Magneetti

Rippe

Kun magneetin katkaisee, niin miksi katkaistut saumat eivät takerru toisiinsa?

16

1942

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joppe

      ilman muuta

      • eivät

        kyllä vaan magneetin vetokeskipiste muuttuuu
        ja magneetista tulee uusi kaksijakoinen vetopeli.


    • Alfred

      Siis eivät takerru? Sinulla on monopole magneetti. Vie se Tukholmaan, antavat sinulle fysiikan Nobel palkinnon, ovat nimittäin etsineet sellaista muutaman vuosikymmenen. Kivat pari miljoonaa ruotsin kruunua.

    • ....

      Katkaisitko magneetin napojen suuntaisesti?
      Kaaviokuva:
      N---|---S

      N on pohjoinen, S etelä, | halkaisukohta.
      Jos tästä ei muodostu:
      N---S N---S

      niin kiikuta se magneettisi sinne Ruotsiin.

      • Rippe

        Kai se sitten on jotenkin outo juttu, mutta kun sivuleikkureilla laitoin magneetin poikki, niin ei ne kappaleet enää pysy yhdessä.

        Voisiko se johtua siitä että molemmat kappaleet tärähtivät kun leikkuri iski niihin? Eikös silloin voisi kuvitella, että magneettisuus katoaa?

        Kertokaa tyhmälle...


      • pppoi
        Rippe kirjoitti:

        Kai se sitten on jotenkin outo juttu, mutta kun sivuleikkureilla laitoin magneetin poikki, niin ei ne kappaleet enää pysy yhdessä.

        Voisiko se johtua siitä että molemmat kappaleet tärähtivät kun leikkuri iski niihin? Eikös silloin voisi kuvitella, että magneettisuus katoaa?

        Kertokaa tyhmälle...

        Oliko kyseessä ihan oikea magneetti vai jokin magnetoitunut metalli?


        Magneettisuus voi tosiaan kovasta tärähdyksestä hävitä. Samoin lämmittäminen yli Curie-lämpötilan hävittää magneettikentän. Tuo lämpötila on muistaakseni alimmillaankin nikkelille(?) yli 500 K, joten ihan vahingossa ei kappale sellaiselle altistu...


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Oliko kyseessä ihan oikea magneetti vai jokin magnetoitunut metalli?


        Magneettisuus voi tosiaan kovasta tärähdyksestä hävitä. Samoin lämmittäminen yli Curie-lämpötilan hävittää magneettikentän. Tuo lämpötila on muistaakseni alimmillaankin nikkelille(?) yli 500 K, joten ihan vahingossa ei kappale sellaiselle altistu...

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!


      • Rippe
        Jartsa kirjoitti:

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!

        Juuri samaa tarkoitin aloitusviestissäni.
        Haluaisin tietää mistä moinen ilmiö johtuu.


      • pppoi
        Jartsa kirjoitti:

        Kaikki pitää kokeilla.

        Otin 10 x 5 x 40 mm sintsatun sauvamagneetin ja väänsin sen varovasti poikki antimagneettisella alustalla ja työkalulla.

        Lopputulos oli, että sauvan molempien puoliskojen magneettisuus säilyi ennallaan.

        Murtumajäljestä tuli todella siisti ja auva todellakaan ei ota kiinni alkuperäiseen asentoon.

        Mutta ottaa taas, jos toisen puoliskon kiertää 180 astetta ympäri, eli katkaisukohta ylösalaisin. Mielenkintoiseksi se tuli, kun jo kerran käännetyn osan kääntää vielä kerran ympäri, siten että leikkauskohta on poistäin, niin ottaa edelleenkin.

        Ei siis menekkään S-N | S-N vaan jotenkin kolmiulotteisesti myös katkaisupinnassa!

        Selitäpäs vielä kertaalleen milloin tarttuu ja milloin ei :)

        Oliko kääntöakselina murtopintojen suuntainen vai pintoja vastaan kohtisuora vektori (siis suora)?


        Mikäli magneetit tarttuvat murtopinnoistaankin kiinni, kunhan ei yritä samassa asennossa kuin ennen katkaisua, niin tarttumattomuudelle saattaa löytyä selitys.
        Murtopintahan on yleensä reilusti röpöliäinen. Magneettisessa materiaalissa yksittäiset kiteetkin ovat magneettisia (niissä on siis S ja N -navat), joten murtokohta yhdessä nämä kiteet hylkivät toisiaan. Murtuminen taas tapahtuu kiderajoja pitkin. Eri kohdassa koitettuna sauvat eivät mene riittävän tarkasti vastakkain, joten yksittäisten kiteiden aiheuttamilla voimilla ei ole merkitystä.

        Jos murtopinnat hiottaisiin sileäksi, ei pitäisi enään olla mitään väliä, miten päin näitä pintoja sovittaa toisiinsa, aina tarttuu.


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Selitäpäs vielä kertaalleen milloin tarttuu ja milloin ei :)

        Oliko kääntöakselina murtopintojen suuntainen vai pintoja vastaan kohtisuora vektori (siis suora)?


        Mikäli magneetit tarttuvat murtopinnoistaankin kiinni, kunhan ei yritä samassa asennossa kuin ennen katkaisua, niin tarttumattomuudelle saattaa löytyä selitys.
        Murtopintahan on yleensä reilusti röpöliäinen. Magneettisessa materiaalissa yksittäiset kiteetkin ovat magneettisia (niissä on siis S ja N -navat), joten murtokohta yhdessä nämä kiteet hylkivät toisiaan. Murtuminen taas tapahtuu kiderajoja pitkin. Eri kohdassa koitettuna sauvat eivät mene riittävän tarkasti vastakkain, joten yksittäisten kiteiden aiheuttamilla voimilla ei ole merkitystä.

        Jos murtopinnat hiottaisiin sileäksi, ei pitäisi enään olla mitään väliä, miten päin näitä pintoja sovittaa toisiinsa, aina tarttuu.

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi


      • Joppe
        Jartsa kirjoitti:

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi

        Jos oikein ymmärsin, niin magneettisi on sauvamainen.
        Mutta vaikuttaa kuvauksesi mukaan, että sen navat käyttäytyisivät ikäänkuin ne eivät olisikaan sauvan päissä, vaan pitkillä sivuilla.
        Tuo sintrattu rakenne saattaa merkitä jotain ?

        Hienon kokeen teit.


      • pppoi
        Jartsa kirjoitti:

        Hitsi, kun lapparilla tulee virheitä.

        Magneetti on siis sintrattu. Neomagneetti. Ei siinä ole kiderajoja siten, kun jähmettyneessä metallissa, joten murtumapinta on erilainen selvärakeisempi, Mutta siisti.

        No koitetaan ilman kuvia: Vasempaan käteen puolikas 1, hiottu pää vasemmalle, murtopinta oikealle. Ylöspäin, luotisuoraan, y-akseli, vasen-oikea olkoon x-akseli.

        Oikean käpylään puolisko 2, ja murtopinta kohdalleen 1. kappaleeseen. Silloin oikealle tulee toinen hiottu pinta. Siis alkuperäinen. Tämä olkoon lähtötilanne, sama kun katkaisuhetkellä.

        1. Vaikka murtopinnan koittaisi laittaa mihin kohtaan tahansa, kohdalleen tai viereen, niin magneetti hylkii. Kappaleiden keskellä juuri siten kun S - N magneetin pitääkin, murtopinnan reunoilla vähän vähemmän.

        Käännetää oikean käpylän 2. kappaletta eteenpäin, X-akselia pitkin 180 astetta, eli siten, että Y-akselin yläpuoli vaihtuu alapuoleksi.

        2. Magneetti otaa kiinni kunnolla keskellä murtopintaa, väheten reunoille päin, juuri siis päinvastoin, kun 1 kohdassa.

        3. Magneetin alkuperäiset hiotut ulkopäät käyttäytyvat keskenään täsmälleen samoin, kuin 1 ja 2. kohdissa.

        4. Magneetin hiottu pää ja murtopää käyttäytyy myös samoin.

        Tässä tämä lyhyesti, toivottavasti selvensi

        Aika mielenkiintoinen juttu. Perskele kun ei itseltä löydy sauvamagneetteja, jotain mikroaaltouunista varastettuja renkaita kyllä olisi :)

        En kyllä ihan heti keksi miksi sauvamagneetti käyttätyy noin. Vuoviivat karkaavat päätypintojen keskeltä äärettömyyteen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa... Periaatteessahan (pyöreän) sauvamagneetin vuoviivojen pitäisi olla täysin symmetrisesti, pallomaisesti, kun tarkastellaan sauvaa minkä tahansa poikkileikkauksen normaalin suunnalta.

        Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen.


      • Jartsa
        pppoi kirjoitti:

        Aika mielenkiintoinen juttu. Perskele kun ei itseltä löydy sauvamagneetteja, jotain mikroaaltouunista varastettuja renkaita kyllä olisi :)

        En kyllä ihan heti keksi miksi sauvamagneetti käyttätyy noin. Vuoviivat karkaavat päätypintojen keskeltä äärettömyyteen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa... Periaatteessahan (pyöreän) sauvamagneetin vuoviivojen pitäisi olla täysin symmetrisesti, pallomaisesti, kun tarkastellaan sauvaa minkä tahansa poikkileikkauksen normaalin suunnalta.

        Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen.

        "Toivottavasti asiasta oikeasti jotain tietävä kertoisi vastauksen. "

        Joo, nyt tämä vaivaa jo minuakin.

        Toisaalta nyt mä saan kokeen ansiosta yhden paperin enemmän kiinni autotallini metalliseen muistilapputauluuni ;-)


    • Aika ihme?

      Kokeilitko jo liimaa? Sitten tarttuu,
      ja ongelmasi on ratkaistu! :)

    • Anonyymi

      Sydän ❤️ ohje läpi crome selain kautta koira tarhat viive puhetta ei kiinnosta Ruotonen vati.

    • Anonyymi

      opettiko teitä isi-pppa pienenä tekemään sähkömgneetteja muuntjst otetulla kuparijohdoll käärimällä se rautapultin ympärille j 4,5V patteriin yhdistää

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      68
      2342
    2. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      244
      2304
    3. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      120
      1528
    4. Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee

      Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis
      Maailman menoa
      30
      1346
    5. Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti

      Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj
      Maailman menoa
      58
      1340
    6. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      133
      1299
    7. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1220
    8. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      81
      998
    9. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      73
      989
    10. Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma

      Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki
      Kaste
      102
      989
    Aihe