Paluuta entiseen ei ole

Olemme todellisessa infernossa. Minä päivänä tahansa elämämme päättyy ikävällä tavalla, ja se on jopa enemmän todennäköistä kuin epätodennäköistä. Enkä tarkoita välttämättä hengenmenoa, vaan sitä että meiltä riistetään elämä, varallisuus, koti. Meidät pakotetaan kitumaan kylmässä ilman sähköjä kun ei ole varaa sähkölaskuihin, ilman ruokaa kerjäämme almuja, maassa jossa vallitsi vielä hetki sitten hyvinvointi ja yltäkylläisyys joka annettiin pois ilmaiseksi. Saimme vaihdossa ikuisuuteen asti riittävät maailmanpankin velat, sodan uhan ja ikuisen häpeän. Tähän se siis johti, ylpeys, tyhmyys ja sinisilmäisyys. Korkeasti koulutettujen sivistynyt Suomi oli pelkkää petosta. Ei korkea koulutus ole sellaista että käydään koulua kunnes saadaan paperi siitä hyvästä että on käynyt koulua. Nyt nämä paperin saaneet ovat siinä iässä, että ovat siirtyneet työelämään ja johtaviin asemiin kun on kerran paperit, vaikka ei mitään pätevyyttä. Siitä seuraukset näkyy, huonoa vastuutonta osaamatonta johtamista ja konkurssi toisensa perään. Eduskunta on väärällään tällaisia jotka ovat siellä vain koska on paperit, vaikka ei ole pätevyyttä mihinkään. Vain puhumiseen. Siksi maa on nyt tässä jamassa, siksi kansa on nyt tällaisessa jamassa. Suomi on menetetty, kaikki jotka muuta väittää on valehtelijoita. Ja maamme myi nämä joilla on hienot paperit, sivistyssanat halussa eikä mitään käsitystä maailman menosta. Luulemme että olemme nyt pohjalla. Ehei, olemme vasta matkalla sinne. Pelottaa ajatellakaan mitä on vielä edessä, mutta mitään hyvää se ei tule olemaan.