtöoletukseen, nimittäin siihen, että hindulaisuus olisi yksi yhtenäinen uskonto. Sellaista kokonaisuutta ei todellisuudessa ole olemassa.

Sana hindu ei ole teologinen käsite, vaan ulkopuolisten – valloittajien ja siirtomaahallinnon – luoma nimitys, joka alun perin viittasi maantieteeseen, ei uskoon. Se ei esiinny vedoissa, upanišadeissa, Bhagavad-gītāssa, buddhalaisissa eikä jainalaisissa teksteissä. Kyse on hallinnollisesta luokittelusta, ei Jumalan ilmoituksesta.



Siksi väite “hindut menevät ohi maalin” on samaa tasoa kuin sanoisi:

“Eurooppalaiset menevät ohi maalin.”

Se ei kerro mitään yksittäisen ihmisen uskosta tai suhteesta Jumalaan.

Lue lisää

Siksi väite “hindut menevät ohi maalin” on samaa tasoa kuin sanoisi:

“Mormoonit menevät ohi maalin.”

Se ei kerro mitään yksittäisen ihmisen uskosta tai suhteesta Jumalaan.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Siksi väite “hindut menevät ohi maalin” on samaa tasoa kuin sanoisi:

“Mormoonit menevät ohi maalin.”

Se ei kerro mitään yksittäisen ihmisen uskosta tai suhteesta Jumalaan.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

esoteerisia tekniikoita Jumalan ohittamiseksi

okkultismia

ihmeiden tai astraalimatkojen tavoittelua

Päinvastoin, se opettaa:

persoonallisen Jumalan tuntemista

rukousta ja Jumalan nimen toistamista

katumusta, moraalista puhdistautumista ja nöyryyttä

että Jumalan näkeminen on Hänen armonsa seuraus, ei ihmisen menetelmän tulos

Tässä mielessä gaudiya-vaišnavismi on lähempänä kristillistä bhakti-uskoa kuin monia länsimaisia “henkisiä” suuntauksia.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

esoteerisia tekniikoita Jumalan ohittamiseksi

okkultismia

ihmeiden tai astraalimatkojen tavoittelua

Päinvastoin, se opettaa:

persoonallisen Jumalan tuntemista

rukousta ja Jumalan nimen toistamista

katumusta, moraalista puhdistautumista ja nöyryyttä

että Jumalan näkeminen on Hänen armonsa seuraus, ei ihmisen menetelmän tulos

Tässä mielessä gaudiya-vaišnavismi on lähempänä kristillistä bhakti-uskoa kuin monia länsimaisia “henkisiä” suuntauksia.

Lue lisää

“Ohi maalin” – mutta kuka määrittelee maalin?

Kristillinen traditio sanoo:

Jumala tunnetaan Jeesuksen kautta.

Gaudiya-vaišnavismi sanoo:

Jumala tunnetaan bhaktin kautta – rakkaussuhteessa persoonalliseen Jumalaan.

Molemmat hylkäävät:

pelkän rituaalin ilman sydämen muutosta

ylpeyden

hengellisen vallan tavoittelun

Ero ei ole siinä, mennäänkö ohi maalin, vaan siinä,
miten Jumala on ilmoittanut itsensä.

Anonyymi00059 kirjoitti:

“Ohi maalin” – mutta kuka määrittelee maalin?

Kristillinen traditio sanoo:

Jumala tunnetaan Jeesuksen kautta.

Gaudiya-vaišnavismi sanoo:

Jumala tunnetaan bhaktin kautta – rakkaussuhteessa persoonalliseen Jumalaan.

Molemmat hylkäävät:

pelkän rituaalin ilman sydämen muutosta

ylpeyden

hengellisen vallan tavoittelun

Ero ei ole siinä, mennäänkö ohi maalin, vaan siinä,
miten Jumala on ilmoittanut itsensä.

Lue lisää

Entä jos sanoisi: “Mormonit menevät ohi maalin”?

Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite olisi yhtä ongelmallinen kuin väite “hindut menevät ohi maalin”.

Miksi?

Koska se:

tekee yksinkertaistavan yleistyksen

ohittaa yksilön vilpittömyyden

olettaa, että Jumala on sidottu yhteen historialliseen ilmoitusmuotoon

Bhakti-perinteen mukaan Jumala ei ole sektisidonnainen. Hän vastaa vilpittömään rukoukseen riippumatta siitä, minkä tradition sisällä ihminen Häntä lähestyy.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Entä jos sanoisi: “Mormonit menevät ohi maalin”?

Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite olisi yhtä ongelmallinen kuin väite “hindut menevät ohi maalin”.

Miksi?

Koska se:

tekee yksinkertaistavan yleistyksen

ohittaa yksilön vilpittömyyden

olettaa, että Jumala on sidottu yhteen historialliseen ilmoitusmuotoon

Bhakti-perinteen mukaan Jumala ei ole sektisidonnainen. Hän vastaa vilpittömään rukoukseen riippumatta siitä, minkä tradition sisällä ihminen Häntä lähestyy.

Lue lisää

Entä jos sanoisi: “Mormonit menevät ohi maalin”?

Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite olisi yhtä ongelmallinen kuin väite “hindut menevät ohi maalin”.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Entä jos sanoisi: “Mormonit menevät ohi maalin”?

Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite olisi yhtä ongelmallinen kuin väite “hindut menevät ohi maalin”.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismin periaate

Bhagavad-gītā (4.11):

“Siinä määrin kuin ihmiset lähestyvät Minua, Minä vastaan heille.”

Tämän mukaan:

ei ole gaudiya-vaišnavismin tehtävä julistaa kokonaisia ryhmiä “ohi maalin”

todellinen mittari on bhakti, ei nimilappu

väärä oppi voi olla este, mutta vilpitön sydän ei ole näkymätön Jumalalle

Missä kriittinen raja kulkee?

Gaudiya-vaišnavismi voi kritisoi mormonismia esimerkiksi:

Jumalakuvan antropomorfisuutta

ajatusta Jumalan ontologisesta kehittymisestä

kosmologiaa, joka poikkeaa vedalaisesta ilmoituksesta

Mutta se ei tee johtopäätöstä, että:

“Mormonit menevät ohi maalin.”

Se sanoisi pikemminkin:

He kulkevat omaa polkuaan, jossa on sekä vilpittömyyttä että teologisia rajoituksia.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismin periaate

Bhagavad-gītā (4.11):

“Siinä määrin kuin ihmiset lähestyvät Minua, Minä vastaan heille.”

Tämän mukaan:

ei ole gaudiya-vaišnavismin tehtävä julistaa kokonaisia ryhmiä “ohi maalin”

todellinen mittari on bhakti, ei nimilappu

väärä oppi voi olla este, mutta vilpitön sydän ei ole näkymätön Jumalalle

Missä kriittinen raja kulkee?

Gaudiya-vaišnavismi voi kritisoi mormonismia esimerkiksi:

Jumalakuvan antropomorfisuutta

ajatusta Jumalan ontologisesta kehittymisestä

kosmologiaa, joka poikkeaa vedalaisesta ilmoituksesta

Mutta se ei tee johtopäätöstä, että:

“Mormonit menevät ohi maalin.”

Se sanoisi pikemminkin:

He kulkevat omaa polkuaan, jossa on sekä vilpittömyyttä että teologisia rajoituksia.

Lue lisää

Käännetty peili

Kun joku sanoo:

“Hindut menevät ohi maalin.”

Gaudiya-vaišnavismin vastaus on:

Sama lause voitaisiin sanoa mistä tahansa uskonnosta – ja siksi se ei ole hengellisesti hyödyllinen.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Käännetty peili

Kun joku sanoo:

“Hindut menevät ohi maalin.”

Gaudiya-vaišnavismin vastaus on:

Sama lause voitaisiin sanoa mistä tahansa uskonnosta – ja siksi se ei ole hengellisesti hyödyllinen.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

“me olemme perillä, muut eksyksissä”

Vaan:

Jumala on perillä

ihminen on matkalla

ja vilpittömyys ratkaisee enemmän kuin identiteetti

Anonyymi00064 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

“me olemme perillä, muut eksyksissä”

Vaan:

Jumala on perillä

ihminen on matkalla

ja vilpittömyys ratkaisee enemmän kuin identiteetti

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

“me olemme perillä, muut eksyksissä”

Vaan:

Jumala on perillä

ihminen on matkalla

ja vilpittömyys ratkaisee enemmän kuin identiteetti


Siksi gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta yksikään uskonnollinen traditio ei voi julistaa omistavansa Jumalaa tai Hänen armonsa yksinoikeutta. Jumala ei ole minkään instituution omaisuutta, eikä Hänen läsnäolonsa rajoitu yhteen historialliseen ilmoitusmuotoon.

. Samalla mikään traditio ei ole vapaa inhimillisistä rajoituksista, tulkinnoista ja erehdyksistä.

Tästä syystä gaudiya-vaišnavismi ei asetu tuomariksi muiden ylle, vaan muistuttaa, että totuus ei ole saavutettu asema vaan suhde ja syvenee askel askeleelta.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismi ei opeta:

“me olemme perillä, muut eksyksissä”

Vaan:

Jumala on perillä

ihminen on matkalla

ja vilpittömyys ratkaisee enemmän kuin identiteetti


Siksi gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta yksikään uskonnollinen traditio ei voi julistaa omistavansa Jumalaa tai Hänen armonsa yksinoikeutta. Jumala ei ole minkään instituution omaisuutta, eikä Hänen läsnäolonsa rajoitu yhteen historialliseen ilmoitusmuotoon.

. Samalla mikään traditio ei ole vapaa inhimillisistä rajoituksista, tulkinnoista ja erehdyksistä.

Tästä syystä gaudiya-vaišnavismi ei asetu tuomariksi muiden ylle, vaan muistuttaa, että totuus ei ole saavutettu asema vaan suhde ja syvenee askel askeleelta.

Lue lisää

Millä perusteella sinulla on oikeus sanoa, että “hindut menevät ohi maalin”?
Oletko varma, ettet itse ole ohi maalin?

Hengellinen tie ei ole kilpailu.

Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Siksi toisten tuomitseminen ei ole hengellisen kypsyyden merkki, vaan usein merkki pelosta, epävarmuudesta tai oman identiteetin puolustamisesta. Todellinen usko ilmenee nöyryytenä, rukouksena ja myötätuntona – ei leimoina.

Jos jokin oppi synnyttää tarpeen julistaa muut “ohi maalin”, on aiheellista kysyä, kumpi on oikeasti eksyksissä.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Millä perusteella sinulla on oikeus sanoa, että “hindut menevät ohi maalin”?
Oletko varma, ettet itse ole ohi maalin?

Hengellinen tie ei ole kilpailu.

Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Siksi toisten tuomitseminen ei ole hengellisen kypsyyden merkki, vaan usein merkki pelosta, epävarmuudesta tai oman identiteetin puolustamisesta. Todellinen usko ilmenee nöyryytenä, rukouksena ja myötätuntona – ei leimoina.

Jos jokin oppi synnyttää tarpeen julistaa muut “ohi maalin”, on aiheellista kysyä, kumpi on oikeasti eksyksissä.

Lue lisää

Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Millä perusteella sinulla on oikeus sanoa, että “hindut menevät ohi maalin”?
Oletko varma, ettet itse ole ohi maalin?

Hengellinen tie ei ole kilpailu.
Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Siksi toisten tuomitseminen ei ole hengellisen kypsyyden merkki, vaan usein merkki pelosta, epävarmuudesta tai oman identiteetin puolustamisesta. Todellinen usko ilmenee nöyryytenä, rukouksena ja myötätuntona – ei leimoina.

Jos jokin oppi synnyttää tarpeen julistaa muut “ohi maalin”, on aiheellista kysyä: kumpi on oikeasti eksyksissä?
Omistatko sinä totuuden monopolin?

Ja vielä peruskysymys ennen tuomitsemista: mitä tarkoitat sanalla “hindu”?
Voitko todella niputtaa yhteen tuhansia keskenään erilaisia suuntauksia?
Samalla logiikalla voisi kysyä: mikä on “maailman ihmisten uskonto”?

Niin yksinkertainen ei todellisuus ole.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Millä perusteella sinulla on oikeus sanoa, että “hindut menevät ohi maalin”?
Oletko varma, ettet itse ole ohi maalin?

Hengellinen tie ei ole kilpailu.
Kaikki ihmiset – myös mormonit – kulkevat tätä matkaa vajavaisella ymmärryksellä ja inhimillisten rajoitusten kautta.

Siksi toisten tuomitseminen ei ole hengellisen kypsyyden merkki, vaan usein merkki pelosta, epävarmuudesta tai oman identiteetin puolustamisesta. Todellinen usko ilmenee nöyryytenä, rukouksena ja myötätuntona – ei leimoina.

Jos jokin oppi synnyttää tarpeen julistaa muut “ohi maalin”, on aiheellista kysyä: kumpi on oikeasti eksyksissä?
Omistatko sinä totuuden monopolin?

Ja vielä peruskysymys ennen tuomitsemista: mitä tarkoitat sanalla “hindu”?
Voitko todella niputtaa yhteen tuhansia keskenään erilaisia suuntauksia?
Samalla logiikalla voisi kysyä: mikä on “maailman ihmisten uskonto”?

Niin yksinkertainen ei todellisuus ole.

Lue lisää

Mitä tarkoitat sanalla “hindu”?

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.

Tämä tekee käsitteestä teologisesti epätarkan. Se ei kerro:

mihin Jumalakäsitykseen ihminen uskoo

millaista rukousta hän harjoittaa

mihin pyhiin teksteihin hän sitoutuu

millaista moraalia tai pelastuskäsitystä hän seuraa

Ilman näitä määritelmiä väite “hindut menevät ohi maalin” on sisällöltään tyhjä.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Mitä tarkoitat sanalla “hindu”?

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.

Tämä tekee käsitteestä teologisesti epätarkan. Se ei kerro:

mihin Jumalakäsitykseen ihminen uskoo

millaista rukousta hän harjoittaa

mihin pyhiin teksteihin hän sitoutuu

millaista moraalia tai pelastuskäsitystä hän seuraa

Ilman näitä määritelmiä väite “hindut menevät ohi maalin” on sisällöltään tyhjä.

Lue lisää

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.


Voiko tuhansia keskenään ristiriitaisia suuntauksia niputtaa yhteen?

Intian perinteissä on:

persoonalliseen Jumalaan perustuvia bhakti-traditioita

ei-dualistisia filosofioita, joissa persoona kielletään

rituaalikeskeisiä suuntauksia

askeettisia, maailmasta vetäytyviä polkuja

jopa täysin ateistisia järjestelmiä

Näiden niputtaminen yhdeksi “uskonnoksi” on filosofisesti kestämätöntä.
Se on sama kuin kutsuisi katolilaisuutta, ortodoksisuutta, protestantismia, mormonismia ja Jehovan todistajia yhdeksi ja samaksi uskonnoksi ja tekisi siitä yhden tuomion.

Yleistys ei ole totuutta, vaan laiskuuden muoto.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.


Voiko tuhansia keskenään ristiriitaisia suuntauksia niputtaa yhteen?

Intian perinteissä on:

persoonalliseen Jumalaan perustuvia bhakti-traditioita

ei-dualistisia filosofioita, joissa persoona kielletään

rituaalikeskeisiä suuntauksia

askeettisia, maailmasta vetäytyviä polkuja

jopa täysin ateistisia järjestelmiä

Näiden niputtaminen yhdeksi “uskonnoksi” on filosofisesti kestämätöntä.
Se on sama kuin kutsuisi katolilaisuutta, ortodoksisuutta, protestantismia, mormonismia ja Jehovan todistajia yhdeksi ja samaksi uskonnoksi ja tekisi siitä yhden tuomion.

Yleistys ei ole totuutta, vaan laiskuuden muoto.

Lue lisää

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

että Jumala toimii vain tämän määritelmän sisällä



Siksi hengellinen kypsyys ei ilmene varmuutena muiden eksymisestä, vaan nöyryytenä oman rajallisuuden edessä.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

että Jumala toimii vain tämän määritelmän sisällä



Siksi hengellinen kypsyys ei ilmene varmuutena muiden eksymisestä, vaan nöyryytenä oman rajallisuuden edessä.

Lue lisää

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

Anonyymi00072 kirjoitti:

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

Lue lisää

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.

Intian perinteissä on tuhansia keskenään erilaisia filosofioita, rituaaleja ja hengellisiä polkuja. Jos kaikki nämä niputetaan yhteen “hindulaisuuden” alle, käsitteestä tulee harhauttava ja tyhjä, eikä se kerro mitään yksittäisen ihmisen suhteesta Jumalaan tai hengellisestä matkasta.

Siksi on tärkeää ymmärtää: termin yksinkertaistaminen ei tee sen sisältöä todelliseksi.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.

Intian perinteissä on tuhansia keskenään erilaisia filosofioita, rituaaleja ja hengellisiä polkuja. Jos kaikki nämä niputetaan yhteen “hindulaisuuden” alle, käsitteestä tulee harhauttava ja tyhjä, eikä se kerro mitään yksittäisen ihmisen suhteesta Jumalaan tai hengellisestä matkasta.

Siksi on tärkeää ymmärtää: termin yksinkertaistaminen ei tee sen sisältöä todelliseksi.

Lue lisää

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.

Lue lisää

Miten yliopiston käynyt mies voi olla niin yksinkertainen?
Koulutus antaa tietoa, mutta viisaus syntyy ymmärryksestä ja nöyryydestä.
Sana “hindu”, jota hän käyttää tuomitsemiseen, on yksinkertaistettu nimitys valtavasta, moninaisesta kokonaisuudesta.

Yksittäinen akateeminen meriitti ei tee kenestäkään kykenevää arvostamaan tätä monimuotoisuutta – saati näkemään, että hengellinen tie ei ole kilpailu.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Miten yliopiston käynyt mies voi olla niin yksinkertainen?
Koulutus antaa tietoa, mutta viisaus syntyy ymmärryksestä ja nöyryydestä.
Sana “hindu”, jota hän käyttää tuomitsemiseen, on yksinkertaistettu nimitys valtavasta, moninaisesta kokonaisuudesta.

Yksittäinen akateeminen meriitti ei tee kenestäkään kykenevää arvostamaan tätä monimuotoisuutta – saati näkemään, että hengellinen tie ei ole kilpailu.

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavismissa ei ole käsitettä “oikea Jumala vs. väärä jumala” samalla tavalla kuin monissa dogmaattisissa uskonnoissa. Meille ei ole olemassa vääriä jumalia, vaan eri tapoja ymmärtää ja lähestyä samaa todellisuutta.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismissa ei ole käsitettä “oikea Jumala vs. väärä jumala” samalla tavalla kuin monissa dogmaattisissa uskonnoissa. Meille ei ole olemassa vääriä jumalia, vaan eri tapoja ymmärtää ja lähestyä samaa todellisuutta.

Lue lisää

Dogmaattinen ajatusmalli – jossa yksi traditio julistautuu ainoaksi totuudeksi ja muut nähdään väärinä – ei nosta ihmistä, vaan alentaa tietoisuutta. Se sulkee ymmärryksen, ruokkii pelkoa ja luo pohjan fanatismille. Historia osoittaa selvästi, että mikään ei ole ollut maailmalle vaarallisempaa kuin ajatus, että “meidän Jumalamme on oikea ja muut ovat väärässä”.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Dogmaattinen ajatusmalli – jossa yksi traditio julistautuu ainoaksi totuudeksi ja muut nähdään väärinä – ei nosta ihmistä, vaan alentaa tietoisuutta. Se sulkee ymmärryksen, ruokkii pelkoa ja luo pohjan fanatismille. Historia osoittaa selvästi, että mikään ei ole ollut maailmalle vaarallisempaa kuin ajatus, että “meidän Jumalamme on oikea ja muut ovat väärässä”.

Lue lisää

Kaikki maailman uskonnot nähdään ihmiskunnan kollektiivisina yrityksinä ymmärtää todellisuuden henkistä perustaa. Ne syntyvät eri kulttuureissa, eri aikakausina ja eri tietoisuustasoilla – ja siksi niiden kieli, symboliikka ja painotukset eroavat toisistaan. Tämä ei tee niistä vääriä, vaan kontekstuaalisia.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Kaikki maailman uskonnot nähdään ihmiskunnan kollektiivisina yrityksinä ymmärtää todellisuuden henkistä perustaa. Ne syntyvät eri kulttuureissa, eri aikakausina ja eri tietoisuustasoilla – ja siksi niiden kieli, symboliikka ja painotukset eroavat toisistaan. Tämä ei tee niistä vääriä, vaan kontekstuaalisia.

Lue lisää

Tämä ei tee niistä vääriä, vaan kontekstuaalisia.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Tämä ei tee niistä vääriä, vaan kontekstuaalisia.

Miten ihminen edes voisi ymmärtää kosmosta?

Maailma ei ole yksinkertainen tai yhdenmukainen. Se on yksi kokonaisuus, mutta sisältää erilaisia sfäärejä ja todellisuustasoja, joita eri olennot havaitsevat eri tavoin.

Kaloille vedenalainen maailma on kaikki, mitä he näkevät; maa ja taivas ovat heille näkymättömiä.

Maalla elävät eivät havaitse vedenalaista elämää, eivätkä aavikoiden tai metsien asukkaat kaikkia muita sfäärejä.

Ihmiset voivat havaita monia alempien olentojen maailmoja, mutta eivät välttämättä korkeimpia sfäärejä.

Anonyymi00080 kirjoitti:

Miten ihminen edes voisi ymmärtää kosmosta?

Maailma ei ole yksinkertainen tai yhdenmukainen. Se on yksi kokonaisuus, mutta sisältää erilaisia sfäärejä ja todellisuustasoja, joita eri olennot havaitsevat eri tavoin.

Kaloille vedenalainen maailma on kaikki, mitä he näkevät; maa ja taivas ovat heille näkymättömiä.

Maalla elävät eivät havaitse vedenalaista elämää, eivätkä aavikoiden tai metsien asukkaat kaikkia muita sfäärejä.

Ihmiset voivat havaita monia alempien olentojen maailmoja, mutta eivät välttämättä korkeimpia sfäärejä.

Lue lisää

Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta, vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai estää meitä tunkeutumasta eri todellisuuden tasoille.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta, vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai estää meitä tunkeutumasta eri todellisuuden tasoille.

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.
Miten yliopiston käynyt mies voi olla niin yksinkertainen?
Koulutus antaa tietoa, mutta viisaus syntyy ymmärryksestä ja nöyryydestä.
Sana “hindu”, jota hän käyttää tuomitsemiseen, on yksinkertaistettu nimitys valtavasta, moninaisesta kokonaisuudesta.

Yksittäinen akateeminen meriitti ei tee kenestäkään kykenevää arvostamaan tätä monimuotoisuutta – saati näkemään, että hengellinen tie ei ole kilpailu.

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

Mitä tarkoitat sanalla “hindu”?

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.

Tämä tekee käsitteestä teologisesti epätarkan. Se ei kerro:

mihin Jumalakäsitykseen ihminen uskoo

millaista rukousta hän harjoittaa

mihin pyhiin teksteihin hän sitoutuu

millaista moraalia tai pelastuskäsitystä hän seuraa

Ilman näitä määritelmiä väite “hindut menevät ohi maalin” on sisällöltään tyhjä.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Santtunen sanoo, että “hindu menee ohi maalin”, mutta todellisuudessa et edes ymmärrä ymmärrä, mitä sana “hindu” tarkoittaa. Se on yksinkertaistettu nimitys, joka yrittää niputtaa valtavan, moninaisen kokonaisuuden yhteen leimaan.
Miten yliopiston käynyt mies voi olla niin yksinkertainen?
Koulutus antaa tietoa, mutta viisaus syntyy ymmärryksestä ja nöyryydestä.
Sana “hindu”, jota hän käyttää tuomitsemiseen, on yksinkertaistettu nimitys valtavasta, moninaisesta kokonaisuudesta.

Yksittäinen akateeminen meriitti ei tee kenestäkään kykenevää arvostamaan tätä monimuotoisuutta – saati näkemään, että hengellinen tie ei ole kilpailu.

Teologinen ongelma: kuka määrittelee “maalin”?

Kun sanot, että joku “menee ohi maalin”, oletat:

että maali on yksiselitteisesti määritelty

että sinulla on varma tieto siitä

Mitä tarkoitat sanalla “hindu”?

Ennen kuin tuomitset kokonaisen ryhmän “ohi maalin”, on välttämätöntä määritellä, mistä ylipäätään puhut. Sana hindu ei ole syntynyt uskonnollisena itse­määrittelynä, vaan ulkopuolisena nimilappuna, jolla on viitattu vuosisatojen aikana milloin maantieteeseen, milloin hallinnolliseen luokkaan, milloin kaikkeen siihen, mikä ei ollut kristinuskoa tai islamia.

Tämä tekee käsitteestä teologisesti epätarkan. Se ei kerro:

mihin Jumalakäsitykseen ihminen uskoo

millaista rukousta hän harjoittaa

mihin pyhiin teksteihin hän sitoutuu

millaista moraalia tai pelastuskäsitystä hän seuraa

Ilman näitä määritelmiä väite “hindut menevät ohi maalin” on sisällöltään tyhjä.

Lue lisää

Vihaatko hinduja, Santtunen, aivan kuten dogmaattiset kristitytkin heitä vihaavat?

Anonyymi00083 kirjoitti:

Vihaatko hinduja, Santtunen, aivan kuten dogmaattiset kristitytkin heitä vihaavat?

Santtunen, puheesi noudattaa täsmälleen samaa dogmaattista kaavaa, jolla monet kristityt ovat vuosisatojen ajan suhtautuneet muihin uskonnollisiin perinteisiin: yksinkertaistaminen, ylemmyysasema ja tuomio ilman käsitteellistä ymmärrystä.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Santtunen, puheesi noudattaa täsmälleen samaa dogmaattista kaavaa, jolla monet kristityt ovat vuosisatojen ajan suhtautuneet muihin uskonnollisiin perinteisiin: yksinkertaistaminen, ylemmyysasema ja tuomio ilman käsitteellistä ymmärrystä.

Lue lisää

Kun väität “hindujen menevän ohi maalin”, et ilmaise rakkautta totuuteen vaan sitoudut samaan dogmaattiseen asetelmaan, jossa toisen tradition moninaisuus pelkistetään virheeksi. Tämä ei eroa rakenteellisesti siitä tavasta, jolla uskonnollinen viha on aina oikeutettu itseään.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Kun väität “hindujen menevän ohi maalin”, et ilmaise rakkautta totuuteen vaan sitoudut samaan dogmaattiseen asetelmaan, jossa toisen tradition moninaisuus pelkistetään virheeksi. Tämä ei eroa rakenteellisesti siitä tavasta, jolla uskonnollinen viha on aina oikeutettu itseään.

Lue lisää

Onko kyse vihasta hinduja kohtaan – vai siitä, että omasta dogmaattisesta varmuudesta käsin muiden hengelliset todellisuudet näyttäytyvät automaattisesti “ohi maalin” olevina?

Anonyymi00086 kirjoitti:

Onko kyse vihasta hinduja kohtaan – vai siitä, että omasta dogmaattisesta varmuudesta käsin muiden hengelliset todellisuudet näyttäytyvät automaattisesti “ohi maalin” olevina?

Lue lisää

Dogmaattisuus ei aina vaadi vihaa – pelkkä varmuus omasta ylemmyydestä riittää.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Dogmaattisuus ei aina vaadi vihaa – pelkkä varmuus omasta ylemmyydestä riittää.

Kun väitetään – tässä tapauksessa niin sanottu hindulaisuus – “menee ohi maalin”, esitetään samalla joukko implisiittisiä oletuksia, joita ei yleensä tehdä eksplisiittisiksi eikä perustella. Tällainen väite edellyttää ensinnäkin, että on olemassa yksiselitteisesti määriteltävä päämäärä tai normatiivinen “maali”, joka koskee kaikkia uskonnollisia tai hengellisiä järjestelmiä riippumatta niiden historiallisesta, kulttuurisesta ja teologisesta kontekstista. Toiseksi se edellyttää, että väitteen esittäjällä on epistemologisesti etuoikeutettu asema tämän päämäärän määrittelyssä.

Uskontotieteellisestä näkökulmasta nämä oletukset ovat ongelmallisia. Käsite hindulaisuus ei viittaa yhteen koherenttiin uskontoon, jolla olisi yhteinen oppijärjestelmä, kanoninen tekstikokoelma tai yhtenäinen pelastusteologia. Kyse on historiallisesti muodostuneesta, pääosin ulkopuolisesta luokittelukategoriasta, jonka alle sijoittuu keskenään hyvin erilaisia filosofisia, rituaalisia ja soteriologisia traditioita, kuten advaita-vedānta, bhakti-liikkeet, tantriset koulukunnat ja kansanomaiset uskonnolliset käytännöt. Näiden traditioiden käsitykset todellisuuden luonteesta, minuudesta, jumaluudesta ja vapautumisesta poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Tässä mielessä väite “hindut menevät ohi maalin” on analyyttisesti epämääräinen. Ilman täsmällistä määritelmää siitä, mihin todellisuuskäsitykseen, pelastusoppiin tai hengellisen transformaation malliin viitataan, väite ei ole falsifioitavissa eikä edes tarkasti arvioitavissa. Se ei täytä tieteellisen argumentaation peruskriteerejä, vaan jää retoriseksi luonnehdinnaksi.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Kun väitetään – tässä tapauksessa niin sanottu hindulaisuus – “menee ohi maalin”, esitetään samalla joukko implisiittisiä oletuksia, joita ei yleensä tehdä eksplisiittisiksi eikä perustella. Tällainen väite edellyttää ensinnäkin, että on olemassa yksiselitteisesti määriteltävä päämäärä tai normatiivinen “maali”, joka koskee kaikkia uskonnollisia tai hengellisiä järjestelmiä riippumatta niiden historiallisesta, kulttuurisesta ja teologisesta kontekstista. Toiseksi se edellyttää, että väitteen esittäjällä on epistemologisesti etuoikeutettu asema tämän päämäärän määrittelyssä.

Uskontotieteellisestä näkökulmasta nämä oletukset ovat ongelmallisia. Käsite hindulaisuus ei viittaa yhteen koherenttiin uskontoon, jolla olisi yhteinen oppijärjestelmä, kanoninen tekstikokoelma tai yhtenäinen pelastusteologia. Kyse on historiallisesti muodostuneesta, pääosin ulkopuolisesta luokittelukategoriasta, jonka alle sijoittuu keskenään hyvin erilaisia filosofisia, rituaalisia ja soteriologisia traditioita, kuten advaita-vedānta, bhakti-liikkeet, tantriset koulukunnat ja kansanomaiset uskonnolliset käytännöt. Näiden traditioiden käsitykset todellisuuden luonteesta, minuudesta, jumaluudesta ja vapautumisesta poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Tässä mielessä väite “hindut menevät ohi maalin” on analyyttisesti epämääräinen. Ilman täsmällistä määritelmää siitä, mihin todellisuuskäsitykseen, pelastusoppiin tai hengellisen transformaation malliin viitataan, väite ei ole falsifioitavissa eikä edes tarkasti arvioitavissa. Se ei täytä tieteellisen argumentaation peruskriteerejä, vaan jää retoriseksi luonnehdinnaksi.

Lue lisää

Teologis-filosofisesti tarkasteltuna ongelma syvenee entisestään. Kun yksi traditio asettaa omat soteriologiset päämääränsä universaaliksi mittapuuksi, se tekee normatiivisen valinnan, jota ei voida perustella neutraalisti. Tämä ilmiö tunnetaan uskonnonfilosofiassa eksklusivismina tai reduktiivisena universalisoimisena: oman tradition sisäiset kategoriat esitetään yleispätevinä, ja muiden traditioiden kokemuksellinen ja käsitteellinen todellisuus tulkitaan niiden kautta vajavaiseksi tai virheelliseksi.

Tällainen asetelma ei edellytä yksilöllistä vihamielisyyttä tai emotionaalista vastenmielisyyttä toisia uskonnollisia ryhmiä kohtaan. Riittää, että oman tradition totuusväitteet omaksutaan kritiikittömästi ja asetetaan hierarkkiseen suhteeseen muiden traditioiden kanssa. Historiallisesti juuri tämänkaltaiset rakenteet ovat mahdollistaneet uskonnollisen toiseuttamisen, jossa toisen hengellinen tie nähdään lähtökohtaisesti epäonnistuneena tai eksyneenä.

Näin ollen kyse ei ole ensisijaisesti siitä, “vihaako” joku hinduja, vaan siitä, millaista tiedollista ja normatiivista asemaa hän olettaa edustavansa. Tieteellisestä ja filosofisesta näkökulmasta uskonnollinen pluralismi, hermeneuttinen nöyryys ja käsitteellinen tarkkuus ovat välttämättömiä edellytyksiä mielekkäälle arvioinnille. Ilman näitä väite toisen tradition “ohi maalin” menemisestä kertoo enemmän arvioijan omista ennakko-oletuksista kuin arvioitavasta kohteesta.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Teologis-filosofisesti tarkasteltuna ongelma syvenee entisestään. Kun yksi traditio asettaa omat soteriologiset päämääränsä universaaliksi mittapuuksi, se tekee normatiivisen valinnan, jota ei voida perustella neutraalisti. Tämä ilmiö tunnetaan uskonnonfilosofiassa eksklusivismina tai reduktiivisena universalisoimisena: oman tradition sisäiset kategoriat esitetään yleispätevinä, ja muiden traditioiden kokemuksellinen ja käsitteellinen todellisuus tulkitaan niiden kautta vajavaiseksi tai virheelliseksi.

Tällainen asetelma ei edellytä yksilöllistä vihamielisyyttä tai emotionaalista vastenmielisyyttä toisia uskonnollisia ryhmiä kohtaan. Riittää, että oman tradition totuusväitteet omaksutaan kritiikittömästi ja asetetaan hierarkkiseen suhteeseen muiden traditioiden kanssa. Historiallisesti juuri tämänkaltaiset rakenteet ovat mahdollistaneet uskonnollisen toiseuttamisen, jossa toisen hengellinen tie nähdään lähtökohtaisesti epäonnistuneena tai eksyneenä.

Näin ollen kyse ei ole ensisijaisesti siitä, “vihaako” joku hinduja, vaan siitä, millaista tiedollista ja normatiivista asemaa hän olettaa edustavansa. Tieteellisestä ja filosofisesta näkökulmasta uskonnollinen pluralismi, hermeneuttinen nöyryys ja käsitteellinen tarkkuus ovat välttämättömiä edellytyksiä mielekkäälle arvioinnille. Ilman näitä väite toisen tradition “ohi maalin” menemisestä kertoo enemmän arvioijan omista ennakko-oletuksista kuin arvioitavasta kohteesta.

Lue lisää

Riittää, että oman tradition totuusväitteet omaksutaan reflektiottomasti ja asetetaan normatiivisesti hierarkkiseen suhteeseen muiden traditioiden kanssa. Tällöin syntyy epistemologinen asetelma, jossa oman tradition sisäiset kategoriat universalisoidaan arviointiperusteiksi ilman hermeneuttista tietoisuutta niiden historiallisesta ja kontekstuaalisesta sidonnaisuudesta. Uskonnonfilosofian ja uskontotieteen pluralistiset lähestymistavat ovat toistuvasti osoittaneet, että tällainen reduktiivinen universalisoiminen johtaa uskonnolliseen toiseuttamiseen: muiden traditioiden soteriologiset päämäärät ja kokemukselliset merkitysrakenteet tulkitaan lähtökohtaisesti vajavaisiksi tai virheellisiksi, ei empiirisen analyysin vaan normatiivisen etukäteisasetelman perusteella.

Höpö höpö! Kaikki muu avaruudessa laajenevassa näkyvässä maailmankaikkeudessa laajenee paitsi avaruus!

Atomeitten ytimissä on avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita jotka kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ja näin nämä avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueet työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.

Atomeitten ytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten eletroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta eli nekin laajenevat koko ajan samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat!

Jopa laajenevissa fotoneissa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan sitä mukaa kuin laajenevat fotonit kierrättävät tätä avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa joka siis räjähtää edelleenkin isommalle ja isommalle avaruuden alueelle.

Juuri näin! Kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä!

Juu juu, tiedän tiedän, too much for you all 🤣

Savorinen Jukka Petteri, The Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃

.

Joissakin keskustelufoorumeissa havaitaan, että tietyt uskonnolliset ryhmät, kuten hindut, eivät saa yhtä paljon hyväksyntää osallistua keskusteluun kuin esimerkiksi mormonit. Tämä herättää kysymyksiä foorumien osallistujien asenteista ja uskonnollisesta syrjinnästä verkossa.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Joissakin keskustelufoorumeissa havaitaan, että tietyt uskonnolliset ryhmät, kuten hindut, eivät saa yhtä paljon hyväksyntää osallistua keskusteluun kuin esimerkiksi mormonit. Tämä herättää kysymyksiä foorumien osallistujien asenteista ja uskonnollisesta syrjinnästä verkossa.

Lue lisää

Esitän näkemykseni avoimesti ja kokonaisuudessaan. Tästä syystä en pidä asianmukaisena, että korkeaa ja universaalia itämaista viisautta tai siihen perustuvaa filosofiaa vähätellään, halveerataan tai kritisoidaan kevyin perustein.

Mikäli jokin kysymys kuuluu filosofisen osion eli palstan tarkastelun piiriin, se tulee käsitellä vakavasti, asiallisesti ja kunnioittavasti. Nimenomaan itämainen filosofia, jos mikään, kuuluu filosofian palstalle. Vähättelevä tai halveksiva suhtautuminen itämaiseen, syvälliseen filosofiaan sekä muu epäasiallinen käytös johtaa vastareaktioihin, ja toistuvasti epäasiallisesti käyttäytyvät voidaan poistaa keskustelusta.

Lisäksi on huomattava, että kosmologia ei edes kuulu filosofian palstalle. Tästä huolimatta osallistuminen keskusteluun on mahdollista, mikäli Santtunen pidättäytyy pilkkaamasta tai vähättelemästä universaalia ja syvällistä itämaista filosofiaa.

Juuri itämainen filosofia on monilta keskeisiltä osin rinnastettavissa suurten länsimaisten filosofien näkemyksiin. Mikäli se ei kuulu filosofian palstalle, on vaikea edes kuvitella, mikä filosofian palstalle ylipäätään kuuluisi.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Esitän näkemykseni avoimesti ja kokonaisuudessaan. Tästä syystä en pidä asianmukaisena, että korkeaa ja universaalia itämaista viisautta tai siihen perustuvaa filosofiaa vähätellään, halveerataan tai kritisoidaan kevyin perustein.

Mikäli jokin kysymys kuuluu filosofisen osion eli palstan tarkastelun piiriin, se tulee käsitellä vakavasti, asiallisesti ja kunnioittavasti. Nimenomaan itämainen filosofia, jos mikään, kuuluu filosofian palstalle. Vähättelevä tai halveksiva suhtautuminen itämaiseen, syvälliseen filosofiaan sekä muu epäasiallinen käytös johtaa vastareaktioihin, ja toistuvasti epäasiallisesti käyttäytyvät voidaan poistaa keskustelusta.

Lisäksi on huomattava, että kosmologia ei edes kuulu filosofian palstalle. Tästä huolimatta osallistuminen keskusteluun on mahdollista, mikäli Santtunen pidättäytyy pilkkaamasta tai vähättelemästä universaalia ja syvällistä itämaista filosofiaa.

Juuri itämainen filosofia on monilta keskeisiltä osin rinnastettavissa suurten länsimaisten filosofien näkemyksiin. Mikäli se ei kuulu filosofian palstalle, on vaikea edes kuvitella, mikä filosofian palstalle ylipäätään kuuluisi.

Lue lisää

Todellisuus on jatkuva prosessi, ei kertaluontoinen tapahtuma.

Maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu sykleissä.

Kosmologiaa ei tarvitse “ratkaista”, filosofisesti, koska se ei ole looginen arvoitus vaan elävä ilmeneminen.

Filosofinen ratkaisu - tietoisuuden ensisijaisuus

Universumi ei ole vain ulkoinen objekti, vaan koetaan tietoisuuden kautta.

Filosofinen “ratkaisu” kosmologiaan ei ole malli universumista, vaan ymmärrys siitä, että havaitsija ja kosmos eivät ole erillisiä.


Kosmologinen tieto, joka ei vähennä kärsimystä, ei ole vapauttavaa.

Voiko filosofi ratkaista kosmologian? Ei siinä mielessä kuin fysiikka sen ymmärtää (mittaukset, yhtälöt) Kyllä siinä mielessä, että: kosmologia nähdään osana ihmisen tietoisuuden rakennetta kysymys “mitä universumi on” muuttuu kysymykseksi “mitä minä olen” Kun minän harha purkautuu, myös kosmoksen arvoitus menettää ongelmaluonteensa.

Kosmologiaa ei ratkaista teorialla, vaan ymmärryksellä. Filosofinen ratkaisu ei ole vastaus universumin alkuun, vaan havaitsijan ja todellisuuden erillisyyden purkaminen. Kun tietoisuus ymmärretään perustaksi, kosmos ei ole mysteeri vaan ilmentymä

Mitä Big Bang -teoria todella antaa ihmiskunnalle?
Jos tiedämme universumin alun, viisastummeko oikeasti – ja mitä siitä seuraa eteenpäin?


Big Bangista saatava tieto ei tee ihmisestä automaattisesti viisaampaa moraalisessa tai eksistentiaalisessa mielessä. Se ei kerro, miten meidän pitäisi elää, mikä on oikein tai mikä antaa elämälle merkityksen. Sen sijaan se lisää ymmärrystä luonnonlaeista ja synnyttää teknologista kehitystä, joka vaikuttaa arkeemme usein epäsuorasti. Vielä tärkeämpää on, että se opettaa tieteellistä nöyryyttä: mitä lähemmäs universumin alkuhetkeä mennään, sitä selvemmin käy ilmi, että nykyiset teoriat lakkaavat toimimasta ja että kaikkea ei ehkä voida kuvata tai tietää.