Mutta toi itsetunto on ollut mulle aina jotenkin epäselvä käsite. Tarkoitan, että en koe sitä varmaan mitenkään. Mulla on jotkut omat hypet joo ja sitten on huonot päivät.
Mä en ole kokonaista 5 minuuttia miettinyt (paitsi viimeaikoina) koko itseluottamuksen käsitettä.
Se nousee esiin muiden puheissa ja tunnistan sen muiden tunteissa, mutta itselle se ei taida olla sitä mitä valtaosalle muista.
Mä en ole kokonaista 5 minuuttia miettinyt (paitsi viimeaikoina) koko itseluottamuksen käsitettä.
Se nousee esiin muiden puheissa ja tunnistan sen muiden tunteissa, mutta itselle se ei taida olla sitä mitä valtaosalle muista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olet sellanen moraaliton tapaus jolla ei itsetuntoa ole.
Moraalini on korkeampi kuin sinun.
Sulla ei moista taida edes olla
Pidän tätä positiivisena ominaisuutena.
Itsellä itsetuntoa riittää ammatillisesti ja muutenkin monissa asioissa. Mutta rakkausmarkkinoilla se on nolla. Syytä en tiedä. Varmaan yksi huono suhde kummittelee mielessä enkä ole asiaa käsitellyt koskaan.
On tosiaan varmaan joitain alueita, joihin liittyy kitkaa sillä saralla. En itsekään ole mikään naisten mies varsinaisesti. Vaikka naiset kyllä viihtyvät seurassani vice versa.
Joskus joku piti mulle luennon hyvästä itsetunnostaan ja tiesin sen itsetunnon olevan ihan surkea ja tän henkilön silti ratsastavan se haipin aallonharjalla. Mietin, että en tosiaan jahtaa noita tunteita tai ajattele niitä mitenkään. Se on kai sosiaalisesti jotain kömpelyyttä, mutta minä etenkin inhoan esittämistä ja valheellisia itsekuvia.
Jos tiedät omat heikkoutesi ja vahvuutesi ja tunnet tapasi toimia, niin silloin puhutaan itsetunnosta. Silti sekin voi olla tervettä tai epätervettä itsetuntoa riippuen, kuinka paikkansapitäviä arviosi ovat ja kuinka hyvin tunnista itsessäsi negatiivisia puolia.
Meissä kaikissa on siis vahvuuksia, kuin myös heikkouksia.
Aaa, niin okei. Tuo on hyvä selitys.
Tämä vahvistaa, että mun tapa käsitellä asiaa on poikkeva. Kiitos.
Ei. Sekoitat nyt itsetuntemuksen ja itsetunnon keskenään. Nämä ovat eri asioita! Itsetunto (oman itsen arvostus) voi olla huono, vaikka itsetuntemus olisikin hyvä.
Jaa. Ilmeisesti nää on tärkeitä juttuja. P
Ei!
Joo ja ei. Riippuu vähän mistä näitä lukee. Liittyvät niin vahvasti toisiinsa. Osuvampi olisi ollut, että tunnistaa itsessään eri puolia (heikkouksia ja vahvuuksia) ja näiden valossa pitää itseään arvossa jne. Itsetuntemus pohja hyvälle itsetunnolle. Ei helpoimpia käsitteitä ainakaan selittää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsetunto
Entäs itseluottamus?
En mä oikein ole ajatellut näitä ikinä.
Mä oon huono vastaanottamaan kehuja. Mä tiedän missä mä olen itse hyvä ja annan itselleni arvostusta, joka pohjautuu omaan validaatioon.
Mä en hae kiitosta muiden kautta.
Ainoa asia on, että joskus joku kehu voi tuntua jälkikäteen hyvältä. Joskus jopa vuosia myöhemmin. Saatan ajatella kehujaa lämpimästi.
Mun yleisiä tuntemuksia kehuihin on järjestäen.
Ei mikään, kiitos (muodollisesti), hämmennys, tai ei kiitos.
Toki oikeasti arvostan kehua, mutta se on mutkikasta. Ei niitä ainakaan turhaan kannata viljellä ja sen jälkeen mitätöidä.