Eipä paneeleista ole apua kalliiseen sähkön hintaa talvellakan

🙄🙄🙄🙄😡😡🌹👺👺
Paneeli tuotto


Koko vuosi 8700 kwh 100%.

Tammi 6,7 kWh. 0,08%
Helmi. 114 kWh. 1,5 %
Maalis. 465.Kwh 5,3%

Huhti. 721 kWh. 8,3%
Touko. 1932 Kwh 22 %
Kesä. 1521. Kwh 17%
Heinä. 1308. Kwh 15%
Elo 1271. Kwh 14%
Syys. 818 Kwh 9,4%
Loka 473. Kwh 5,4%

Marras. 50. Kwh 0,57%
Joulu. 1,4. Kwh 0,02%

Onhan niistä ollut hyötyä! Etkö tajunnut!

Oaneelit tuottaa todella hybin nyt jo kun aurinko alkas taaas paitstaa tädeltä teräbältä,,,,saa lisää päyäkkää joka päibä

Kroisis pennonen

Hiukan on asiavirheitä. Sähkön hinta ei ole kallis kiinteällä sopimuksella. Toinen virhe tuolta sankarilta sillä tuottoa on hiukan myös talvella josta hyötyä. On se vaan kova juttu kun toisilla on aurinkopaneeleita ja tulee ilmaista sähköä valosta. Sitten on tuo joka mielensä pimeydessä vaeltaa itse säälissä kateudesta kihisten ja pihisten.

Tuotto niin pientä että invertteri vie ollessaan paaäällä kokovrk vie tuoton

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivannäköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sanakirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsylippu, matka, lääkärinhoito.Ilmainen: sama kuin maksuton, vai onko sittenkään?
Vaikka yleensä ilmainen tarkoittaa samaa kuin maksuton, sanat eivät ole täysiä synonyymeja. Ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’. Lisäksi väitetään usein, että esimerkiksi maksuton koulutus ei ole ilmaista, koska joku (veron­maksaja) sen kuitenkin maksaa. Tässä siis pyritään lähinnä esittämään poliittisia ajatuksia erään­laisella sana­pelillä.

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivan­näköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sana­kirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsy­lippu, matka, lääkärin­hoito. Toisesta merkityksestä esimerkkinä on Joukkue sai miltei ilmaisen voiton. Toinen merkitys lienee myöhä­syntyisempi ja selittynee sillä, että siinäkin on kyse maksuttomuudesta, mutta maksuksi ajatellaan vaivan­näkö. Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus ilmainen-sanasta esittää useita merkityksiä, mutta useimmille yhteistä on maksuttomuus. Mukana on kyllä myös merkitys ’jotakin vailla tai ilman oleva’, mutta ei merkitystä ’ilman vaivan­näköä saatava’.

Sanakirjassa on myös selitys, jonka mukaan ilmainen esiintyy myös yhdys­sanojen jälki­osana, esimerkkeinä Kuiva-, raskas­ilmainen. Kyse on kuitenkin ilma-sanan johdoksesta, tai oikeammin sellaiseen sana­liittoon kuin kuiva ilma on liitetty johdin -inen ja kokonaisuudesta on tehty yhdys­sana.

Sanojen ilmainen ja maksuton käytössä on kyllä eroja. Joissakin yhteyksissä voi käyttää kumpaa tahansa, joissakin taas vain toinen saattaa tuntua sopivalta. Ilmainen sisäänpääsy tuntunee useimmista sopivammalta ilmaukselta kuin maksuton sisäänpääsy, kun taas maksuton oikeuden­käynti on laki­kielen termi, joten ilmainen oikeuden­käynti ei tunnu sopivalta. Toisaalta ilmainen koulutus ja maksuton koulutus ovat molemmat käytössä olevia ilmauksia.

Muun muassa ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta joukko­liikenteestä puhumista on kuitenkin paheksuttu. Esimerkiksi Kansallis­gallerian pää­johtajan blogi­kirjoitus Mikään ei ole ilmaista, mutta jokin on maksutonta (7.12.2021) esittää:

Rahoituksesta käyty keskustelu osoitti kaikille selkeästi sen, että kulttuuri on arvokasta, mutta ei ilmaista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kulttuuri­toimijat, Kansallis­galleria niiden mukana, korvaa ”ilmainen” sanan ”maksuttomalla” tilanteissa, joissa asiakas ei suoraan maksa saamastaan palvelusta.
Tässä viitataan siihen, että palvelut pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla, kuten valtion avustuksilla. Halulle kieltää ilmainen-sana voidaan ajatella kahden­laisia motiiveja:

Koska ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’, puheen ilmaisista palveluista (tai tuotteista) ajatellaan johtavan harhaan. Palvelut (ja tuotteet) pitää kuitenkin tuottaa, eivätkä ne ole ilmaisia siinä mielessä kuin esimerkiksi ilma ja auringon­paiste.
Sanan ilmainen voidaan ajatella häivyttävän myös maksamisen kokonaan pois, vaikka todellisuudessa kuitenkin joku maksaa, useimmiten viime kädessä veron­maksaja.
On kyseenalaista, onko mikään ilmaista siinä ehdottomassa mielessä, että kenenkään ei tarvitse nähdä mitään vaivaa sen tuottamiseksi eikä millään tavoin maksaa siitä mitään. Usein sanotaan, että ilma olisi sellaista, mutta saatetaan tehdä paljonkin työtä, jotta saadaan käyttöön sopivaa ilmaa ilmastoinnilla, puhdistuksella tai muuten. Auringon­paisteesta sinänsä ei tarvitse maksaa, mutta aurinkoon pääseminen voi vaatia ponnistuksia ja rahaakin.

Suomen etymo­logisen sanakirjan mukaan ilman ja ilmainen ovat sanan ilma johdoksia. Muodostuksen kannalta tämä näyttää ilmeiseltä, mutta merkityksen kannalta asia on epäselvä. Alkujaan ehkä ilman on viitannut jonkin puuttumiseen niin, että tilalla on ilmaa. Sana ilmainen on ehkä merkityksen kannalta ilman-sanaan pikemminkin kuin suoraan ilma-sanaan liittyvä, suunnilleen ’ilman rahaa t. vaivannäköä saatava’.

Ainakin on selvää, että ihmisten tuottamat tavarat ja palvelut eivät koskaan ole mainitussa ehdottomassa mielessä ilmaisia, vaikka ne voivat hyvinkin olla maksuttomia eli ilmaisia sanan tavallisessa merkityksessä. Siksi sellaiset teesit kuin ”kouluruoka on maksutonta, mutta ei ilmaista” ovat tehoton tapa esittää sellaisia sinänsä oikeita ajatuksia kuin että maksuttomien asioiden tuottaminen vaatii yleensä rahaa ja vaivaa. Koska ilmainen ja maksuton ovat yleis­kielessä aika lailla samaa tarkoittavia, yritys määritellä niille ero ja käyttää tätä eroa argumenttina jollekin tuskin vaikuttaa paljoakaan.

Kirjoitettu 23.10.2024.
Tämä sivu kuuluu koosteeseen Kirjoituksia suomen sanoista.

Liity mukaan keskusteluihin
Meidän mielestämme keskustelu kuuluu kaikille. Jos haluat apua ongelmaasi, jakaa ajatuksiasi tai kysyä mielipiteitä, aloita keskustelu! Anonyymisti tottakai.

Auringon säteily ja rad. akt. taustasäteily

Säteilyteho
0,004 kW/m2
4 W/m2
UV-indeksi
0
0.0
Tausta­säteily
0.149 μSv/h
0.142 / 0.159