sdp,,Eerika Esittäjän kappale Haloo Helsinki! Kun sä synnyit, kirjan kätees sait, siinä luki: "Elä

Erika (marssi)

Artikkeli
Keskustelu
Lue
Muokkaa
Muokkaa wikitekstiä
Näytä historia

Työkalut
Ulkoasu piilota
Teksti

Pieni

Perinteinen

Suuri
Leveys

Perinteinen

Leveä
Väri (beeta)

Automaattinen

Vaalea

Tumma

Kellokanervat (Erica, saks. Heidekräuter, myös Heiden, Eriken), ovat kanervakasvien suku. Kuvassa Kellokanerva (Erica tetralix).
Erika (suom. Kaarina) tuli Saksan asevoimien Wehrmachtin marssilauluksi toisen maailmansodan aikana. Sen sävelsi Herms Niel. Marssin sanat on kääntänyt suomeksi nimellä Kaarina Reino Palmroth. Marssin on levyttänyt ainakin Georg Malmstén.[1]

Marssin sanat alkavat: ”Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein und das heißt Erika.” (Kankahalla kasvaa kaunis kukkanen, nimeltään Kaarina). Sanoissa on kaksoismerkitys: Erika voi tarkoittaa paitsi tytön nimeä, myös kanervan (Ericaceae-heimo) kukkaa, joka on yksi Saksan perinteisiä symboleja.

Laulu on käännetty myös ainakin unkarin kielelle nimellä Rózsika. [2]

Auschwitz

Artikkeli
Keskustelu
Lue
Näytä lähdekoodi
Näytä historia

Työkalut
Ulkoasu piilota
Teksti

Pieni

Perinteinen

Suuri
Leveys

Perinteinen

Leveä
Väri (beeta)

Automaattinen

Vaalea

Tumma
Koordinaatit: 50.035833°N, 19.178333°E

Auschwitz-Birkenaun pääsisäänkäynti

{{{alt}}}
Sijainti Puolassa
Auschwitz oli saksalaisten rakentama toisen maailmansodan ja holokaustin aikainen keskitys- ja tuhoamisleirikompleksi, jossa murhattiin yli miljoona ihmistä, suurin osa heistä juutalaisia. Se sijaitsi puolalaisen Oświęcimin (saks. Auschwitz) kaupungin liepeillä. Nykyisin Auschwitz on museo ja Unescon maailmanperintökohde.

Auschwitzin leirialueeseen kuului kolme eri keskitysleiriä. KL Auschwitz I oli pääleiri, jonka rakentaminen alkoi toukokuussa 1940 lähelle Oświęcimin keskustaa. Se perustettiin paikalla aiemmin sijainneen puolalaisen siirtoleirin paikalle. KL Auschwitz II eli Auschwitz-Birkenau oli varsinainen tuhoamisleiri, jonka rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1941. Leiri oli juutalaisten joukkotuhon keskuspaikka, jonka kaasukammioissa surmattiin vankeja laajamittaisesti ja hyvin järjestelmällisesti vuosina 1942–1944. Leirillä saksalaiset lääkärit ja tiedemiehet suorittivat myös erilaisia ihmis- ja lääkekokeita. KL Auschwitz III eli Monowitz oli pakkotyöleiri, joka rakennettiin 1941. Se rakennettiin IG Farbenin nitriilikumitehtaan viereen.[1]

Useimmat nykyaikaiset arviot asettavat Auschwitzin uhrimäärän 1,1–1,5 miljoonan välille. Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää, koska kaikkia uhreja ei kirjattu, ja saksalaiset myös tuhosivat todistusaineistoa. Auschwitzissa kuoli poliittisia vankeja, vastarintaliikkeiden jäseniä ja sotavankeja monista eri maista. Suurin osa surmatuista oli juutalaisia. Vangit kuolivat nälkään, pakkotyöhön, sairauksiin, teloituksiin, ja vuodesta 1942 alkaen myös kaasutuksen uhrina.

Vaikka liittoutuneet saivat nopeasti tietää leirin joukkomurhista, sitä ei koskaan pommitettu. Leirin vapauttivat lopulta puna-armeijan sotilaat tammikuussa 1945. Leirin johtajat ja osa työntekijöistä tuomittiin sodan jälkeen kuolemaan tai vankeusrangaistuksiin.

Historia
Perustaminen
Vuonna 1939 Saksan miehittäessä Puolan, mukaan lukien Oświęcimin kaupungin, aluetta miehittivät SS-joukot ja kaupungin nimeksi tuli Auschwitz.[1] Kaupungin liepeillä oli vuonna 1917 valmistunut sesonkityöläisten siirtoleiri, josta tuli saksalaisten rakentaman leirin perusta.[2]

Reichsführer-SS Heinrich Himmler löysi Auschwitzin vuoden 1940 alussa etsiessään raja-alueelta sopivia paikkoja poliittisten vankien keskitysleireiksi. Auschwitz valittiin, vaikka sen talot ja parakit olivat ränsistyneitä, alue sijaitsi malarian vaivaamalla tulvavesialueella, ja pohjavesi oli surkeaa. Paikan etuja olivat kuitenkin sen hyvä infrastruktuuri, sijainti rautatien solmukohdassa sekä ulkomaailmalta syrjäinen sijainti, jolloin leiri sai toimia salassa muulta maailmalta.[3][4]

Himmler antoi leirin rakentamismääräyksen luultavasti 27. huhtikuuta 1940. Auschwitzista tuli järjestyksessään Saksan seitsemäs keskitysleiri. Saksalaiset pakkovärväsivät paikallisia keskitysleirin rakennustöihin, ja rakentamiseen ja varustamiseen osallistui yli 500 yritystä koko Saksan valtakunnan alueelta.[5]

Vuoden 1940 lopussa ensimmäisessä asemakaavassa määriteltiin erikseen internointileiri, teollisuusalue, työpajat, kasarmialue, varustevarastot, SS:n asunnot ja maatalousalue. Niin kutsuttu SS-etupiiri laajeni lopulta noin 40 neliökilometrin laajuiseksi. Sitä kiersi kaksi vartioketjua, ja alue oli ympäröity betonimuureilla, vartiotorneilla ja sähköistetyillä piikkilanka-aidoilla, jotka oli valaistu öisin.[6]

Organisaatio ja vartijat

Ykkösleirin pääportti kuuluisine Arbeit macht frei (”työ vapauttaa") -kyltteineen.
Auschwitzin leirikompleksin ensimmäinen johtaja oli komendantti Rudolf Höss, jonka Himmler nimitti päälliköksi toukokuussa 1940. Hänen aloitteestaan leirin portille kiinnitettiin iskulause ”työ tekee vapaaksi”, joka komeili myös joidenkin muiden keskitysleirien porteilla. Höss johti SS-valvontajoukkoja, oli vastuussa leirin turvallisuudesta ja hoiti sen kaikkia sisäisiä asioita.[7] Marraskuussa 1943 Hössin tilalle komentajaksi nimettiin Arthur Liebehenschel. Toukokuussa 1944 komentajaksi tuli Richard Baer, joka oli leirin johtaja sen hylkäämiseen asti tammikuussa 1945.[8] Auschwitz-Birkenaun päällikköinä sen ollessa itsenäinen leiri marraskuun 1943 ja marraskuun 1944 välillä olivat Friedrich Hartjenstein ja Josef Kramer. Monowitzin leirin päällikkö marraskuusta 1943 tammikuuhun 1945 oli Heinrich Schwarz.[8]

Auschwitzin organisaatio oli samanlainen kuin muissakin leireissä. Esikuntaa johti komendantin adjutantti, ja se oli vastuussa SS-henkilöstöasioista, kirjeenvaihdosta ja sotilaiden asevarustuksesta. Osasto II oli poliittinen osasto, joka edusti Gestapoa ja rikospoliisia sekä vastasi esimerkiksi vankien kuulustelusta. Osasto III:n tehtäviin kuului internointileirin johtaminen ja työvoiman hankinta. Osasto IV oli hallinto-

haloo nazit helsinki

[Strophe 1]
Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein
Und das heißt Erika
Heiß von hunderttausend kleinen Bienelein
Wird umschwärmt, Erika
Denn ihr Herz ist voller Süßigkeit
Zarter Duft entströmt dem Blütenkleid
Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein
Und das heißt Erika

[Strophe 2]
In der Heimat wohnt ein kleines Mägdelein
Und das heißt Erika
Dieses Mädel ist mein treues Schätzelein
Und mein Glück, Erika
Wenn das Heidekraut rot-lila blüht
Singe ich zum Gruß ihr dieses Lied
Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein
Und das heißt Erika

[Strophe 3]
In mei'm Kämmerlein blüht auch ein Blümelein
Und das heißt Erika
Schon beim Morgengrau’n sowie beim Dämmerschein
Schaut's mich an, Erika
Und dann ist es mir als spräch es laut:
Denkst du auch an deine kleine Braut?
In der Heimat weint um dich ein Mädelein
Und das heißt Erika

Raise the flag! The ranks tightly closed!
The SA marches with calm, steady step.
Comrades shot by the Red Front and reactionaries
March in spirit within our ranks.

Clear the streets for the brown battalions,
Clear the streets for the storm division man!
Millions are looking upon the hooked-cross full of hope,
The day of freedom and of bread dawns!

For the last time, the call to arms is sounded!
For the fight, we all stand prepared!
Already Hitler's banners fly over all streets.
The time of bondage will last but a little while now!

Horst Wessel -laulun sanoitukset, hymni, jota lauletaan kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen (NSDAP) kokouksissa ja kokouksissa. Sanoitukset ovat saksankielisiä ja englanninkielisiä käännöksiä:

Die Fahne hoch die Reihen fest geschlossen
(Lippu on korkealla, rivimme ovat suljettu)

S. A. marschiert mit ruhig festem Schritt
(S.A. marssii hiljaisin, vahvoin askelin.)

Kam'raden die Rotfront und Reaktion erschossen
(Toverit punaisen rintaman ampumana ja reaktio)

Marschier'n im Geist in unsern Reihen mit
(Marssi hengessä kanssamme riveihimme.)

Die Strasse frei den braunen Batallionen
(Katu on vapaa ruskeille pataljoonille)

Die Strasse frei dem Sturmabteilungsmann
(Katu on vapaa iskujoukoille.)

Es schau'n auf's Hackenkreuz voll Hoffung schon Millionen
(Miljoonia täynnä toivoa, katso meidän hakaristia)

Der Tag für Freiheit und fur Brot bricht an
(Päivä koittaa vapaudelle ja leivälle.)

Zum letzen Mal wird nun Appell geblasen
(Viimeistä kertaa kutsu soitetaan nyt)

Zum Kampfe steh'n wir alle schon bereit
(Taisteluun nyt olemme kaikki valmiina.)

Kalju imartelija Hitler-fahnen Uber allen Strassen
(Pian liehuttaa Hitlerin liput jokaisella kadulla)

Die Knechtschaft dauert nur mehr kurze Zeit
(Orjuutemme kestää vain hetken pidempään.)

Die Fahne hoch die Reihen fest geschlossen
(Lippu on korkealla, rivimme ovat suljettu)

S. A. marschiert mit ruhig festem Schritt
(S.A. marssii hiljaisin, vahvoin askelin.)

Kam'raden die Rotfront und Reaktion erschossen
(Toverit punaisen rintaman ampumana ja reaktio)

Marschier'n im Geist in unsern Reihen mit
(Marssi hengessä kanssamme riveihimme.)

ffg

ddfdf

c cc