-
Jopa kepun omat mepit sanoivat, että Matti Vanhaselta oli virheliike liittyä EU-budjetin kaatajiin kesäkuun EU:n huippukokouksessa , sillä se voi tulla Suomelle kalliiksi.
Maataloupolitiikassa on ollut vuoden 2003 vaalien jälkeen yhtä jatkuvaa torjuntatappiota.
-----------
Yle Teksti-TV Sivu 110/1
KOTIMAA YLE24 MAANANTAI
Suomi alakynnessä sokerineuvotteluissa
Valtaosa EU-maista on valmis
leikkaamaan sokerin hintaa roimasti.
Hinnanalennusta vastustaa Suomen
lisäksi vain vajaa kymmenen jäsenmaata.
EU:n maatalousministerit neuvottelivat
tänään ensi kertaa kiistellystä
uudistuksesta. EU-komissio ehdottaa,
että sokerin hintaa leikattaisiin 39 %
- Joudumme neuvottelemaan asetelmasta,
jonka mukaan sokerintuotanto meillä
loppuu, Brysselissä neuvotellut maa-
talousministeri Juha Korkeaoja summasi
Komissio korvaisi viljelijöille
menetykset 60-prosenttisesti. Suomi on
vähemmistossä vaatiessaan täyskorvausta
Jopa kepun omat mepit sanoivat, että Matti Vanhaselta oli virheliike liittyä EU-budjetin kaatajiin kesäkuun EU:n huippukokouksessa , sillä se voi tulla Suomelle kalliiksi.
Maataloupolitiikassa on ollut vuoden 2003 vaalien jälkeen yhtä jatkuvaa torjuntatappiota.
-----------
Yle Teksti-TV Sivu 110/1
KOTIMAA YLE24 MAANANTAI
Suomi alakynnessä sokerineuvotteluissa
Valtaosa EU-maista on valmis
leikkaamaan sokerin hintaa roimasti.
Hinnanalennusta vastustaa Suomen
lisäksi vain vajaa kymmenen jäsenmaata.
EU:n maatalousministerit neuvottelivat
tänään ensi kertaa kiistellystä
uudistuksesta. EU-komissio ehdottaa,
että sokerin hintaa leikattaisiin 39 %
- Joudumme neuvottelemaan asetelmasta,
jonka mukaan sokerintuotanto meillä
loppuu, Brysselissä neuvotellut maa-
talousministeri Juha Korkeaoja summasi
Komissio korvaisi viljelijöille
menetykset 60-prosenttisesti. Suomi on
vähemmistossä vaatiessaan täyskorvausta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valtaosa EU-maista on valmis leikkaamaan sokerin hintaa. Samalla leikkauksia vastustava Suomi uhkaa jäädä neuvotteluissa vähemmistöön.
Jäsenmaat keskustelivat kiistellystä sokeriuudistuksesta ensi kertaa maanantaina Brysselissä. EU-komission esitys leikkaisi sokerin hinnasta 39 prosenttia ja juurikkaan hinnasta 43 prosenttia.
Komission peruslinjaukselle on vahva kannatus.
Joukossa on useampia jäsenmaita, joiden mielestä hinnanleikkaukset olisivat voineet mennä pidemmällekin.
Esitystä puoltavatmuun muassa Saksa, Ranska, Britania, Ruotsi ja Tanska.
Tuhanneet eurooppalaiset sokerinviljelijät osoittivat maanantaina Brysselissä mieltään hinnanalennuksia vastaan.
Televisiossa näytettiin kun saksalaiset viljelijät buuasivat omalle maatalousministerilleen joka yritti selitellä hinnanleikkausten vaikutuksia.
Ote kokoomuksen EU-vaalitavoitteista vuodelta
viime vuodelta:
________________
Maatalouden toimintaedellytykset on varmistettava pysyvästi
Kokoomus pitää itsestään selvänä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava EU:n ja Suomen omin päätöksin. Vuoden 2006 rahoituskehyksissä on varmistettava Suomen maatalouden toimintaedellytykset Euroopan unionissa pysyvällä tavalla.
Suomalainen maatalous tuottaa korkean vaatimustasomme mukaisia puhtaita elintarvikkeita. Kokoomuksen mielestä puhdas ja turvallinen ruoka on ihmisen perusoikeus, joka on turvattava myös vapaan kilpailun EU:ssa.
Suomella on myös vuoden 2007 jälkeen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee kohta jo neljättä kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla. Kokoomuksen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin.
Suomen kansallinen etu on, että EU:n piirissä etsitään metsätaloutta elinkeinona vahvistavat menettelytavat. EU:n laajentumisen myötä yhteisön metsäpinta-ala kasvaa kolmanneksella. Tällöin uusien jäsenmaiden vaikeat maaseutu- ja maatalouspoliittiset kysymykset nostavat yhteisön yhteisen metsäpolitiikan uudelleen arvioitavaksi. Metsäkysymykset ovat EU:ssa kansalliseen päätöksentekoon kuuluvia asioita. Suomen tulee toimia siten, että metsäpolitiikasta päätetään myös jatkossa Suomessa.