ihastumisen tunne ei enää kestäkään kun olisikin mahdollisuus alkaa seurustelemaan sen henkilön kanssa josta on kiinnostunut? Olen tavannut suuria määriä todella mukavia miehiä, joihin olen aluksi halunnut tutustua, mutta kun tunne onkin molemminpuolinen en enää olekaan kiinnostunut..tuntuu pahalta kun ensin "annan ymmärtää" ja sitten joudunkin sanomaan että ei tästä mitään tule. Tuntuuko kenestäkään samalta ja miten sellaisesta tunteesta pääsisi eroon?
Osaako joku
kertoa
31058
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
se johtuu luultavasti pelosta. Onhan paljon turvallisempaa olla vain ihastunut johonkin. Heti kun jotain konkreettista saattaa tapahtuakin alkakin pelottaa.
Rohkeutta vaan. Eihän sitä naimisiin ole menossa. Ja lopettaa jutun jos ei olekaan kivaa.
on käyny mulleki..
Siis liian monesti! Sit mä oon vaa joko ollu reilu ja sanonu ettei kiinnostakkaa(jokaon siis huippu vaikeeta) tai sit yhelle en vaa enää vastannu puhelimeen,joka oli sit kyl tosi sikamaisesti tehty..mut kynnys vaa nousb ja nous vastata kunnes en enää ollenkaa pystyny tekee mitää.
Se on kyl inhottava tunne ettei sit yhtäkkii ookkaa kiinnostunu enää.. mua rupee aina vituttaa,et ei miks taas näin.Mut sille ei sit vaa voi mitää..
Sitoutumiskammoahan tuo on, kärsin samasta itse. Ja myös siitä, että olen koukussa uusiin valloituksiin. On mahtava tunne ihastua ja sen jälkeen huomata, että saa sen toisen osapuolenkin ihastumaan.
Miten siitä pääsee eroon? En tiedä, en ole päässyt, vaikka kaikkea olen kokeillut. "Pakottanut" itseni suhteeseen yms.