Kirjassaan Luftwaffen Pohjoinen sivusta esitti rohkean väitteen että Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteistä vuonna 1944 vain 10-15% olisi ollut ilmavoittoja. Valtosen väitteen perusta löytyy vain pohjoisessa operoineen III. /JG5:n kiistatta älyttömän epärealistisista ilmavoittoväitteistä joista ajoittain todellakin saattoi alle kymmenesosa pitää paikkaansa.
Muista itärintaman hävittäjäyksiköissä tilanne oli erilainen. Esimerkki tulee III. /JG52:lta joka maaliskuussa 1944 kävi ilmasotaa etupäässä Neuvostoliiton 2.Ilma-armeijaa vastaan. Yksikön lentäjien kuului mm tunnettu ässä Gunter Rall. Neuvostoliiton arkistoja tutkineen Dmitri Marchenkon mukaan III. /JG52 esitti maaliskuussa kaikkiaan 52 ilmavoittoväitettä. Marchenkon mukaan 2.Ilma-armeija menetti ilmataisteluissa vähintäin 30 mutta todennäköisesti noin 40 lentokonetta joista noin 25 hävittäjäkoneita.
"The 2nd VA admits to losing only 26 of its aircraft to enemy fighter action. In reality, fighters from III./JG 52 were able to shoot down at least 30 aircraft for sure, and most likely significantly more, up to 40, of which up to 25 were fighters, 11-13 Il-2s, 2 Pe-2s. As it was clarified, the 5th IAK lost 8 fighters to enemy air forces, the 331st IAD at least 6, the 19th IAP claims 3 fighters as enemy aircraft, the 10th IAK attributes the loss of 3 of its fighters to enemy air forces, and another 5 did not return from combat missions. The latter are often correlated with enemy claims and most likely all or most were lost to enemy air forces (the 10th IAK's losses need to be clarified). In total, III./JG 52 fighters shot down 20 2nd Air Army fighters for sure and 25 at most, and they themselves admitted to losing 3 Bf 109Gs to 2nd Air Army fighters for sure and 4 at most."
Marchenko on tarkkaan tutkinut myös Kannaksen suurtaistelun 1944 ja osoitti esim kesäkuussa osasto Kuhlmeyn lentäjien ampuneen alas yli 70 lentokonetta ja määrän saattaneen olla jopa yli 75. Väitteitä lentäjät esittivät 93. Sen sijaan suomalaisten 327 väitteistä vain 60-65 olisi ollut ilmavoittoja.
Ilmavoittoliioitteluissa tietyt yksiköt nousevat esille. Luftwaffessa se III./JG5 Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Suomessa kyseenalaisimmat väitteet esitti Hävittäjälentolaivue 24 joskin myös Hävittäjälentolaivue 34:llä todellisten ilmavoittojen osuus väitteistä vajosi keskimäärin huomattavasti alle saksalaisten yksikköjen.
Tapaukset viittaavat että Suomen rintamasta oli kehittynyt 1942-44 unelias ja lentäjien kilpailu ilmavoitoilla riistäytyi käsistä.
-----Stieglitz-----
Hannu Valtonen väärässä Luftwaffen suhteen - ei rajuja ilmavoittoliioitteluja 1944
48
563
Vastaukset
- Anonyymi00001
Alkoi tuo tapaus III./JG52 ja maaliskuu 1944 itärintamalla kiinnostamaan että tutkin yksikön kaikki mikrofilmatut ilmavoittoväitteet (Tony Woods'lists) :
Stab. III. /JG52: 16 ilmavoittoväitettä
7./JG52 : 5 ilmavoittoväitettä
8./JG52 : 7 ilmavoittoväitettä
9./JG52: 27 ilmavoittoväitettä
Yhteensä 55 mutta en tiedä onko kaikki juuri 2.Ilma-armeijaa vastaan. Joka tapauksessa näyttäisi vähintäin 55% ja mahdollisesti jopa 70% löytävän vastikkeet neuvostodokumenteista.
Havaitsin myös ettei Erich Haartman ollut enää III. /JG52:n lentäjistä esittelemässä ilmavoittoväitteitä. Vielä helmikuussa oli. - Anonyymi00003
Vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa suomalaisten lentäjien 265 ilmavoittoväitteestä on ilmavoittoja ollut vain 60. Tämän on Marchenko myös tutkinut. Hän joulukuussa 2025 täsmensi että Itämeren Laivaston historiikki vuonna 1943 oli jo niin luotettava että tuo lukema 60 tuskin nousee tai laskee kuin muutamalla tapauksella. Eli suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteistä alle 25% on ollut todellisia ilmavoittoja. 60/265 on 22,6%.
- Anonyymi00004
"Marchenkon mukaan 2.Ilma-armeija menetti ilmataisteluissa vähintäin 30 mutta todennäköisesti noin 40 lentokonetta joista noin 25 hävittäjäkoneita."
Yleensä taisteluissa hävittäjäkoneita vastaan tapahtui eniten liioittelua ilmavoittoväitteistä. III. /JG 52 esitti ampuneensa alas 3+3+15+15 = 36 hävittäjäkonetta ja ampui todennäköisesti (Marchenkon mukaan) 25. Peräti 75% väitteistä olisi pitänyt paikkaansa.
Sitä voi verrata suomalaisten väitteisiin 1943-44 jolloin tuskin edes 20% ilmavoittoväitteistä koskien vihollishävittäjiä piti paikkaansa. Esim 9.6-15.6.44 suomalaislentäjät esittivät ampuneensa alas 27 hävittäjäkonetta mutta ampuivat alas vain 3.
Edelleen III. /JG54 väitti ampuneensa alas 15 Il-2 konetta ja Marchenkon mukaan he ampuivat alas maaliskuussa 1944 näitä maataistelukoneita 11-13. Näissäkin väitteistä enemmän kuin 2/3 piti paikkaansa.
Kannaksella kesäkuussa 1944 Osasto Kuhlmeyn lentäjät esittivät ampuneensa alas 40 il-2 maataistelukonetta. Marchenkon mukaan saksalaiset todellakin ampuivat alas yli 30 kun taas suomalaisten saldo oli 15-17 vaikka suomalaisilla melkein tuplasti enemmän ilmavoittoväitteitä Il-2 koneista. - Anonyymi00006
Saksalaisten lentäjien huomattavasti uskottavammat ilmavoittoväitteet itärintamalla suomalaisiin verrattuna vetävät tumman varjon suomalaisten hävittäjälentäjien ylle. Aiemmin luultiin että juuri Natsi-Saksan lentäjät olisivat olleet huijareita ja suomalaiset rehellisiä. Kävikin päinvastoin ja Lahden MM-hiihtoihin rinnastettava valehtelu on paljastunut.
Se siitä "rehellisistä suomalaisista". Kukahan senkin myytin lienee rakennellut? Tuskin sentään Runeberg? - Anonyymi00007
III. /JG5 Lapissa lienee erillistapaus Luftwaffen osalta.
Hävittäjälentolaivue 24 vuonna 1943:
16 ilmavoittoa, 136 ilmavoittoväitettä
Hävittäjälentolaivue 34 vuonna 1943:
44 ilmavoittoa, 129 ilmavoittoväitettä - Anonyymi00008
...noinkin ajankohtaisista aiheista kannattaa tosiaankin pitää meteliä , kehua , mainostaa ja ylistää "Suurta ja Mahtavaa" sekä haukkua , moittia ja mollata isänmaataan puolustaneita suomalaisia ja heidän kanssaan yhteistä vihollista vastaan sotineita kansalaisuudesta riippumatta .. Maksaako joku "tietty taho" noille kuvitellen tuollaisen vaikuttavan kansan mielipiteisiin vai mistä tuollaisessa hölmöilyssä oikein on kysymys ?
- Anonyymi00009
Sulle nyt tuntuu kaikki asiat olevan liian vaikeita😂
- Anonyymi00010
"sekä haukkua , moittia ja mollata isänmaataan puolustaneita suomalaisia..."
Eli että huijaamalla ilmavoittoväitteillä oli ihan OK hankkia marskinristi ja 50 000 markkaa rahaa?
- Anonyymi00011
Kun Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteistä eliminoidaan itärintamalla III./JG5:n poskettomat ilmavoittoväitteet 1944 ja kerrotaan loput 60%:lla päästään tulokseen jossa saksalaiset lentäjät ovat ampuneet alas noin 5200-5400 neuvostoliittolaisten lentokonetta.
Vastaavasti suomalaisten hävittäjälentäjien saldo on ollut n. 120-130 ilmavoittoa kaikilla rintamalohkoilla.- Anonyymi00013
Luftwaffe lensi itärintamalla vuodessa melkein 10 kertaa enemmän sotalentoja kuin Suomen ilmavoimat koko jatkosodan aikana. Päärintamalla käytiin intensiivistä ilmasotaa kun taas Suomrm rintamalla oli myös neuvostoliittolaisten mielestä paljon helpompi lentää ja paljon pienemmällä tappioriskillä.
Ei siis ihme että suomalaiset lentäjät joutuivat eteenkin vuonna 1943 yhä suurempiin vaikeuksiin uusilla koneilla lentäviä neuvostoliittolaisia vastaan ja olivat aivan kusessa kesällä 1944.
- Anonyymi00014
Jatkosodan suomalaiset ilmavoitot ovat jääneet 400-500. Väitteistä saadaan huoletta heittää roskiin ainakin 1100.
Tää korutont on kertomaa. - Anonyymi00016
Dmitri Marchenko on myös tutkinut Neuvostoliiton 2.Ilma-armeijan käymää ilmasotaa huhtikuussa 1944. Tällä kertaa vastassa oli Luftwaffen IV. /JG51 sekä myös II. /SG77:n FW-190 Jabo rynnäkkökoneet. Näin Marchenko:
"Saatavilla olevien tietojen perusteella saksalaiset hävittäjät ampuivat alas yhteensä 51 2.Ilma-armeijaa konetta.
IV./JG51-hävittäjät esittivät huhtikuussa 57 ilmavoittoväitettä joista ainakin 40 on vahvistettu 2. Ilma-armeijan tietojen perusteella.
II./SG77-hävittäjäpommittajat esittivät 13 ilmavoittoväitettä , joista 11 on vahvistettu 2. ilmavoimien tietojen perusteella."
" In total, according to available data, German fighters shot down 51 2nd Air Army aircraft.
IV./JG51 fighters claimed 57 victories in April, of which at least 40 are confirmed by 2nd Air Army data.
II./SG77 fighter-bombers claimed 13 aerial victories, of which 11 are confirmed by 2nd Air Army data."
Marchenko tutki myös tapaukset joissa neuvostoliittolaisten tappiot oli kirjattu" ei palannut lennolta" ja jos lentoaika ja alue täsmäsi saksalaisten ilmavoittoväitteen kanssa tulkitsi hän sen saksalaisille ilmavoitoksi. Näin muodostui tulos jossa noin 70% IV. /JG51:n hävittäjälentäjien ilmavoittoväitteistä voitiin vahvistaa neuvostodokumenteista myös ilmavoitoiksi.
Yllätävä oli myös Jabo-lentäjien saavutus kun 13 ilmavoittoväitteistä peräti 11 oli myös todellisia ilmavoittoja.
-----Stiglitz------- Anonyymi00017
Kävin tarkistamassa Tony Wood's claim listalta IV. /JG 51:n ilmavoittoväitteet huhtikuulta 1944 ja päädyin samaan tulokseen: 57 ilmavoittoväitettä.
Stab IV. /JG 51 - ei yhtään
10./JG 51 - 25 ilmavoittoväitettä
11./JG 51 - 18 ilmavoittoväitettä
12./JG 51 - 14 ilmavoittoväitettä
Samoin II. /SG 77 eli FW 190 maataistelukoneiden 11 ilmavoittoväitettä löytyivät tuolta mikrofilmatuilta listoilta kerätyistä tiedoista. - Anonyymi00037
Anonyymi00017 kirjoitti:
Kävin tarkistamassa Tony Wood's claim listalta IV. /JG 51:n ilmavoittoväitteet huhtikuulta 1944 ja päädyin samaan tulokseen: 57 ilmavoittoväitettä.
Stab IV. /JG 51 - ei yhtään
10./JG 51 - 25 ilmavoittoväitettä
11./JG 51 - 18 ilmavoittoväitettä
12./JG 51 - 14 ilmavoittoväitettä
Samoin II. /SG 77 eli FW 190 maataistelukoneiden 11 ilmavoittoväitettä löytyivät tuolta mikrofilmatuilta listoilta kerätyistä tiedoista.Siis II./SG 77 esitti 13 ilmavoittoväitettä ja 11 niistä olisi ollut myös ilmavoittoja.
- Anonyymi00018
IV./JG51 ja II./SG77 ampuivat ilmataisteluissa alas 22 neuvostoliittolaisten hävittäjää huhtikuussa 1944 ja menettivät itse 4. Voittosuhde saksalaisille 1:5,5.
-----Stieglitz----- - Anonyymi00020
>>Neuvostoliiton arkistoja tutkineen Dmitri Marchenkon mukaan<<
Ja missähän tämä niitä tuloksiaan esittelee?- Anonyymi00022
Omalla blogillaan sekä kansainvälisellä sotahistoriaa käsittelevällä sivustolla. Hänen vahvuutensa on siinä että hän pystyy käyttämään neuvostoliittolaisia salaiseksi luokiteltuja arkistoja liittyen lentoyksiköiden kirjattuihin todellisiin tappioihin ym sekä saksalaisten ja myös suomalaisten ilmavoittoväitteitä ja niiden merkittyjä sijainteja ja ajankohtia. Hän on myös osoittanut neuvostoliittolaisten ilmavoittoväitteiden ja heidän todellisten ilmavoittojen välisen kuilun.
-----Stieglitz-----
- Anonyymi00023
No joo. Hannu Valtosella oli esittää vuodelta 1944 vain yksi saksalainen itärintaman yksikkö joka syyllistyi melkeinpä vielä suurempiin ilmavoittoliioitteluihin kuin Suomrn ilmavoimien Hävittäjälentolaivue 24. Tuo Marchenko pystyy osoittamaan ainakin 3 Luftwaffen hävittäjäyksikköä joiden ilmavoittoväitteet olivat paljon luotettavammat kuin suomalaisten lentäjien.
- Anonyymi00024
Saksan III. /JG5:n ja suomalaisten ilmavoittojen liioittelu Suomen rintamalla 1942-44 liittyy todennäköiset Suomen rauhalliseen rintamatilanteeseen ja toisaalta monien lentäjien pakonomaiseen tarpeeseen saada "ilmavoittoja". Taisi osalla myös moraali höltyä?
Suomalaisten osalta kesäkuu 1944 oli shokki ja tappio ilmassakin synnytti pakon omaisia harhoja että "pärjättiin kuitenkin". Liioittelu jatkui aivan sodan loppuun sillä siitä oli tullut monille lentäjille suorastaan luonne. Tappio sodassa piti jotenkin osata lääkitä. - Anonyymi00025
Neuvostoliiton arkistot todistavat puna-armeijan ampuneen alas peräti 400 Suomen ilmavoimien Brewsteriä, upottaneen Kotkan satamassa panssarilaiva Väinämöisen ja pommittaneen Helsingin keskustan maan tasalle. Luotettavampaa lähdettä saa hakea.
- Anonyymi00027
Suomalaisen koululaitoksen eräs saavutus lienee suomalaisten liikuttava usko kirjaan painettuun tekstiin eräänlaisena "Jumalan sanana". Jos joku tekee tutkimuksen jossa käytetään lähdemateriaalina kahta tai kolmea toisistaan riippumatonta lähdettä ja sen myötä päädytään tiettyihin johtopäätöksiin ja tutkimus on objektiivinen on sillä hyvät perusteet tulla julkaistuksi eikä se vaadi nykyaikana kirjapainokonetta "siunaajana".
Suomalaiset ja venäläiset tutkijat ovat yhdessä selvittäneet 1990-luvulta lähtien sotahistoriaa myös viime sotien ilmataisteluista. Muutamia kirjojakin on julkaistu. Tulokset on julkaistu ja ne osoittavat että suurin osa eteenkin jatkosodan ilmavoittoväitteistä ei ole ollut todellisuudessa ilmavoittoja. Todellisten osuus väitteistä vaihtelee mutta varsin yleinen konsensus vallitsee tuon osuuden olleen 30-45%. Siis 1600 ilmavoittoväitteistä ilmavoittoja olisi ollut 480-720.
Jatkosodan jälkipuoliskon tulosten perusteella 480 lienee lähempänä totuutta kuin 720. Itseasiassa 720 alkaa olla teoreettinen maksimi joka vaatisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä pitäisi vähintäin 2/3 olla todellisia ilmavoittoja.
*****Penna Tervo*****- Anonyymi00028
"Itseasiassa 720 alkaa olla teoreettinen maksimi joka vaatisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä pitäisi vähintäin 2/3 olla todellisia ilmavoittoja."
Vuodelta 1943 ovat suomalaiset saavuttaneet 70-75 ilmavoittoa joista noin 60 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa.
Vuodelta 1944 on tutkittu Suomenlahden ulkosaariston, Kannaksen ja Viipurinlahden ilmataistelut ja suomalaisten lentäjien ilmavoittoja on ollut 105-110. Laatokan Karjalassa noin 10-15. Yhteensä 115-125.
Yhteensä vuosilta 1943-44 ilmavoittoja 185-200.
Jotta suomalaiset olisivat saavuttaneet koko jatkosodan ajalta 720 ilmavoittoa olisi niitä pitänyt tulla vuosilta 1941-42 ainakin 520 ja mahdollisesti 535. Se tarkoittaisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä yli 80% olisi pitänyt olla ilmavoittoja. Ainakaan vuoden 1942 tutkituista 3 ilmataisteluista (Tiiksjärvi, Someri ja suurin Suomenlahden ulkosaaristossa 18.8.42) ei viittaa näin korkeaan prosenttiin vaan pikemminkin 35-40%:iin. Vain kesäkuu lopun 1941 pommikonepudotusväitteissä päästiin 70-80% osuuksiin. - Anonyymi00030
Anonyymi00028 kirjoitti:
"Itseasiassa 720 alkaa olla teoreettinen maksimi joka vaatisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä pitäisi vähintäin 2/3 olla todellisia ilmavoittoja."
Vuodelta 1943 ovat suomalaiset saavuttaneet 70-75 ilmavoittoa joista noin 60 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa.
Vuodelta 1944 on tutkittu Suomenlahden ulkosaariston, Kannaksen ja Viipurinlahden ilmataistelut ja suomalaisten lentäjien ilmavoittoja on ollut 105-110. Laatokan Karjalassa noin 10-15. Yhteensä 115-125.
Yhteensä vuosilta 1943-44 ilmavoittoja 185-200.
Jotta suomalaiset olisivat saavuttaneet koko jatkosodan ajalta 720 ilmavoittoa olisi niitä pitänyt tulla vuosilta 1941-42 ainakin 520 ja mahdollisesti 535. Se tarkoittaisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä yli 80% olisi pitänyt olla ilmavoittoja. Ainakaan vuoden 1942 tutkituista 3 ilmataisteluista (Tiiksjärvi, Someri ja suurin Suomenlahden ulkosaaristossa 18.8.42) ei viittaa näin korkeaan prosenttiin vaan pikemminkin 35-40%:iin. Vain kesäkuu lopun 1941 pommikonepudotusväitteissä päästiin 70-80% osuuksiin."Jotta suomalaiset olisivat saavuttaneet koko jatkosodan ajalta 720 ilmavoittoa olisi niitä pitänyt tulla vuosilta 1941-42 ainakin 520 ja mahdollisesti 535. Se tarkoittaisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä yli 80% olisi pitänyt olla ilmavoittoja. Ainakaan vuoden 1942 tutkituista 3 ilmataisteluista (Tiiksjärvi, Someri ja suurin Suomenlahden ulkosaaristossa 18.8.42) ei viittaa näin korkeaan prosenttiin vaan pikemminkin 35-40%:iin. Vain kesäkuu lopun 1941 pommikonepudotusväitteissä päästiin 70-80% osuuksiin."
Vuonna 1941 neljä suomalaista hävittäjälentolaivuetta (24,26,28,32) esittivät yhteensä 309 ilmavoittoväitettä ja kun alkupäivien jälkeen niistä aivan selvä enemmistö oli hävittäjäkoneita ei suomalaisilla ollut mitään talvisodan kaltaista suurta osuutta ilmavoitoissa verrattuna ilmavoittoväitteisiin (60-80%). Muut yksiköt ovat esittäneet yli 40 väitettä mutta niiden osuudesta vielä pienempi osa on ollut ilmavoittoja onhan mukana ollut myös pommikoneiden ampujien väitteitä jotka useimmiten olivat fantasiaa.
Alkupäivien jälkeen taistelut myös siirtyivät syvemmälle vihollisen selustaan jolloin yleensä ilmavoittoväitteet muuttuivat kyseenalaisemmiksi. Maksimissaan suomalaiset lentäjät ovat ampuneet alas 150 konetta vuonna 1941. - Anonyymi00035
Anonyymi00030 kirjoitti:
"Jotta suomalaiset olisivat saavuttaneet koko jatkosodan ajalta 720 ilmavoittoa olisi niitä pitänyt tulla vuosilta 1941-42 ainakin 520 ja mahdollisesti 535. Se tarkoittaisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä yli 80% olisi pitänyt olla ilmavoittoja. Ainakaan vuoden 1942 tutkituista 3 ilmataisteluista (Tiiksjärvi, Someri ja suurin Suomenlahden ulkosaaristossa 18.8.42) ei viittaa näin korkeaan prosenttiin vaan pikemminkin 35-40%:iin. Vain kesäkuu lopun 1941 pommikonepudotusväitteissä päästiin 70-80% osuuksiin."
Vuonna 1941 neljä suomalaista hävittäjälentolaivuetta (24,26,28,32) esittivät yhteensä 309 ilmavoittoväitettä ja kun alkupäivien jälkeen niistä aivan selvä enemmistö oli hävittäjäkoneita ei suomalaisilla ollut mitään talvisodan kaltaista suurta osuutta ilmavoitoissa verrattuna ilmavoittoväitteisiin (60-80%). Muut yksiköt ovat esittäneet yli 40 väitettä mutta niiden osuudesta vielä pienempi osa on ollut ilmavoittoja onhan mukana ollut myös pommikoneiden ampujien väitteitä jotka useimmiten olivat fantasiaa.
Alkupäivien jälkeen taistelut myös siirtyivät syvemmälle vihollisen selustaan jolloin yleensä ilmavoittoväitteet muuttuivat kyseenalaisemmiksi. Maksimissaan suomalaiset lentäjät ovat ampuneet alas 150 konetta vuonna 1941.Suomalaisten ilmavoittoväitteet vuonna 1941 keskittyivät päinvastoin kuin talvisodassa hävittäjäkoneisiin. Vajaat 30% väitteistä liittyi joko pommikoneisiin tai MBR-koneisiin. 4 hävittäjälentolaivuetta esitti 90 väitettä näistä muista kuin yksimoottorista koneista. Tämä luonnollisesti lasku todellisten ilmavoittojen osuutta ilmavoittoväitteistä. Tutkituista tapauksista v 1942 ilmavoittojen osuus pommikoneväitteistä oli 3/5 ja hävittäjistä 10/29. Näin ollen 1941 ilmavoittoja tuskin oli enempää 120-130.
- Anonyymi00038
Anonyymi00030 kirjoitti:
"Jotta suomalaiset olisivat saavuttaneet koko jatkosodan ajalta 720 ilmavoittoa olisi niitä pitänyt tulla vuosilta 1941-42 ainakin 520 ja mahdollisesti 535. Se tarkoittaisi että 1941-42 esitetyistä ilmavoittoväitteistä yli 80% olisi pitänyt olla ilmavoittoja. Ainakaan vuoden 1942 tutkituista 3 ilmataisteluista (Tiiksjärvi, Someri ja suurin Suomenlahden ulkosaaristossa 18.8.42) ei viittaa näin korkeaan prosenttiin vaan pikemminkin 35-40%:iin. Vain kesäkuu lopun 1941 pommikonepudotusväitteissä päästiin 70-80% osuuksiin."
Vuonna 1941 neljä suomalaista hävittäjälentolaivuetta (24,26,28,32) esittivät yhteensä 309 ilmavoittoväitettä ja kun alkupäivien jälkeen niistä aivan selvä enemmistö oli hävittäjäkoneita ei suomalaisilla ollut mitään talvisodan kaltaista suurta osuutta ilmavoitoissa verrattuna ilmavoittoväitteisiin (60-80%). Muut yksiköt ovat esittäneet yli 40 väitettä mutta niiden osuudesta vielä pienempi osa on ollut ilmavoittoja onhan mukana ollut myös pommikoneiden ampujien väitteitä jotka useimmiten olivat fantasiaa.
Alkupäivien jälkeen taistelut myös siirtyivät syvemmälle vihollisen selustaan jolloin yleensä ilmavoittoväitteet muuttuivat kyseenalaisemmiksi. Maksimissaan suomalaiset lentäjät ovat ampuneet alas 150 konetta vuonna 1941.Vuonna 1942 suomalaiset hävittäjälentolaivueet esittivät kaikkiaan 315 ilmavoittoväitettä joista 40 oli joko pommikoneita tai MBR-koneita. Joitakin Il-2 väitteitä oli myös mutta noin 270 liittyi pelkästään hävittäjäkoneisiin. Näistä 315 väitteistä peräti 182 tuli Hävittäjälentolaivue 24:lta joka siis ainakin vuonna 1943 syyllistyi massiivisiin ilmavoittoliioitteluihin ja varsinkin tuon vuoden alkupuolella. Todennäköisesti ilmiö oli vahva myös vuoden 1942 jälkipuoliskolla.
- Anonyymi00029
Luftwaffen Pohjoinen sivusta kirjassa Valtonen esitti III. /JG 5:n ilmavoittoväitteistä noin 50% olleen ilmavoittoja aina kesään 1942 asti. Sen jälkeen prosenttiosuus olisi esim vuonna 1943 ollut 30%. Jos tuota vertaa suomalaisten vastaaviin niin Hävittäjälentolaivue 24:lla ilmavoittojen osuus 1943 ilmavoittoväiteistä oli selvästi pienempi, vain n. 12% (väitteitä 136, ilmavoittoja vain 16). Hävittäjälentolaivue 34:lla tulos oli 34% (väitteitä 129, ilmavoittoja 44).
Suomalaisten tulos (ilmavoittojen osuus ilmavoittoväiteistä) 1943 oli keskimäärin heikompi kuin III./JG 5:n juuri Brewster-laivueen fantasioinnin vuoksi.
Varsin realistista onkin lähteä siitä että suomalaisten ilmavoitot olivat vuosina 1941-42 korkeintaan puolet ilmavoittoväitteistä. Silloin koko jatkosodan ilmavoittojen määrä on ollut noin 500 eli reilu 30% ilmavoittoväitteistä.
Hannu Valtonen oli väärässä Luftwaffen hävittäjälentäjien suhteen yleistäessään III. /JG 5:n tapauksen koskemaan koko Saksan ilmavoimia. Sen sijaan suomalaisten suhteen hän oli varsin lähellä totuutta. - Anonyymi00031
Neuvostoliitto suoritti jatkosodan aikana vähemmän ilmalentoja suomalaisia vastaa kuin 105 päivän aikana talvisodassa. Jo tämä fakta, Suomen rintamalohkon rauhallisuus ja suomalaisten melko alkeellinen lentokonelaatu viittaa selvästi ettei Neuvostoliiton tappiot olleet suuret suomalaisia vastaan verrattuna päärintaman kiivaaseen ilmasotaan.
- Anonyymi00032
Vielä on olemassa Dmitri Marchenkon tutkimus ilmasodassa toukokuussa 1944 niin ikään Neuvostoliiton 2.Ilma-armeijan ja Luftwaffen yksikköjen IV./JG51 :n ja II./ SG 77 välillä. Näin Marchenko yhteenvedossa toukokuun 1944 ilmataisteluista:
"IV./JG51-hävittäjät, joilla on tiedossa 54 ilmavoittoväitettä, ampuivat alas ainakin 44 2.VA:n lentokonetta. Useissa tapauksissa tappio oli todellinen, mutta ilmavoittoväitettä ei tehty.
II./SG77-hävittäjäpommikoneet (FW-190 D) eivät ilmeisesti osallistuneet ilmataisteluihin toukokuussa samassa määrin kuin huhtikuussa. Vain kaksi heidän hävittäjäväitteistään tunnetaan tuolta kuukaudelta, joista toinen on vahvistettu. Todennäköisesti he ampuivat myös alas yhden Il-2-koneen 30. toukokuuta. On mahdollista, että osa 2.VA:n hävittäjien tappioista, joista saksalaisilla ei ole ilmavoittoväitteitä ja jotka katsotaan IV./JG51:n aiheuttamiksi, ammuttiin alas II./SG77-lentäjien toimesta.
Kaiken kaikkiaan IV./JG51- ja II./SG77-lentäjät ampuivat alas, kuten edellä mainittiin, ainakin 46 2. Ilma-armeijan lentokonetta, kun taas he itse menettivät ilmataisteluissa kuusi hävittäjää, mikä on suhde 7,6:1 saksalaisten hyväksi."
Edelleen Marchenko esittää neuvostodokumentteihin perustuen että hävittäjien välisissä ilmataisteluissa Luftwaffen voittosuhde oli 1:6. Toukokuun tiedot osoittavat siten jälleen ettei mitäään massiivista ilmavoittojen liioittelua esiintynyt Luftwaffen lentäjiltä. Kiinnostavaa oli myös että kuten Osasto Kuhlmeyn tapauksessa myös IV. /JG 51 sai ilmavoittoja ilman mitään ilmavoittoväitettä.
Tulos 44/54 on samassa linjassa Osasto Kuhlmeyn kesäkuussa 1944 Kannaksella saavutettujen ilmavoittojen kanssa verrattuna ilmavoittoväitetteisiin. Noin 3/4 saksalaisten ilmavoittoväitteistä oli myös ilmavoittoja kun huomioidaan vielä heidän ilmavoitot ilman ilmavoittoväitetteitä.
"IV./JG51 fighters, with 54 known kill claims, actually shot down at least 44 2nd Air Army aircraft, including several instances where no claim was made but the loss was real.
II./SG77 fighter-attack aircraft apparently did not engage in aerial combat in May in the same numbers as in April. Only two of their fighter claims are known for that month, one of which is confirmed. They also most likely shot down one Il-2 on May 30. It is possible that some losses from the 2nd Air Army fighters, for which the Germans have no claims and attributed to IV./JG51, were actually shot down by II./SG77 pilots.
In total, IV./JG51 and II./SG77 pilots shot down, as noted above, at least 46 2nd Air Army aircraft, while they themselves lost six fighters in aerial combat, a ratio of 7.6 to 1 in favor of the Germans. "
-----Stieglitz----- - Anonyymi00033
Anonyymi00032 kirjoitti:
Vielä on olemassa Dmitri Marchenkon tutkimus ilmasodassa toukokuussa 1944 niin ikään Neuvostoliiton 2.Ilma-armeijan ja Luftwaffen yksikköjen IV./JG51 :n ja II./ SG 77 välillä. Näin Marchenko yhteenvedossa toukokuun 1944 ilmataisteluista:
"IV./JG51-hävittäjät, joilla on tiedossa 54 ilmavoittoväitettä, ampuivat alas ainakin 44 2.VA:n lentokonetta. Useissa tapauksissa tappio oli todellinen, mutta ilmavoittoväitettä ei tehty.
II./SG77-hävittäjäpommikoneet (FW-190 D) eivät ilmeisesti osallistuneet ilmataisteluihin toukokuussa samassa määrin kuin huhtikuussa. Vain kaksi heidän hävittäjäväitteistään tunnetaan tuolta kuukaudelta, joista toinen on vahvistettu. Todennäköisesti he ampuivat myös alas yhden Il-2-koneen 30. toukokuuta. On mahdollista, että osa 2.VA:n hävittäjien tappioista, joista saksalaisilla ei ole ilmavoittoväitteitä ja jotka katsotaan IV./JG51:n aiheuttamiksi, ammuttiin alas II./SG77-lentäjien toimesta.
Kaiken kaikkiaan IV./JG51- ja II./SG77-lentäjät ampuivat alas, kuten edellä mainittiin, ainakin 46 2. Ilma-armeijan lentokonetta, kun taas he itse menettivät ilmataisteluissa kuusi hävittäjää, mikä on suhde 7,6:1 saksalaisten hyväksi."
Edelleen Marchenko esittää neuvostodokumentteihin perustuen että hävittäjien välisissä ilmataisteluissa Luftwaffen voittosuhde oli 1:6. Toukokuun tiedot osoittavat siten jälleen ettei mitäään massiivista ilmavoittojen liioittelua esiintynyt Luftwaffen lentäjiltä. Kiinnostavaa oli myös että kuten Osasto Kuhlmeyn tapauksessa myös IV. /JG 51 sai ilmavoittoja ilman mitään ilmavoittoväitettä.
Tulos 44/54 on samassa linjassa Osasto Kuhlmeyn kesäkuussa 1944 Kannaksella saavutettujen ilmavoittojen kanssa verrattuna ilmavoittoväitetteisiin. Noin 3/4 saksalaisten ilmavoittoväitteistä oli myös ilmavoittoja kun huomioidaan vielä heidän ilmavoitot ilman ilmavoittoväitetteitä.
"IV./JG51 fighters, with 54 known kill claims, actually shot down at least 44 2nd Air Army aircraft, including several instances where no claim was made but the loss was real.
II./SG77 fighter-attack aircraft apparently did not engage in aerial combat in May in the same numbers as in April. Only two of their fighter claims are known for that month, one of which is confirmed. They also most likely shot down one Il-2 on May 30. It is possible that some losses from the 2nd Air Army fighters, for which the Germans have no claims and attributed to IV./JG51, were actually shot down by II./SG77 pilots.
In total, IV./JG51 and II./SG77 pilots shot down, as noted above, at least 46 2nd Air Army aircraft, while they themselves lost six fighters in aerial combat, a ratio of 7.6 to 1 in favor of the Germans. "
-----Stieglitz-----Bernhard Vechtel oli todella kova hävittäjä-ässä ja lensi 10./JG 51:ssä.
- Anonyymi00034
Anonyymi00033 kirjoitti:
Bernhard Vechtel oli todella kova hävittäjä-ässä ja lensi 10./JG 51:ssä.
Marchenkon keräämän saksalaisten lentäjien ilmavoittoväitteiden perusteella Vechtelillä oli toukokuussa 14 ilmavoittoväitettä ja suurella todennäköisyydellä hän on saanut ainakin 10 ilmavoittoa.
- Anonyymi00036
Valtonen oli paremmin jyvällä suomalaisten ilmavoittoliioitteluista mutta ei todennäköisesti tajunnut että Osasto Kuhlmey söi suomalaisten voittopotista valtaosan.
- Anonyymi00040
Suomalaisten hävittäjälentäjien tulokset taisteluissa vihollishävittäjiä vastaan eivät olleet niin hyvät kuin pitkään luuloteltiin. Jo talvisodassa hävittäjien välisten taistelujen saldo ei ollut hääppöinen kun voittosuhde jäi 1:2 eli yhtä hävittäjätappiota kohti ilmataisteluissa ammuttiin alas 2 vihollishävittäjää.
Vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaaristossa tuo hävittäjien välisten ilmataistelujen tappiosuhdelukema oli 1:3. Yhtä alassmmuttua suomalaishävittäjää kohden ammuttiin alas 3 vihollisen hävittäjää. Tammi-toukokuussa 1944 suhdelukema oli ensi kerran tasan kun molemmat osapuolet menettivät 3 hävittäjää keskinäisissä ilmataisteluissa. Kesäkuussa 1944 Kannaksella ja Viipurinlahdella suhdelukema oli noin 1:2,5. Heinäkuussa jops tuotakin heikompi.
Mikä oli suhdelukema 1941-42? Luultavasti parempi kuin talvisodassa ja 1943-44 mutta aivan turha on kuvitella että olisi päästy esim 1:10 lukemiin. Ehkä 1:5 tai 1:6 voi olla lähellä totuutta.- Anonyymi00041
Nuo suomalaisten menettämättä hävittäjälaivueiden tappiot sotalrnnoilla voidaan löytää Wikipediasta.
1941:
6 Curtis-hävittäjää Ilmataisteluissa joista yhtä esitettiin ilmatorjunnan aiheuttamaksi mutta tällaiset tapaukset viittasivat usein tosiasiassa vihollisen yllätys hyökkäykseen jota ei lentäjä havainnut vaan tulkitsi osuman ilmatorjunnan aikaansaamaksi.
9 Morane-hävittäjää joista 4 tulkittu ilmatorjunnan aiheuttamiksi. Näistäkin joku tai jotkut aiheuttanut todennäköisesti vihollishävittäjä.
1 Fiat-hävittäjä. Lisäksi 1 Brewster-hävittäjä ja jälleen syyksi esitetty ilmatorjunta. Yleensäkkin oli vähän kaikissa ilmavoimissa taipumusta esittää oma tappio mieluummin ilmatorjunnan kuin vihollisen aiheuttamaksi.
Näiden tulosten perusteella suomalaisten hävittäjiä olisi ilmataisteluissa ammuttu alas vähintäin 11 mutta mahdollisesti ehkä 14 hyökkäyssodan vuonna 1941. - Anonyymi00042
Vuonna 1942 ilmasodassa suomalaisten tappiot ilmataisteluissa lisääntyivät.
8 Brewster-hävittäjää ja 2 Fiat-hävittäjää Ilmataisteluissa. 3 Morane-hävittäjää ilmataisteluissa ja yksi esitetty ilmatorjunnan pudottamaksi. Lisäksi 2 Curtis-hävittäjää ilmataistelujen vuoksi tuhoutunut.
Yhteensä suomalaiset myönsivät 15 hävittäjän joutuneen ilmataisteluissa alasammutuiksi vuonna 1942.
Vuonna 1943 ilmataistelujen painopiste oli Suomenlahden ulkosaaristolla. Siellä 6 Brewsteriä ja 6 Bf-109 G-2 konetta joutui vihollislentäjien alasampumiksi. Muualla yksi Fiat kone. Curtis-laivue esitti 2 koneen tappion syyksi ilmatorjuntaa. - Anonyymi00043
Anonyymi00041 kirjoitti:
Nuo suomalaisten menettämättä hävittäjälaivueiden tappiot sotalrnnoilla voidaan löytää Wikipediasta.
1941:
6 Curtis-hävittäjää Ilmataisteluissa joista yhtä esitettiin ilmatorjunnan aiheuttamaksi mutta tällaiset tapaukset viittasivat usein tosiasiassa vihollisen yllätys hyökkäykseen jota ei lentäjä havainnut vaan tulkitsi osuman ilmatorjunnan aikaansaamaksi.
9 Morane-hävittäjää joista 4 tulkittu ilmatorjunnan aiheuttamiksi. Näistäkin joku tai jotkut aiheuttanut todennäköisesti vihollishävittäjä.
1 Fiat-hävittäjä. Lisäksi 1 Brewster-hävittäjä ja jälleen syyksi esitetty ilmatorjunta. Yleensäkkin oli vähän kaikissa ilmavoimissa taipumusta esittää oma tappio mieluummin ilmatorjunnan kuin vihollisen aiheuttamaksi.
Näiden tulosten perusteella suomalaisten hävittäjiä olisi ilmataisteluissa ammuttu alas vähintäin 11 mutta mahdollisesti ehkä 14 hyökkäyssodan vuonna 1941.Aika harva hävittäjäkone ammuttiin alas ilmatorjunnalla varsinkin jos vastapuolella oli merkittävää hävittäjätorjuntaa. Sekä NL, Saksa että myös Suomi esitti tapauksia ilmatorjunnan aiheuttamiksi vaikka usein todellakin kyseessä taisi olla vihollishävittäjän yllätyshyökkäys ja lentäjä luuli osuman koneeseen tulleen maasta ilmatorjunnan kautta.
Neuvostoliiton hävittäjäkoneista Kannaksella kesäkuussa 1944 vain 3 on ollut selkeästi ilmatorjunnan pudottamia. Heinäkuussakin korkeintaan 2. Ilmatorjunnan osuus hävittäjäkoneiden tappioista oli alle 5%. Ilmatorjunnan osuus pommikoneiden ja eteenkin Il-2 maataistelukoneiden tappioista oli paljon suurempi. Ennen saksalaisten tuloa kaikenkaikkiaan neuvostoliittolaisten lentokonetappioista yli 2/3 aiheutti ilmatorjunta koska Suomen hävittäjätorjunta on varsin heiveröinen.
-----Stieglitz----- - Anonyymi00047
Anonyymi00041 kirjoitti:
Nuo suomalaisten menettämättä hävittäjälaivueiden tappiot sotalrnnoilla voidaan löytää Wikipediasta.
1941:
6 Curtis-hävittäjää Ilmataisteluissa joista yhtä esitettiin ilmatorjunnan aiheuttamaksi mutta tällaiset tapaukset viittasivat usein tosiasiassa vihollisen yllätys hyökkäykseen jota ei lentäjä havainnut vaan tulkitsi osuman ilmatorjunnan aikaansaamaksi.
9 Morane-hävittäjää joista 4 tulkittu ilmatorjunnan aiheuttamiksi. Näistäkin joku tai jotkut aiheuttanut todennäköisesti vihollishävittäjä.
1 Fiat-hävittäjä. Lisäksi 1 Brewster-hävittäjä ja jälleen syyksi esitetty ilmatorjunta. Yleensäkkin oli vähän kaikissa ilmavoimissa taipumusta esittää oma tappio mieluummin ilmatorjunnan kuin vihollisen aiheuttamaksi.
Näiden tulosten perusteella suomalaisten hävittäjiä olisi ilmataisteluissa ammuttu alas vähintäin 11 mutta mahdollisesti ehkä 14 hyökkäyssodan vuonna 1941.Niin. Tutkijat ovat havainneet että hävittäjälentäjillä oli tietty taipumus selittää oman koneen menetys ilmatorjunnasta johtuvaksi vaikka yllättäen koneeseen tullut osuma saattoi todellisuudessa johtua viholliskoneen yllätyshyökkäyksestä.
Näyttää vahvasti siltä että suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset lentäjät pyrkivät siirtämään ilmataisteisteluista johtuneita tappioita ilmatorjunnasta johtuviksi. - Anonyymi00048
Anonyymi00047 kirjoitti:
Niin. Tutkijat ovat havainneet että hävittäjälentäjillä oli tietty taipumus selittää oman koneen menetys ilmatorjunnasta johtuvaksi vaikka yllättäen koneeseen tullut osuma saattoi todellisuudessa johtua viholliskoneen yllätyshyökkäyksestä.
Näyttää vahvasti siltä että suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset lentäjät pyrkivät siirtämään ilmataisteisteluista johtuneita tappioita ilmatorjunnasta johtuviksi.Viiden suomalaisen hävittäjälentolaivueen (24,26,28,32,34) Wikipediassa julkaistujen jatkosodan tappioiden liittyen sotalentoihiin tulokset herättävät epäilyksiä. Kaikkiaan ilmalennoilla nämä laivueet menettivät 94 konetta. Näistä peräti 19 kirjattu ilmatorjunnan syyksi ja loput ilmataisteluissa alasammutuiksi tai siitä johtuen menetetyksi tai lennolla kadonneeksi.
19/94 merkitsee yli 20% ja hävittäjäkoneiden tapauksessa kun vastassa oli suurvallan ilmavoimat tuo osuus viittaa että osa tappioista on siirretty ilmatorjunnan syyksi vaikka menetys lienee johtunut viholliskoneen yllätyshyökkäystä. Jos lentäjä ei kyennyt havaitsemaan yllätyshyökkäyksen tehnyttä konetta hän yleensä tulkitsi osuman johtuneen ilmatorjuntatulituksesta. - Anonyymi00051
Anonyymi00048 kirjoitti:
Viiden suomalaisen hävittäjälentolaivueen (24,26,28,32,34) Wikipediassa julkaistujen jatkosodan tappioiden liittyen sotalentoihiin tulokset herättävät epäilyksiä. Kaikkiaan ilmalennoilla nämä laivueet menettivät 94 konetta. Näistä peräti 19 kirjattu ilmatorjunnan syyksi ja loput ilmataisteluissa alasammutuiksi tai siitä johtuen menetetyksi tai lennolla kadonneeksi.
19/94 merkitsee yli 20% ja hävittäjäkoneiden tapauksessa kun vastassa oli suurvallan ilmavoimat tuo osuus viittaa että osa tappioista on siirretty ilmatorjunnan syyksi vaikka menetys lienee johtunut viholliskoneen yllätyshyökkäystä. Jos lentäjä ei kyennyt havaitsemaan yllätyshyökkäyksen tehnyttä konetta hän yleensä tulkitsi osuman johtuneen ilmatorjuntatulituksesta.Jos ilmatorjunta pudotti koneen se ilmeisesti koettiin "pienempänä häpeänä" jos sen teki "rodullisesti alempiarvoinen" Iivana. Suurin syy lienee kuitenkin ollut se ettei viholliskoneen yllätyshyökkäystä ole havaittu.
- Anonyymi00049
Kanaalin yllä usein saksalaisten puolella käydyissä ilmataisteluissa RAF Fighter Command lentäjät väittivät kesä-joulukuussa 1941 ampuneensa alas 711 Luftwaffen hävittäjää. Taisteluissa vastapuolella olleet JG 2 ja JG 26 menettivät kuitenkin vain 103 hävittäjää eikä välttämättä kaikki edes ilmataisteluissa brittilentäjiä vastaan
Vastaavasti JG 2 ja JG 26 esittivät ampuneensa alas n. 780 RAF:n. yksimoottorista hävittäjää. Britit myöntävät taistelutappioiksi 411 hävittäjäkonetta. Näistäkin jotkut eivät välttämättä saksalaisten lentäjien alasampumia.
Näin ollen brittien ilmavoittoväitetteistä vain 1/7 oli ilmavoittoja kun taas saksalaisten väitteistä n. 50% tai hieman yli 50%. - Anonyymi00050
Vuoden 1943 osalta on myös tilastotietoa Kurskin alueelta kuukautta ennen suurtaisteluja. Kesäkuussa alueella olivat vastakkain 2.Ilma-armeija ja Luftwaffen hävittäjätorjunnassa II. /JG 3. Saksalaiset esittivät 55 ilmavoittoväitettä ja 2.Ilma-armeijan asiakirjat vahvistavat 44 koneen tappiot joista vain 4 oli ilmatorjunnan aiheuttamia. Eli saksalaisten ilmavoittoväitteistä noin 70% löytää vastikkeet neuvostolähteistä.
"As is known, there was a lull on the ground in June 1943 on the Kursk salient front, which cannot be said about the situation in the air. That month, the 2nd Air Army lost 44 aircraft in air combat and from enemy anti-aircraft fire (of which only 4 from anti-aircraft fire). The Luftwaffe's combat operations in the 2nd Air Army zone cost the Germans at least 17 aircraft, all but one in air combat. But it should be noted that these are not the final losses, since their allies, the 2nd Hungarian Air Brigade, clearly also suffered some losses. "
-----Stieglitz------ Anonyymi00052
"Saksalaiset esittivät 55 ilmavoittoväitettä ja 2.Ilma-armeijan asiakirjat vahvistavat 44 koneen tappiot joista vain 4 oli ilmatorjunnan aiheuttamia. Eli saksalaisten ilmavoittoväitteistä noin 70% löytää vastikkeet neuvostolähteistä."
Ilmeisesti edellyttää sitä että kaikki "ei palanneet lennolta"olivat saksalaisten lentäjien alasampumia mikä ei tietenkään ole varmaa. - Anonyymi00053
Anonyymi00052 kirjoitti:
"Saksalaiset esittivät 55 ilmavoittoväitettä ja 2.Ilma-armeijan asiakirjat vahvistavat 44 koneen tappiot joista vain 4 oli ilmatorjunnan aiheuttamia. Eli saksalaisten ilmavoittoväitteistä noin 70% löytää vastikkeet neuvostolähteistä."
Ilmeisesti edellyttää sitä että kaikki "ei palanneet lennolta"olivat saksalaisten lentäjien alasampumia mikä ei tietenkään ole varmaa.Esim 30.6.43 oli saksalaisilla (6./JG 3) vain 2 ilmavoittoväitettä ja molemmat Il-2 koneita. Neuvostoliiton 2.Ilma-armeijaa menetti kuitenkin 2 Il-2 ja 3 Jak-1 hävittäjää. Viimeiksi mainitut eivät palanneet lennolta ja jäivät saksalaisten hallussa olleelle alueelle. Nämä 3 kuuluvat niiden 40 koneen joukkoon joiden menetysten syy ei ollut ilmatorjunta.
-----Stieglitz------
- Anonyymi00055
Saksalaisten hävittäjälentäjien paremmuus suomalaisiin verrattuna ilmataisteluissa näkyy mm hävittäjien välisten taistelujen voittosuhteessa. Kannaksella kesällä 1944 Osasto Kuhlmeyn hävittäjälentäjät ampuivat alas ilmataisteluissa 55-57 vihollishävittäjää kun heidän omat tappiot olivat 7. Suomalaiset ampuivat alas 50-52 vihollishävittäjää ja omat tappiot 23. Saksalaisten voittosuhde 1:8 kun se suomalaisilla on ollut vain 1:2,3.
Itärintamalla yleisesti 1944 saksalaisilla oli hävittäjätaistoissa voittosuhde 1:5 tai 1:6.- Anonyymi00056
Mukaan ilmeisesti laskettu Osasto Kuhlmeyn Jabo-tappiot?
- Anonyymi00057
Saksalaiset pelasivat Bundesliigassa kun taas suomalaiset Veikkausliigassa, olivat sitten miten "kokeneita" tahansa. Siksi tosi paikan tullen ei suomalaisten saavutukset olleet mitenkään loistavia sillä ei mopolla mahottomia.
- Anonyymi00058
Anonyymi00057 kirjoitti:
Saksalaiset pelasivat Bundesliigassa kun taas suomalaiset Veikkausliigassa, olivat sitten miten "kokeneita" tahansa. Siksi tosi paikan tullen ei suomalaisten saavutukset olleet mitenkään loistavia sillä ei mopolla mahottomia.
Vuonna 1944 oli suomalaisten ainao ajanmukainen taisteluhävittäjä Saksasta saatu Bf-109G6. Se oli yhtä nopea kuin paehaat venäläishävittäjät ja omasi riittävän tuhovoiman aseistuksen suhteet. Vanhat koneet, kuten Fiat, Morane, ja Fokker olivat tuolloin jo kevyttä kamaa ilmataisteluissa ja vuoteen 1943 saakka kelvollinen Brewster oli jo liian hidas!
- Anonyymi00059
Anonyymi00058 kirjoitti:
Vuonna 1944 oli suomalaisten ainao ajanmukainen taisteluhävittäjä Saksasta saatu Bf-109G6. Se oli yhtä nopea kuin paehaat venäläishävittäjät ja omasi riittävän tuhovoiman aseistuksen suhteet. Vanhat koneet, kuten Fiat, Morane, ja Fokker olivat tuolloin jo kevyttä kamaa ilmataisteluissa ja vuoteen 1943 saakka kelvollinen Brewster oli jo liian hidas!
Ei se sitä selitä miksi III. /JG 52 ja II./JG 3 pystyivät voittamaan hävittäjien välisissä ilmataistelussa paremmalla voittosuhteilla kuin kesällä 1944 suomalaiset hävittäjälentolaivueet 24 ja 34. Kaikilla mainituilla oli näet käytössä bf-109 G-koneet. Saksalaisilla 1:5,5 tai vähintäin 1:5 voittosuhde. Suomalaisilla kesä-heinäkuussa selvästi heikompi sillä mersulentäjät ampuivat alas 47-49 hävittäjää kun taas omat tappiot Ilmataisteluissa 19 mersua. Voittosuhde siis n. 1:2,5.
Suomalaiset bf-109 koneilla lentäneet hävittäjälentäjät eivät olleet niin tasokkaita kuin Luftwaffen lentäjät koska suomalaisilla ei ollut todella rajujen ilmataistelujen kokemusta olkoot kuinka muuten kokeneita tahsnsa. Tulokset sen osoittivat.
Kun 4./JG54 ja 5./JG54 lentäjät tulivat Kannakselle FW-190 A - kokeilla repesi ero luonnollisesti vielä suuremmaksi. Saksalaiset ampuivat hävittäjäkoneita alas kesäkuussa todennäköisesti 37 menettäen itse 4 FW-190 A-konetta. Jaboja Osasto Kuhlmey menetti kesäkuussa myös 4. II./JG54 lentäjien voittosuhde kesäkuun ilmataisteluissa hävittäjiä vastaan oli siis 1:9.
Suomalaisten mersulentäjien (Hävittäjälentolaivueet 24,30 ja 34) olivat 1.-20.7.44 vain hieman yli 1:2 hävittäjäkoneita vastaan. Kesäkuussa Suomen mersulentäjät pääsivät 1:3 voittosuhteeseen. - Anonyymi00061
Anonyymi00057 kirjoitti:
Saksalaiset pelasivat Bundesliigassa kun taas suomalaiset Veikkausliigassa, olivat sitten miten "kokeneita" tahansa. Siksi tosi paikan tullen ei suomalaisten saavutukset olleet mitenkään loistavia sillä ei mopolla mahottomia.
Asemasota henkisesti veltostutti koko Suomen sotakoneiston ja alakulo Stalingradin jälkeen kasvoi. Lentäjissä havaittiin sama ilmiö. Tuli maan tavaksi lasketella lööperiä näillä "ilmavoitoilla".
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purra hyökkää nyt suomalaisen duunarin kimppuun teettämällä mamuilla palkatonta työtä
Niinpä niin. Persut duunaripuolue, HAH. Joko alkaa kovapäisinkin persu älyämään, että persut ovat Suomen kansan vastain36812359Purra ehdottaa vaan Tanskan mallia, joka on erittäin hyvä malli
Purra ehdotti helmikuussa Suomeen Tanskan mallia, jossa maahanmuuttajilta vaaditaan työntekoa sosiaalitukien saamiseksi.2565403Kokoomusnuoret: Sosiaalitukien työvelvoitteen tulisi koskea kaikkia
Riikka Purra on esittänyt, että maahanmuuttajilta tulisi edellyttää palkatonta työtä sosiaalitukien vastineeksi. Kokoom2153947Purra vaatii: Työvelvoite maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille pitkäaikaistyöttömille
Jos Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat seuraavan hallituksen kaksi johtavaa puoluetta, on suomalaisille pitkäaikaistyöttö2002635Jyrki Linnankivi, Jyrki 69 - Goottirokkarista kirkonmieheksi Lappiin!
Jyrki Linnankivi eli Jyrki 69 on The 69 Eyes -rockyhtyeen vokalisti. Lauluhommien lisäksi hän sanoittaa, säveltää ja sov151992Onnea Maria ja Vilma Amazing Race -voitosta!
Maria Guzenina ja Vilma Vähämaa voittivat Amazing Race Suomi -kisan. Voiton hetkellä Guzenina paljasti, miksi valitsi Vi191834Mikä on mielestäsi paras miestyyppi?
Esimerkit kärjistettyinä: a) perustavallinen/tasainen b) himourheilija c) varakas, turvallinen elättäjä d) puolikrimina167900Martina Aitolehti
Instagramissa pomppas esille Martinan kumipallot. Ihan säikähin. Ja tää on Martina-ketju!271862No kolahtaako kukaan
Samalla tavalla kuin mä? Harmi kun et uskaltanut kohdata. Ehkä me löydetään jotkut muut jotka voi olla konkreettisempiak74782Rippituoli
Kerro joku synkkä tai outo salaisuus, joka liittyy ikävääsi kaivattuasi kohtaan. Tee tunnustus anonyyminä. Se helpottaa59736