Hoskonen itkee turpeen perään, vaikka Kepu sen turpeenkin poisti

Parempaa on siis kuskata Italiasta jätettä laivalasteittain. Saadaan hajut ja kesällä kärpäset kaupantekijäisiksi. Vihreät iloitsee ja maailma pelastuu!

https://www.suomenuutiset.fi/aittakumpu-ihmettelee-aikamme-hulluutta-suomi-rahtaa-italiasta-jatetta-poltettavaksi-samaan-aikaan-turve-on-pannassa/

Siis jätettä ja Italiasta. Tämä ei juuri ole poliitikkoja ja vihreää ideologiaa saarnaavaa mediaa huolettanut. Asia nostetaan esille vasta, kun kuullaan, että mafiallakin saattaa olla sormensa pelissä, Aittakumpu korostaa.

Kepulaisuus koostuu lapsiaan ahdistelevista lestoista, toisiaan huijaavista kyläläisistä, tukihuijareista ja maailmankuvansa navetan katolta saaneista yksinkertaisista maalaisista. Kivenpyörittäjän kylä ja Aikamies Pekko on täydelliset kuvaukset kepuista.

Kepulaisten luontoviha tiivistyi Talvivaarassa ja myös turpeella ilman ja vesistöjen tuhoamiseen. Salametsästys on liki 100% kepulainen ilmiö ja petoeläin pelot, yksi Ossi Inkeroisissa näkee Kapeja unissaan ja valveillaan.

Otetaan nyt turve takaisin. Jos sitä tarkoitat. Sinäkin aloittaja haluat niin.
Turve uusiutuu, sanoi vihreät mitä tahansa.
Jo vedotaan päästökauppaan, eikö ole outoa kun Italiasta rahdataan saastuttavilla rahtilaiboilla Suomeen jätettä ja Suomalaiset maksaa tästä päästökaupassa?

Kun taas turve, toisi Suomeen työtä. Toisi urakoitsijoiden ja heille työntekijöitä. Lisäksi kuljetusala työllistyisi.
Tulisi kummasti veroeuroja näistäkin valtion kassaan.
Vihreät eivät taida tietää mitä kaikkea turpeesta tehdään.
Eläinten kuivikkeena, kasvihuoneissa kasvien kasvualustana, akustiikkalevyinä, eristelevyissä, kosmetiikassa mm. Lisäksi se tuo lämpöä ja sähköä ihmisille.
Turpeesta on myös aikanaan ollut aikomus kehittää "bensaa".
Vihreät voisivat käydä tutustumassa turvemuseoon, yksi ainakin Pirkanmaan pohjoisosassa. Ehkä se avaa silmät.

Jos vihreät vetoavat päästökauppaan on sekin vähän ristiriitaista kun tuodaan toisen maan jätteet Suomeen päästökaupan rasitteeksi.

Ruotsin parlamentti päätti turve on uusiutuva luonnonvara
Kun seuraa tässä ajankuvassa poliittista päätöksentekoa Suomessa, joutum välillä oikein nipistämään itseään, että eletäänkö me todella maanpäällisessa Holmolassa. Surulliseksi esimerkiksi otan nyt käytävän turpeentuotannon alas ajamiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon.

Kaikki sai alkunsa 5.12.2000, kun eduskunnan suuressa valiokunnassa käytın keskustelu siitä, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Vihreät Tuija Braxin johdolla olivat sitä mieltä, että eihän se turve voi uusiutua. Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatu-lokseen 12-12. Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta

Hieno juttu, arvalla siis ratkaistiin iso elinkeinopoliittinen asia ja kolikonheiton lopputüloksena päätettiin, ette, turve uusiudu. On tietysti poliitikkojen käsityskyvyn ylimenevä lähes raamatullinen ihme, että jostakin suot ovat kuitenkin saaneet alkunsa ja sammal vaan kyllä kasvaa ja kasvaa joka vuosi lisaa.

Ei kuivattamiseen mene lainkaan energiaa, kun se levitetään alkuvaiheessa jo turvepellolle, aurinko sen tekee eikä laskuta mitään.
Turpeen energia sisältö on ihan hyvä tyypillisesti 10 MJ/kg. Energiasisältö on noin
0,54 MWh/m3. Eli n 2 kuutiossa turvetta n >1000 kW. Ei se suinkaan huono ole.
2 m3 turvetta vastaa öljynä 350 litraa.

Turveauto maantiellä ;Tavalliseen, täysperävaunulliseen turverekkaan mahtuu yleensä noin 100–120 kuutiometriä turvetta. Jos pikkasen lasketaan, niin menee aloittajan huhut roskakoriinn.
m3 turvetta -öljynä 180 litraa /(tynnyri).
120x180 =21600.
Eli; turverekassa (jotka siitä suurentuneet) on öljynä 21600 litraa.
Vajaa 2 € litra, laitetaan nyt vaikka 1.80 €
1.80 x 21600 = 39000 €

Eli; kun näet tallaisen turverekan sen turpeen arvo öljynä n 40 000 €.
Kuten nähty, rekat isontuneet viimevuosina hurjasti, niin voidaan hyvinkin ajatella tuon laskelman päälle vielä. Painorajat tulee rekoissa vastaan, jotka nekin lisäakselein ym vahvistuksin nousseet paljon.

-Jyrsinturve painaa noin 300–350 kg/m³.
-Palaturve on tiiviimpää, noin 350–400 kg/m³.
-Kasvuturve voi olla hyvinkin kevyttä, vain noin 100–150 kg/m³.

Jos jatketaan laskemista;
120 m3 turvetta x 350 = n 40 000 kg.
Paino turverekan kuoEi kuivattamiseen mene lainkaan energiaa, kun se levitetään alkuvaiheessa jo turvepellolle, aurinko sen tekee eikä laskuta mitään.
Turpeen energia sisältö on ihan hyvä tyypillisesti 10 MJ/kg. Energiasisältö on noin
0,54 MWh/m3. Eli n 2 kuutiossa turvetta n >1000 kW. Ei se suinkaan huono ole.
2 m3 turvetta vastaa öljynä 350 litraa.

Turveauto maantiellä ;Tavalliseen, täysperävaunulliseen turverekkaan mahtuu yleensä noin 100–120 kuutiometriä turvetta. Jos pikkasen lasketaan, niin menee aloittajan huhut roskakoriinn.
m3 turvetta -öljynä 180 litraa /(tynnyri).
120x180 =21600.
Eli; turverekassa (jotka siitä suurentuneet) on öljynä 21600 litraa.
Vajaa 2 € litra, laitetaan nyt vaikka 1.80 €
1.80 x 21600 = 39000 €

Eli; kun näet tallaisen turverekan sen turpeen arvo öljynä n 40 000 €.
Kuten nähty, rekat isontuneet viimevuosina hurjasti, niin voidaan hyvinkin ajatella tuon laskelman päälle vielä. Painorajat tulee rekoissa vastaan, jotka nekin lisäakselein ym vahvistuksin nousseet paljon.

-Jyrsinturve painaa noin 300–350 kg/m³.
-Palaturve on tiiviimpää, noin 350–400 kg/m³.
-Kasvuturve voi olla hyvinkin kevyttä, vain noin 100–150 kg/m³.

Jos jatketaan laskemista;
120 m3 turvetta x 350 = n 40 000 kg.
Paino turverekan kuormasta, täysperävaunu perässä.
Mainitaan vielä, että puutavara rekka voi painaa 100 tonnia.
Sekin vielä; turve uusiutuu puuta nopeammin m3 mitaten. Turve uusiutuu luonnontilaisilla soilla Suomessa keskimäärin noin 1 millimetriä vuodessa, mikä vastaa noin 10 kuutiometriä hehtaaria kohden vuosittain.
TÄMÄ TEHTIIN KOKOUKSISSA UUSIUTUMATTOMAKSI, Ruotsissa ei näin tehty, siellä on uusiutuvaa.
- tähän voi hyvin loppuun lisätä: TYHMÄ saa olla muttei PÖLJÄ !rmasta, täysperävaunu perässä.
Mainitaan vielä, että puutavara rekka voi painaa 100 tonnia.
Sekin vielä; turve uusiutuu puuta nopeammin m3 mitaten. Turve uusiutuu luonnontilaisilla soilla Suomessa keskimäärin noin 1 millimetriä vuodessa, mikä vastaa noin 10 kuutiometriä hehtaaria kohden vuosittain.
TÄMÄ TEHTIIN KOKOUKSISSA UUSIUTUMATTOMAKSI, Ruotsissa ei näin tehty, siellä on uusiutuvaa.
- tähän voi hyvin loppuun lisätä: TYHMÄ saa olla muttei PÖLJÄ !

Kepulit sitten osaavatkin arvostella omia päätöksiään heikoiksi ja jopa tehdä niistä hallituksille välikysymykssiäkin