Oli aina kiva katsella ihmisten osoitteet ja tiedot oli julkisia kaikilla. Ei ollut puhelinmyyjiä tai rikollisia silloin kiusaamassa.
Ikävä vanhan ajan paperisia puhelinluetteloja
Anonyymi-ap
34279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ai että, niinpä. Ikävä myös pölyimurikauppiaita ja tv luvantarkastajia, ainoat jotka soittivat ovikelloani.
No siel ei silti ois mun numeroa eikä osoitetta.
Joo. Ei köyhillä ollut puhelimia.
Ei varmaan kännyköitä mutta pöytäpuhelin oli jokaisen kodissa.
Ei ihan kaikissa. Kuukausimaksu oli jotain 20-50 markkaa ja puhelut oli kalliita lisäksi.
Kyllä mulla oli ihan oma lankapuhelin/liittymä miksikä sitä sanottiinkaan.
Ja nyt ihan oma puhelin ja liittymä, parikin.
Mutta ei mistään saa mun tietojani paitsi joku poliisi-ihminen.
Siis milloin? Kun kännyköitä alkoi tulemaan markkinoille, niin lankapuhelin oli pitkään halvempi käyttää, kuin kännykkä. Mulla oli 2000- luvun alkupuolella vielä lankapuhelin, koska nettiliittymään tarvitsin sitä. Muistaakseni oli tuolloinkin vielä halvemmat puhelut.
Näkyi jopa ammatti ja kotiosoite...on ajat muuttuneet
Joo, muistan, että jonkun miehen ammatti oli luettelossa helmenkalastaja. Äidin kanssa sitä naurettiin 80-luvulla.
Luettelon lopussa oli Helsingin kartta. Muistan kun ajoin Turuntietä ja seuraavalla sivulla tie jatkui ja oli Bemböle ajoväylänä.
Lopussa katuluettelo. Katujen nimiä ja postinumerot.
Ensimmäiset paperinuken vaatteita tein vanhoilla puhelinluettelo sivuista.
Taittele puhelinluettelon sivuista joulukuusia, siilejä tai muita figuureja tai
puhelinluettelo on painava ja paksu, joten se toimii erinomaisena kasviprässinä.
Soititteko koskaan bulinaboksiin😄
Sehän on vähän sama kuin tämä
Joo. Se oli kiva ajanviete silloin kun ei ollut nettiä.
Ihastuin monesti vaan jonkun miehen ääneen näkemättä sitä koskaan😄
Välillä tuntui että löytyi niitä "sielunkumppaneita"ja juttu luisti
059, ei porukat tykännyt hyvää kun soiteltiin sinne.
Ite juttelin tuolla 059 linjalla Jammun kanssa/tutustuin siihen :(
ei meilläkään😄tais olla kallis
Mulla oli autossa se osa puhelinluettelosta, missä oli kartat. Ilman mapseja kuljettiin ja suuntavaistokin oli kunnossa.
Juuri näin. Minä en kyllä katsele karttoja vieläkään. Joskus on hauska vähän eksyä😊
Voishan se olla joskus kiva eksyä.
Kaikki oli paremmin ennen. Chris Rean sanoin "it's road to hell"
Ja varsinkin siksi, kun oli itse vielä nuori. Jaksoi kaiken vielä paremmin 💓
Yhteisöllisyys ja naapuriapu, naapurit tunsivat toisensa paremmin ja auttoivat toisiaan, ja lapset saivat leikkiä ulkona vapaammin.
Tavarat korjattiin, eikä niitä heitetty heti pois. Ruoka oli usein lähempää tuotettua.
Maailman uutiset eivät tulleet silmille 24/7, mikä toi turvallisuuden tunnetta. Käytöstavat ja kunnioitus, ihmiset kohtelivat toisiaan kunnioittavammin.
Ikävä melkein kaikkea entistä.
En pysy nykyajan matkassa.
https://youtube.com/shorts/GUjLdlzo2V4?si=Vu0u-2HfyU4FfJpl
Käsityöt kunniaan
Lällärit, kuin moni oli nois jutuis?
Jos nykypäivän nuoret sijoitettaisiin elämään esimerkiksi kultaiselle 1970-luvulle, voisi se olla aikamoinen shokki. Ei ollut sähköpostia, älypuhelimia, Internetiä, sosiaalista mediaa ja pelit olivat perinteisiä lautapelejä.
Joskus taantuma kannattaisi! Liian helpoksi kaikki tehty. Amen.
Mun lapset on leikkinyt käpylehmillä.
80- luvulla oli kirjekavereita. Brasilia, Italia, Singapori ja Japani. Kirjeitä aina odotti ja mukana tuli mm. valokuvia, paikallislehtiä Brasiliasta, koruja, kortteja. Kuulumisia vaihdeiltiin milloin mistäkin. Toiset kirjoitti paljon ja toiset vähemmän ja täältä lähti kirjeisiin Fazeria, sanomalehtiä, valokuvia jne. Silloin kerättiin myös postimerkkejä.
Saman ikäisiä oltiin ja kielitaito parani sujuvasti.
Numerotiedustelu korvaa puhelinluettelon nykyään eikä kaikilla ole salainen numero vieläkään mulla on miksi mä otan vastaan ne suunsoittajatkin mieluiten kotioveni takana ni saan helpommin hätävarjelun piikkiin kotiosoitteni ei ole salainen
Muuten oikein, mutta puhelinmyyjiä kyllä oli. Myivät tosin lähinnä lehtiä, eikä meno tietenkään ollut nykyisenkaltaista häiriköintiä.