(Ismo astelee lavalle, säätelee mikrofonia hitaasti ja katsoo yleisöä sellaisella ilmeellä, kuin hänellä olisi hallussaan valtava valtiosalaisuus, jota hän ei itsekään ihan ymmärrä.)
"Tota... mä oon tässä miettinyt Malmin uimahallia. Ja yleensäkin uimahalleja tammikuussa 2026. Koska uimahallihan on Suomessa semmonen paikka, missä demokratia toteutuu kaikkein raaimmillaan. Siellä ei oo titteleitä. Siellä ei oo vaatteita, jotka kertoisi, kuka sä oot. Siellä on vaan se märkä ihminen ja se hapan kloorin haju, joka ei lähde ihosta irti ennen kuin juhannuksena.
Mutta kuvitelkaa Tarja Halonen siellä. Mä oon miettinyt tätä... koska Tarja on presidentti emeritus, ja presidenttiys on vähän niinku herpes – siitä ei pääse ikinä kokonaan eroon. Se virus on sussa aina. Vaikka sä oot eläkkeellä, sä oot silti se tyyppi, joka vastaa tästä maasta. Ja jos sä oot Tarja Halonen, sä oot tottunut siihen, että sä oot se ylin valvoja.
Mä kuvittelen, että Tarja menee Malmille, mutta se ei mene sinne rentoutumaan. Se menee sinne tarkkailemaan. Koska joku tässä maassa on tarkistettava! Se menee sinne semmoiseen pieneen rakoon, tiedättehän, niihin uimahallin rakenteellisiin kummallisuuksiin. Siellä on aina joku semmonen huoltoluukku tai siivouskomeron rako, mistä kukaan ei tiedä, minne se johtaa. Ja Tarja on siellä. Se tiirailee sieltä pienenpienestä raosta... mut se ei tiiraile ihmisiä. Se tiirailee suorituksia.
Se on siellä kynän ja lehtiön kanssa, ja se katsoo sieltä raosta sitä nuorisoo. Niitä parikymppisiä tyyppejä, jotka tulee sinne uimahalliin silleen 'hei katsokaa mua, mulla on hienot uimashortsit ja mä osaan uida perhosta'. Ja Tarja katsoo sieltä raosta ja tekee muistiinpanoja: ’Klo 10.15: Nuori mieshenkilö yritti uintisuoritusta. Tekniikka on hapuilevaa. Selvä puute peruskunnossa. Tällä menolla me ei pärjätä seuraavissa olympialaisissa. Merkitään tiedoksi kansalliseen urheilustrategiaan.’
Se on se 'tiirailu'. Se on semmoista valtiollista vakoilua. Se katsoo niitä nuoria sieltä raosta ja miettii: ’Onko tuossa meidän tuleva työvoima? Onko noilla tarpeeksi leveät hartiat kantamaan Suomen huoltosuhdetta?’ Se on vähän niinku se ois joku scifi-elokuvan arkkitehti, joka tarkkailee prototyyppejä. Jos se näkee jonkun nuoren, joka polskii liikaa, se koputtaa sinne raon reunaan silleen ’kop-kop-kop’... ja se nuori tyyppi säpsähtää siellä altaassa, että ’mikä tuo ääni oli?’. Se oli vaan Tarja, joka antoi hylätyn arvosanan sun uintiasennosta.
Ja sitten on se saunapuoli. Se on se kaikkein vaarallisin paikka. Koska saunassahan kaikki on tasa-arvoisia, paitsi jos sä oot entinen presidentti. Mä kuvittelen, että Tarja istuu siellä saunan pimeimmässä nurkassa, se on kietoutunut semmoiseen valtavaan pellavapyyhkeeseen, ja se vaan tuijottaa. Se ei sano mitään. Se vaan katsoo niitä ihmisiä silleen, että sä alat miettiä sun omia verotietojasi. ’Oonko mä muistanut ilmoittaa kaikki matkakustannukset? Miksi Tarja katsoo mua noin? Tietääkö se, että mä ajoin ylinopeutta vuonna 2014?’
Ja se tarkkailu ulottuu kaikkeen. Se katsoo sieltä pienenpienestä raosta, että kuinka paljon saippuaa sä käytät suihkussa. ’Klo 11.05: Liiallinen suihkugeelin kulutus. Tuhlausta. Ei ekologisesti kestävää. Suomettumisen ajan säästäväisyys on unohdettu.’ Se on niinku sulla ois jatkuvasti joku moraalinen kompassi, joka on pukeutunut uimalakkiin ja se seuraa sua joka paikkaan.
Ja miettikää sitä uimavalvojaa. Se raukka istuu siellä tornissaan ja luulee, että se on pomo. Mut sit se näkee, että sieltä miesten ja naisten puolen välisestä seinästä pilkistää silmälasit. Se tietää heti: ’Oho, Tarja on taas täällä. Parempi istua suorassa tai muuten tulee noottia suoraan Tamminiemen hengessä.’
Lopulta Tarja lähtee sieltä, se suoristaa vaatteensa, ja se kävelee pois sieltä Malmin uimahallista. Ja kukaan ei nähnyt sitä kunnolla, mutta kaikki tunsi sen läsnäolon. Ne nuoret miehet siellä altaassa tuntee semmoista selittämätöntä syyllisyyttä, vaikkei ne oo tehneet mitään väärää. Ne vaan tuntee, että joku... joku ylempi voima on katsonut niitä pienen raon läpi ja todennut, että ’teissä on potentiaalia, mutta ryhtiä pitäisi parantaa’.
Se on se suomalainen tapa. Meillä on aina joku, joka katsoo raosta. Oli se sitten naapuri, verottaja tai Tarja Halonen. Me ei olla ikinä yksin, varsinkaan Malmin uimahallissa. Ja tammikuussa 2026, kun se vesi on kylmää ja elämä on kovaa, niin onhan se tavallaan lohdullista tietää, että jossain siellä laatoituksen välissä on joku, joka pitää kirjaa meidän uintiasennoista. Että me ei vaan kelluta täällä ilman valvontaa."
"Tota... mä oon tässä miettinyt Malmin uimahallia. Ja yleensäkin uimahalleja tammikuussa 2026. Koska uimahallihan on Suomessa semmonen paikka, missä demokratia toteutuu kaikkein raaimmillaan. Siellä ei oo titteleitä. Siellä ei oo vaatteita, jotka kertoisi, kuka sä oot. Siellä on vaan se märkä ihminen ja se hapan kloorin haju, joka ei lähde ihosta irti ennen kuin juhannuksena.
Mutta kuvitelkaa Tarja Halonen siellä. Mä oon miettinyt tätä... koska Tarja on presidentti emeritus, ja presidenttiys on vähän niinku herpes – siitä ei pääse ikinä kokonaan eroon. Se virus on sussa aina. Vaikka sä oot eläkkeellä, sä oot silti se tyyppi, joka vastaa tästä maasta. Ja jos sä oot Tarja Halonen, sä oot tottunut siihen, että sä oot se ylin valvoja.
Mä kuvittelen, että Tarja menee Malmille, mutta se ei mene sinne rentoutumaan. Se menee sinne tarkkailemaan. Koska joku tässä maassa on tarkistettava! Se menee sinne semmoiseen pieneen rakoon, tiedättehän, niihin uimahallin rakenteellisiin kummallisuuksiin. Siellä on aina joku semmonen huoltoluukku tai siivouskomeron rako, mistä kukaan ei tiedä, minne se johtaa. Ja Tarja on siellä. Se tiirailee sieltä pienenpienestä raosta... mut se ei tiiraile ihmisiä. Se tiirailee suorituksia.
Se on siellä kynän ja lehtiön kanssa, ja se katsoo sieltä raosta sitä nuorisoo. Niitä parikymppisiä tyyppejä, jotka tulee sinne uimahalliin silleen 'hei katsokaa mua, mulla on hienot uimashortsit ja mä osaan uida perhosta'. Ja Tarja katsoo sieltä raosta ja tekee muistiinpanoja: ’Klo 10.15: Nuori mieshenkilö yritti uintisuoritusta. Tekniikka on hapuilevaa. Selvä puute peruskunnossa. Tällä menolla me ei pärjätä seuraavissa olympialaisissa. Merkitään tiedoksi kansalliseen urheilustrategiaan.’
Se on se 'tiirailu'. Se on semmoista valtiollista vakoilua. Se katsoo niitä nuoria sieltä raosta ja miettii: ’Onko tuossa meidän tuleva työvoima? Onko noilla tarpeeksi leveät hartiat kantamaan Suomen huoltosuhdetta?’ Se on vähän niinku se ois joku scifi-elokuvan arkkitehti, joka tarkkailee prototyyppejä. Jos se näkee jonkun nuoren, joka polskii liikaa, se koputtaa sinne raon reunaan silleen ’kop-kop-kop’... ja se nuori tyyppi säpsähtää siellä altaassa, että ’mikä tuo ääni oli?’. Se oli vaan Tarja, joka antoi hylätyn arvosanan sun uintiasennosta.
Ja sitten on se saunapuoli. Se on se kaikkein vaarallisin paikka. Koska saunassahan kaikki on tasa-arvoisia, paitsi jos sä oot entinen presidentti. Mä kuvittelen, että Tarja istuu siellä saunan pimeimmässä nurkassa, se on kietoutunut semmoiseen valtavaan pellavapyyhkeeseen, ja se vaan tuijottaa. Se ei sano mitään. Se vaan katsoo niitä ihmisiä silleen, että sä alat miettiä sun omia verotietojasi. ’Oonko mä muistanut ilmoittaa kaikki matkakustannukset? Miksi Tarja katsoo mua noin? Tietääkö se, että mä ajoin ylinopeutta vuonna 2014?’
Ja se tarkkailu ulottuu kaikkeen. Se katsoo sieltä pienenpienestä raosta, että kuinka paljon saippuaa sä käytät suihkussa. ’Klo 11.05: Liiallinen suihkugeelin kulutus. Tuhlausta. Ei ekologisesti kestävää. Suomettumisen ajan säästäväisyys on unohdettu.’ Se on niinku sulla ois jatkuvasti joku moraalinen kompassi, joka on pukeutunut uimalakkiin ja se seuraa sua joka paikkaan.
Ja miettikää sitä uimavalvojaa. Se raukka istuu siellä tornissaan ja luulee, että se on pomo. Mut sit se näkee, että sieltä miesten ja naisten puolen välisestä seinästä pilkistää silmälasit. Se tietää heti: ’Oho, Tarja on taas täällä. Parempi istua suorassa tai muuten tulee noottia suoraan Tamminiemen hengessä.’
Lopulta Tarja lähtee sieltä, se suoristaa vaatteensa, ja se kävelee pois sieltä Malmin uimahallista. Ja kukaan ei nähnyt sitä kunnolla, mutta kaikki tunsi sen läsnäolon. Ne nuoret miehet siellä altaassa tuntee semmoista selittämätöntä syyllisyyttä, vaikkei ne oo tehneet mitään väärää. Ne vaan tuntee, että joku... joku ylempi voima on katsonut niitä pienen raon läpi ja todennut, että ’teissä on potentiaalia, mutta ryhtiä pitäisi parantaa’.
Se on se suomalainen tapa. Meillä on aina joku, joka katsoo raosta. Oli se sitten naapuri, verottaja tai Tarja Halonen. Me ei olla ikinä yksin, varsinkaan Malmin uimahallissa. Ja tammikuussa 2026, kun se vesi on kylmää ja elämä on kovaa, niin onhan se tavallaan lohdullista tietää, että jossain siellä laatoituksen välissä on joku, joka pitää kirjaa meidän uintiasennoista. Että me ei vaan kelluta täällä ilman valvontaa."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.