Kun seuraa tässä ajankuvassa poliittista päätöksentekoa Suomessa, joutum välillä oikein nipistämään itseään, että eletäänkö me todella maanpäällisessa Holmolassa. Surulliseksi esimerkiksi otan nyt käytävän turpeentuotannon alas ajamiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon.
Kaikki sai alkunsa 5.12.2000, kun eduskunnan suuressa valiokunnassa käytın keskustelu siitä, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Vihreät Tuija Braxin johdolla olivat sitä mieltä, että eihän se turve voi uusiutua. Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatu-lokseen 12-12. Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta
Hieno juttu, arvalla siis ratkaistiin iso elinkeinopoliittinen asia ja kolikonheiton lopputüloksena päätettiin, ette, turve uusiudu. On tietysti poliitikkojen käsityskyvyn ylimenevä lähes raamatullinen ihme, että jostakin suot ovat kuitenkin saaneet alkunsa ja sammal vaan kyllä kasvaa ja kasvaa joka vuosi lisaa.
Kaikki sai alkunsa 5.12.2000, kun eduskunnan suuressa valiokunnassa käytın keskustelu siitä, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Vihreät Tuija Braxin johdolla olivat sitä mieltä, että eihän se turve voi uusiutua. Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatu-lokseen 12-12. Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta
Hieno juttu, arvalla siis ratkaistiin iso elinkeinopoliittinen asia ja kolikonheiton lopputüloksena päätettiin, ette, turve uusiudu. On tietysti poliitikkojen käsityskyvyn ylimenevä lähes raamatullinen ihme, että jostakin suot ovat kuitenkin saaneet alkunsa ja sammal vaan kyllä kasvaa ja kasvaa joka vuosi lisaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ruotsin parlamentti on taas vastaavasti päättänyt, ei sas arponat, eltta turve on uusiutuva tuonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena
Nyt kun turpeen käytön raju ja radikaali alasajo on alkanut, niin voidaan todeta, etta tion arpajaispäätöksen seurauksena kansantaloudessa monien miljardien investcared turpeen tuotantoon ja energialaitosten katıloğun menevät hulkaan. Tuharvet työpaikat katoavat
Meille ruin tärkeä, jo ennestään heikko kotimaisen energian omavaraisuus laskee 30 Kata 25 % un. Kemiajan huoltovarmuus kärtä, sillä turvettahan voi säilyttää turvall aumoissa vuosikausia. Pakkastahvien energiankäynöpükkien tasaamiseksi tullaan käyttämään ilmeisesti luontoystävällistä vihreää kivihita Ja vielä käyttöön jäsen turve-energialaitosten energiaksi kubetetaan turpeen zijasta pitkien matkojen päästä tuontihaketta Venäjälta.
Energiaturpeen käytön lisäksi mirvetta tarvitsevat mm, eläintilat ja puutarhat, eikä edes ole tutkuttu, mitä kaikkia ekologisia uusia käyttömahdollisuuksia turpeeseen sisältyy
On myös hyvä muistaa, että Suomen pinta-alasta on noin 30 %a sunta, ja että edes Vuntuinen turvesarannon kasvu olm tullut käytetykal, oisimme toimialan Käsittämättömän alasajon nişasta voineet lähes kolminkertaistaa turpeen käyton ja tuotannon.
Laskennallisesti turvevarantomme arvo nykyhinnoilla on yli 300 miljardia euroa.
Suomen kansalaisena minulle on jäänyt hieman ambivalentti ja ontto tunne nykysuomen parlamentin kansakunnan etua viisaasti eteenpäinkatsovasta päätöksentekokyvystä. Onko aina mukana luottamusta herättävää asiantuntevuutta ja harkitsevuutta vai onko sittenkin kysymyksessä vain härskin populistinen pelin politiikkal
Näin eduskuntasvaalien lähestyessä poliitikkojenkin on pelissään syytä varoa ettei vain jäisi Musta-Pekka käteen
.
Keskustan Mehtälä tuskin jatkoon, pöljistä turpeen vastaisista puheistaan.
Eikä saa enää kunnan auraus-tai halkourakoita. Loppuu Mehtälän leipä lyhyeen. Mitä ihmettä se menee totuutta levittelemään ilman lupaa ja omine aivotuksineen. Vie hyvän pohjan meidän pohjustukselta.
Ruotsissa valmistettiin Volvoja jo pitkään kun Suomessa vielä perheitä sidottiin turpeeseen ja suokuokkaan.
Joten voi olettaa, että ruotsalaiset on täydellisesti vieraantuneet turpeesta.
Kyllähän turve uusiutuu, mutta ottaa sellaiset 2000-3000 vuotta.
Turpeen uusiutumisaika on
noin 2 000–3 000 vuotta. Koska turvetta muodostuu soilla luonnontilassa vain noin 1 millimetri vuodessa, se luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi tai uusiutumattomaksi polttoaineeksi. Turpeen nopea teollinen käyttö ei vastaa sen erittäin hidasta uusiutumista, mikä tekee siitä ilmastovaikutuksiltaan fossiilisten kaltaisen.