Kävely Topeekalla

Eläkeläisenä on aikaa käydä kävelyllä päiväsaikaan. Topeekalla oli niin hiljaista, että tuumin, miksipä en päästäisi muutaman pierun. No päästelin muutamat prööttäykset eikä kukaan ollut kuulemassa. Oli niin mahtava hetki, että oli ihan pakko kyykistyä vääntämään pökäle. Niitä tuli yksi ja kaksi ja sitten monta peräkanaa, alkoi ihan jänskättää jos joku vaikka näkisi. Eikös samaan aikaan sivutieltä aja joku autourheilijoiden nokkahahmo ja huomaa mut siinä kadulla kyykistelemässä, no hän ei välittänyt näkemästään mitään vaan ajoi pois. Pelkäsin, tuleeko perässä kohta sambakulkue, olisi se ollut aika noloa.