Miten tästä pääsee eroon

anna hänen mennä ja tulla ja olla mielessäsi. näin minäkin teen. ei tässä muutakaan voi.

Tuollaistahan se ikävä voi olla. Ehkä vähän unohtuu täällä palstalla että osa voi kaivata esimerkiksi läheisiään, jotka ovat kuolleita tai ihmisiä, jotka eivät pidä enää yhteyttä jne.

Täytyy vain yrittää muistaa ne keinot millä kaipauksesta pääsi silloin alunperin eroon ja tarttua niihin muihin asioihin elämässä.

Samoin täytyy antaa itselleen aikaa palautua, mutta joskus nuo muistelut ovat tietynlaista nostalgiaa, jota pitää vähän kuin itse yllä kun uusia juttuja elämään ei ole tullut.

Sitä olisi hyvä jos näkisi ne vanhat kaipaukset jossain vaiheessa vähän eri vinkkelistä kuin alunperin niin ei jumittaisi siihen vanhaan ajatukseen. Ei ole mitenkään edullista jos kyse on pakkomielteisistä samaa toistavista ajatuksista.

Kyllä itsellänikin nousee vuosienkin jälkeen vahvoja tuntemuksia. Silloin tulee pyöriteltyä katkeran suloisia muistoja. Joskus annan itselleni luvan käydä niitä läpi, joskus ravistan ajatukset muualle. Satunnaiset unet taas ovat toisaalta puhdistavia kokemuksia, mutta toisaalta tuntuvat niin hyviltä, että kaipaa entistä enemmän edes jotain merkkiä toisesta.

Minun kohdalla on helpottanut onneksi nuo kaipaukset kun on asiat tullut vastaan:

Nainen
A) on kohdellut todella huonosti, joten on toisen näkee sellaisena ihmisenä jota ei edes halua tuntea
B) on paljastunut monia asioita, joista selkeästi voi päätellä että emme tulisi vain yksinkertaisesti toimeen tai ei ole mitään yhteistä varsinkaan tiettyjen asioiden suhteen
C) on käyttäytynyt niin passiivisesti tai tehnyt niin omituisia asioita kuten vältellyt että naisen kanssa suhde olisi soutamista ja huopaamista tai tuntuisi minusta miehenä kivireen vedolta eteenpäin tai naista ei yksinkertaisesti kiinnosta
D) on selvää että nainen on varattu tai pyörii toisten miesten kanssa siten että itse on joku varavaihtoehto enintään ns. yksi monien ruokalajien joukossa buffetissa

Korvaat tuon naisen miehellä niin sama juttu varmaan toisin päin.

Et ole vain katsonut peiliin ja korjannut omia varjojasi.

Ei siin oo oikeastaan muita vaihtoehtoja, kuin alkaa rapsuttelemaan runoja. Niiden avulla pääsee käsiks paremmin omiin tunteisiin, tästä on ihan tutkimuksiakin. Sit on todella toimiva terapiamuoto, se on joku, missä kirjoitetaan kokemukset ja yritetään neuvoa muita, jotka on samassa tilanteessa.
Mutta hyvää runoutta voi olla vähän vaikea löytää, ehkä nekin toimii tietyssä hetkessä.

"Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut,
siell' on siintävät seljat ja salmien suut,
siell' on vihreät metsät ja mäet,
siell' on vilposet illat ja varjokas koi,
siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi,
siell' on kaihoja kukkuvat käet.

Mun on mieleni nääntyä ikävään,
kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
ja ma kaihoten kaipaan sinne
ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn,
salot, vihreät metsät, jos katuja käyn,
jos kuljen, jos kätkeyn minne.

Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
ja sen ilma niin kumman painavaks
ja ma syömmessä toivon jo salaa:
tulis syksy ja metsät ne vihreät veis,
tulis talvi ja lumin ne peitteleis --
kai silloin mun rauhani palaa!"

Hellaakoski
Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut