Magneetti

Rippe

Kun magneetin katkaisee, niin miksi katkaistut saumat eivät takerru toisiinsa?

16

1881

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joppe

      ilman muuta

      • eivät

        kyllä vaan magneetin vetokeskipiste muuttuuu
        ja magneetista tulee uusi kaksijakoinen vetopeli.


    • Alfred

      Siis eivät takerru? Sinulla on monopole magneetti. Vie se Tukholmaan, antavat sinulle fysiikan Nobel palkinnon, ovat nimittäin etsineet sellaista muutaman vuosikymmenen. Kivat pari miljoonaa ruotsin kruunua.

    • ....

      Katkaisitko magneetin napojen suuntaisesti?
      Kaaviokuva:
      N---|---S

      N on pohjoinen, S etelä, | halkaisukohta.
      Jos tästä ei muodostu:
      N---S N---S

      niin kiikuta se magneettisi sinne Ruotsiin.

      • Rippe

        Kai se sitten on jotenkin outo juttu, mutta kun sivuleikkureilla laitoin magneetin poikki, niin ei ne kappaleet enää pysy yhdessä.

        Voisiko se johtua siitä että molemmat kappaleet tärähtivät kun leikkuri iski niihin? Eikös silloin voisi kuvitella, että magneettisuus katoaa?

        Kertokaa tyhmälle...


      • pppoi
        Rippe kirjoitti:

        Kai se sitten on jotenkin outo juttu, mutta kun sivuleikkureilla laitoin magneetin poikki, niin ei ne kappaleet enää pysy yhdessä.

        Voisiko se johtua siitä että molemmat kappaleet tärähtivät kun leikkuri iski niihin? Eikös silloin voisi kuvitella, että magneettisuus katoaa?

        Kertokaa tyhmälle...

        Oliko kyseessä ihan oikea magneetti vai jokin magnetoitunut metalli?


        Magneettisuus voi tosiaan kovasta tärähdyksestä hävitä. Samoin lämmittäminen yli Curie-lämpötilan hävittää magneettikentän. Tuo lämpötila on muistaakseni alimmillaankin nikkelille(?) yli 500 K, joten ihan vahingossa ei kappale sellaiselle altistu...


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Oliko kyseessä ihan oikea magneetti vai jokin magnetoitunut metalli?


        Magneettisuus voi tosiaan kovasta tärähdyksestä hävitä. Samoin lämmittäminen yli Curie-lämpötilan hävittää magneettikentän. Tuo lämpötila on muistaakseni alimmillaankin nikkelille(?) yli 500 K, joten ihan vahingossa ei kappale sellaiselle altistu...

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!


      • Rippe
        Jartsa kirjoitti:

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!

        Juuri samaa tarkoitin aloitusviestissäni.
        Haluaisin tietää mistä moinen ilmiö johtuu.


      • pppoi
        Jartsa kirjoitti:

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!

        Selitäpäs vielä kertaalleen milloin tarttuu ja milloin ei :)

        Oliko kääntöakselina murtopintojen suuntainen vai pintoja vastaan kohtisuora vektori (siis suora)?


        Mikäli magneetit tarttuvat murtopinnoistaankin kiinni, kunhan ei yritä samassa asennossa kuin ennen katkaisua, niin tarttumattomuudelle saattaa löytyä selitys.
        Murtopintahan on yleensä reilusti röpöliäinen. Magneettisessa materiaalissa yksittäiset kiteetkin ovat magneettisia (niissä on siis S ja N -navat), joten murtokohta yhdessä nämä kiteet hylkivät toisiaan. Murtuminen taas tapahtuu kiderajoja pitkin. Eri kohdassa koitettuna sauvat eivät mene riittävän tarkasti vastakkain, joten yksittäisten kiteiden aiheuttamilla voimilla ei ole merkitystä.

        Jos murtopinnat hiottaisiin sileäksi, ei pitäisi enään olla mitään väliä, miten päin näitä pintoja sovittaa toisiinsa, aina tarttuu.


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Selitäpäs vielä kertaalleen milloin tarttuu ja milloin ei :)

        Oliko kääntöakselina murtopintojen suuntainen vai pintoja vastaan kohtisuora vektori (siis suora)?


        Mikäli magneetit tarttuvat murtopinnoistaankin kiinni, kunhan ei yritä samassa asennossa kuin ennen katkaisua, niin tarttumattomuudelle saattaa löytyä selitys.
        Murtopintahan on yleensä reilusti röpöliäinen. Magneettisessa materiaalissa yksittäiset kiteetkin ovat magneettisia (niissä on siis S ja N -navat), joten murtokohta yhdessä nämä kiteet hylkivät toisiaan. Murtuminen taas tapahtuu kiderajoja pitkin. Eri kohdassa koitettuna sauvat eivät mene riittävän tarkasti vastakkain, joten yksittäisten kiteiden aiheuttamilla voimilla ei ole merkitystä.

        Jos murtopinnat hiottaisiin sileäksi, ei pitäisi enään olla mitään väliä, miten päin näitä pintoja sovittaa toisiinsa, aina tarttuu.

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi


      • Joppe
        Jartsa kirjoitti:

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi

        Jos oikein ymmärsin, niin magneettisi on sauvamainen.
        Mutta vaikuttaa kuvauksesi mukaan, että sen navat käyttäytyisivät ikäänkuin ne eivät olisikaan sauvan päissä, vaan pitkillä sivuilla.
        Tuo sintrattu rakenne saattaa merkitä jotain ?

        Hienon kokeen teit.


      • pppoi
        Jartsa kirjoitti:

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi

        Aika mielenkiintoinen juttu. Perskele kun ei itseltä löydy sauvamagneetteja, jotain mikroaaltouunista varastettuja renkaita kyllä olisi :)

        En kyllä ihan heti keksi miksi sauvamagneetti käyttätyy noin. Vuoviivat karkaavat päätypintojen keskeltä äärettömyyteen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa... Periaatteessahan (pyöreän) sauvamagneetin vuoviivojen pitäisi olla täysin symmetrisesti, pallomaisesti, kun tarkastellaan sauvaa minkä tahansa poikkileikkauksen normaalin suunnalta.

        Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen.


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Aika mielenkiintoinen juttu. Perskele kun ei itseltä löydy sauvamagneetteja, jotain mikroaaltouunista varastettuja renkaita kyllä olisi :)

        En kyllä ihan heti keksi miksi sauvamagneetti käyttätyy noin. Vuoviivat karkaavat päätypintojen keskeltä äärettömyyteen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa... Periaatteessahan (pyöreän) sauvamagneetin vuoviivojen pitäisi olla täysin symmetrisesti, pallomaisesti, kun tarkastellaan sauvaa minkä tahansa poikkileikkauksen normaalin suunnalta.

        Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen.

        "Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen. "

        Joo, nyt tämä vaivaa jo minuakin.

        Toisaalta nyt mä saan kokeen ansiosta yhden paperin enemmän kiinni autotallini metalliseen muistilapputauluuni ;-)


    • Aika ihme?

      Kokeilitko jo liimaa? Sitten tarttuu,
      ja ongelmasi on ratkaistu! :)

    • Anonyymi

      Sydän ❤️ ohje läpi crome selain kautta koira tarhat viive puhetta ei kiinnosta Ruotonen vati.

    • Anonyymi

      opettiko teitä isi-pppa pienenä tekemään sähkömgneetteja muuntjst otetulla kuparijohdoll käärimällä se rautapultin ympärille j 4,5V patteriin yhdistää

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7111
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7063
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      109
      6168
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5414
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5238
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5205
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5108
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4595
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      17
      3477
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3400
    Aihe