Joku kehui tuulivoiman rakentamista ja moitti ydinvoimaa todeten, että
Kovilla pakkasilla tuulee aina meren rannalla.
Ei taida olla fysiikka tuttua, kun tuollaisia väittää.
Kovalla pakkasella ei tuule, vaan on täysin tyyntä, eikä tuulivoima tuota mitään.
Lisäksi tuulivoimalan lavat jäätyvät kuurroituvat, joka lisää lapojen painoa ja vaikuttvat lapojejn aerodynaamiseen muotoon eli vastustavat pyörimistä silloin kun alkaisi tuulemaan.
Katsoin juuri äsken livekuvaa tuulimyllyistä, jotka meren rannikolla sijaitsevat, ei lapakaan hievahda, eivät pyöri ja tuota sähköä wattiakaan.
Kovilla pakkasilla tuulee aina meren rannalla.
Ei taida olla fysiikka tuttua, kun tuollaisia väittää.
Kovalla pakkasella ei tuule, vaan on täysin tyyntä, eikä tuulivoima tuota mitään.
Lisäksi tuulivoimalan lavat jäätyvät kuurroituvat, joka lisää lapojen painoa ja vaikuttvat lapojejn aerodynaamiseen muotoon eli vastustavat pyörimistä silloin kun alkaisi tuulemaan.
Katsoin juuri äsken livekuvaa tuulimyllyistä, jotka meren rannikolla sijaitsevat, ei lapakaan hievahda, eivät pyöri ja tuota sähköä wattiakaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikös tuulivoimamyllyjen pidä tyynelläkin pyöriä 1-rpm min., ettei talvisäässä tulisi noita ongelmia?
Ennen 20-lukua en ollut moisista jäätymisistä kuullut lainkaan, vaikka tuulivoimaloita on ollut täälläkin jo 2010-luvulta.
Koska saamme seuraavan näin tärkeän ja toden tuntuisen aloituksen aiheen ??
Tipaton tammikuu ohi ja essonvaareilla taas runosuoni kukkii nousuhumalan siivittämänä.
Oikeen hyvä aloitus .
Mielenkiintoinen ja samalla ajnkohtainen kalliin sähkön aikoina.
Teitenkin jos ei m omaa sähkömittarii ei kinnosta niitä ,mutta miskei sitten luuhaa tälläpalstalla.
Aloituskehuja
Äänestä SDPOikeen hyvä aloitus .
Mielenkiintoinen ja samalla ajnkohtainen kalliin sähkön aikoina.
Teitenkin jos ei m omaa sähkömittarii ei kinnosta niitä ,mutta miskei sitten luuhaa tälläpalstalla.
Aloituskehuja
Äänestä SDPOikeen hyvä aloitus .
Mielenkiintoinen ja samalla ajnkohtainen kalliin sähkön aikoina.
Teitenkin jos ei m omaa sähkömittarii ei kinnosta niitä ,mutta miskei sitten luuhaa tälläpalstalla.
Aloituskehuja
Äänestä SDPKOKOOMUS .MAAMME HYVINVOINNIN TÄYSTUHO
Tässä sinulle Suomen kurjistavat viime 20 vuoden ajalta
Sipislö29.5.2015 - 6.6.2019 1470 Suomen Keskusta Enemmistö
Stubb 24.6.2014 - 29.5.2015 340 Kansallinen Kokoomus Enemmistö
Katainen 22.6.2011 - 24.6.2014 1099 Kansallinen Kokoomus Enemmistö
Kiviniemi 22.6.2010 - 22.6.2011 366 Suomen Keskusta Enemmistö
Vanhanen II 19.4.2007 - 22.6.2010 1161 Suomen Keskusta Enemmistö
Vanhanen 24.6.2003 - 19.4.2007 1396 Suomen Keskusta Enemmistö
Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 Suomen Keskusta Enemmistö💩💩💩💩💩💩💩💩
Petteri Orpon oikeistohallitus tekee kovaa luokkapolitiikkaa, jossa valtion velkaantuminen on korkeintaan toissijainen huoli. Orpon vaaleja edeltävät puheet ovat nyt osoittautuneet valheiksi, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Jussi Virkkunen
24.4.2025 9.52
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) valehteli suomalaisille. Ensin hän valehteli oppositiojohtajana, sen jälkeen pääministerinä.
Orpon ensimmäinen valhe koskee huolta Suomen talouden velkaantumisesta. Orpo johti kokoomuksen vaaleihin lupauksella, että on aika lopettaa velaksi eläminen. Lopputuloksena on se, että velkaantuminen jatkuu vähintään samaa tahtia kuin ennenkin.
Huhtikuussa 2025 Orpo osoitti kaikki huolipuheensa valheiksi. Hallitus antoi isolla kauhalla veronkevennyksiä, joista suurimman hyödyn keräävät kaikkein suurituloisimmat. Heidän lisäkseen hyötyjiä ovat suuryritykset, jotka saavat yhteisöveron alennuksen.
Yhteisöveron laskun ideana on se, että yrityksille jäisi enemmän rahaa käyttöön esimerkiksi investointeihin. On hyvin mahdollista, että yritykset investointien asemesta kaatavat ylimääräisen rahan osinkoina ulos. Silloin suurimmat hyötyjät ovat ketkäs muutkaan kuin suurituloisimmat, joilla on eniten osakevarallisuutta.
Lasku tästä kaikesta jää muiden maksettavaksi. Julkinen talous ottaa osumaa, mutta rikkaimmat porskuttavat entistä äveriäämpänä eteenpäin. Se on kovaa luokkapolitiikkaa, mutta luonnollisesti oikeistohallituksella on siihen oikeus.
Hallitus yrittää myös taikatemppua, kun se käyttää vuonna 2027 eli eduskuntavaalivuonna Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa. Sillä on tarkoitus saada tilastoissa velkakehitys hetkeksi tasaantumaan. Sipilän hallitus teki vastaavan tempun vuonna 2017, kun se käytti valtion vientitakuulaitos Finnveran rahoja parantamaan hetkellisesti velkatilastoa. Valtiovarainministerinä oli silloin Petteri Orpo.
Erityissuojelusta
Ennen vaaleja Orpo lupasi, että koulutus on hallituksen erityissuojeluksessa. Jotta suurituloisimpien veronkevennykset voidaan edes osin rahoittaa, leikkaa hallitus koulutuksesta. Rahaa rikkaille, tulevat sukupolvet kärsivät. Melkoinen kasvutoimi!
Hallitus niistää korkeakouluilta kymmeniä miljoonia lisää. Yliopistoilta leikattiin paljon Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen aikaan, nyt tarjotaan lisää samaa herkkua.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) julisti juhlavasti, kuinka aloituspaikkoja korkeakouluihin lisätään. Samaan aikaan kouluilta otetaan rahaa pois – mielenkiintoinen yhtälö sekin.
Lisäksi hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksista. Kuntien suurin menoerä liittyy koulutukseen, joten todennäköisesti suurin isku osuu myös peruskoulutukseen. Kun kunnat ovat jo valmiiksi eriarvoisessa asemassa, tulee päätös todennäköisesti lisäämään kehitystä entisestään.
Orpo siis valehteli koulutuksen olevan turvassa. Ei ollut. Tältä hallitukselta turvassa ovat vain kaikkein hyväosaisimmat.
Arvovalinnoista
Pääministerinä Orpo lupasi, että keneltäkään ei vaadita liikaa. Hallituksen leikkausten vuoksi Suomessa on kasvussa asunnottomuus, työttömyys, konkurssit ja epätoivo.
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta on viety paljon. Lapsiperheköyhyys on kasvussa, mutta onneksi 80-vuotiaan vuorineuvoksen verotus kevenee. Arvovalinta sekin.Mitä hyvää kokoomus on koskaan saanut aikaiseksi suomen kansalle
Sen verran minäkin tajuun
Ei koskaa mitään
Kyllä talvella tuulee. Poikkeuksen tekee tyynet säät.
> Kovalla pakkasella ei tuule, vaan on täysin tyyntä, eikä tuulivoima tuota mitään.
Perinteinen essonvaarien parranpärinä. Tuulivoimaloissa napakorkeus nykyään 150 m luokkaa ja siellä tuulennopeus on jotain ihan muuta kuin maanpinnalla.
Lisäbonuksena pakkasilman tiheys on parikymmentä % suurempi kun kesällä eli pakkasella saa 10 m/s ilmavirrasta irti suuremman tehon kuin samalla tuulennopeudella kesällä. Ihan hyvin tuulivoima on talvella tuottanut ja juurikin tuulivoiman varassa oltiin, kun sähköntuonti ryssälandiasta loppui eikä iisakinkirkko OL3 vielä ollut käyttökunnossa.
Tämänhetkinen ongelma liittyy jään kertymiseen voimaloiden rakenteisiin. Ei vissiin riitä -20 keleillä sulatustehot eikä voi pistää epätasapainossa olevaa potkuria pyörimään. Nykymitoilla ne lavankärjet kun viipottaa menemään liki äänennopeudella....
Menee siis mittaluokka kovaa ja korkealta yli essonvaarin kaljusta.