"Oikeudenkäyntien epäreiluus Suomen suurin ihmisoikeusongelma
Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan artiklan rikkominen on tuonut Suomelle eniten langettavia päätöksiä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimesta.
Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomen tappioista peräti kaksi kolmasosaa on tullut siitä, ettei oikeudenkäynti ole ollut reilu.
Kaikkiaan Suomi on saanut Strasbourgista 33 langettavaa päätöstä sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeussopimus tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1990. Tapauksista 21 koski oikeudenkäynnin reiluutta.
Tyypillisessä tapauksessa valittaja ei ole saanut nähtäväkseen kaikkea aineistoa tai oikeudenkäynti on kestänyt liian pitkään.
"Meidän pitäisi vahvistaa tuomiovaltaa ja kehittää tuomioistuinlaitosta, joka on jätetty täysin retuperälle kymmeniä vuosia", päättelee asianajaja Matti Wuori tästä. Toisin sanoen, tuomioistuimien kehittämiseen tarvittaisiin lisää rahaa.
Toiseksi eniten tuomioita Suomi on saanut yksityiselämän suojaa sekä sananvapautta koskevien artiklojen loukkaamisesta.
Tappiot ovat maksaneet Suomelle vajaat 200 000 euroa. Suurin osa on hyvitystä ihmisoikeusrikkomuksista, mutta osa korvausta loukkauksen aiheuttamista suorista kustannuksista.
Suomen kallein tappio Strasbourgista tuli viime syksynä. Suomi määrättiin maksamaan yli 36 000 euroa Iltalehdelle ja sen entiselle päätoimittajalle sananvapausartiklan rikkomisesta. Lehti oli tuomittu maksamaan korvauksia entiselle kansanedustajalle, jonka aviomiehen kapakkatoilailuista lehti kertoi.
Toiseksi kalleimmaksi tuli huoltajuusriita, jossa "Pikku-Leenan" isä ei saanut tavata lastaan oikeuden päätöksistä huolimatta. Todistajan hiv-tartunnan paljastuminen oikeuden päätöksestä maksoi yhtä paljon."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980295327
Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan artiklan rikkominen on tuonut Suomelle eniten langettavia päätöksiä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimesta.
Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomen tappioista peräti kaksi kolmasosaa on tullut siitä, ettei oikeudenkäynti ole ollut reilu.
Kaikkiaan Suomi on saanut Strasbourgista 33 langettavaa päätöstä sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeussopimus tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1990. Tapauksista 21 koski oikeudenkäynnin reiluutta.
Tyypillisessä tapauksessa valittaja ei ole saanut nähtäväkseen kaikkea aineistoa tai oikeudenkäynti on kestänyt liian pitkään.
"Meidän pitäisi vahvistaa tuomiovaltaa ja kehittää tuomioistuinlaitosta, joka on jätetty täysin retuperälle kymmeniä vuosia", päättelee asianajaja Matti Wuori tästä. Toisin sanoen, tuomioistuimien kehittämiseen tarvittaisiin lisää rahaa.
Toiseksi eniten tuomioita Suomi on saanut yksityiselämän suojaa sekä sananvapautta koskevien artiklojen loukkaamisesta.
Tappiot ovat maksaneet Suomelle vajaat 200 000 euroa. Suurin osa on hyvitystä ihmisoikeusrikkomuksista, mutta osa korvausta loukkauksen aiheuttamista suorista kustannuksista.
Suomen kallein tappio Strasbourgista tuli viime syksynä. Suomi määrättiin maksamaan yli 36 000 euroa Iltalehdelle ja sen entiselle päätoimittajalle sananvapausartiklan rikkomisesta. Lehti oli tuomittu maksamaan korvauksia entiselle kansanedustajalle, jonka aviomiehen kapakkatoilailuista lehti kertoi.
Toiseksi kalleimmaksi tuli huoltajuusriita, jossa "Pikku-Leenan" isä ei saanut tavata lastaan oikeuden päätöksistä huolimatta. Todistajan hiv-tartunnan paljastuminen oikeuden päätöksestä maksoi yhtä paljon."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980295327
Vastaukset 7
Vanhimmat
"OIKEUSKANSLERI JA OIKEUSASIAMIES VIHDOINKIN KURIIN
PASASELLA 18 000 KANTELUA - YKSI LÄPI!!! NIKULALTA EI YHTÄKÄÄN VIRKASYYTETTÄ!!!
Siviilioikeuden professori ERKKI AUREJÄRVI haluaa kurinpalautusta oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastoihin. Nämä ylimmät "laillisuudenvalvojat" antavat vain nahkapäätöksiä, joilla virkamiesten elättilauma todellisuudessa välttää kaiken vastuun. Tätä päivää Suomen kansan suuri enemmistö on odottanut. Aurejärven rehtiä lausuntoa ei saa unohtaa vain yhdeksi lausunnoksi muiden joukkoon. Oikeusministeri JOHANNES "riittävä ennustettavuus" KOSKISEN velvollisuus on toteuttaa kurinpalautus käytännössä, miksei myös valtakunnansyyttäjän. Puolue-edustajistohan siihen ei tunnetusti kykene.
Oikeuskansleri PAAVO NIKULA kertoi Yliopisto-lehdessä, että hän ei ole nostanut yhtään virkasyytettä eikä edes ehdottanut sellaista lähes viiden vuoden virkakautensa aikana! Ja tällainen tarina kerrotaan itseään kehuen! Ex- apulaisoikeuskansleri JUKKA PASANEN sanoi Lakimies-lehdessä nostaneensa virkakaudellaan 1981-2001 peräti yhden syytteen 18.000 kantelun kokoelmasta!
Oikeuskanslerinvirastoon on täysin turhaa kannella mistään, koska se on virkamiesten suojelupesäke sanan varsinaisessa merkityksessä. Kantelulla on perustelunsa vain silloin, jos kantelija aikoo viedä asiansa EU:n tuomiosituimiin. Sinne päästäkseen on suomalainen kanteluteatteri nimittäin kaluttava loppuun.
Yhdeksän kymmenestä kantelusta ei johda yhtään mihinkään. Kymmenessä tapauksessa sadasta oikeuskansleri "lausuu käsityksensä" tai "kiinnittää huomiota". Kantelun virkamieskohde pyyhkii näillä käsityspapereilla jos ei nyt aivan persettään niin pöytänsä kuitenkin. Aurejärven mukaan ratkaisuista näkee usein, että ne ovat tuskaisesti väänneltyjä. Esimerkiksi apulaispoliisipäällikön suora, yksiselitteinen valehtelu ja herjaus katsottiin oikeuskanslerinvirastossa "epätarkaksi ilmaisuksi", joka ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Ennen kansleria poliisin virkarikos todettiin epätarkaksi ilmaisuksi sekä lääninhallituksen että sisäasiainministeriön poliisiosastoissa. Vastapainoksi on kohtuullista sallia, että kuka tahansa voi julkisesti sanoa jotakin poliisia rikolliseksi. Kyseessä on vain epätarkka ilmaisu. Vouti tuhoaa ihmisiä täysin hilseestä vedettyihin KKO- päätöksiin perustaen ja verottaja kaataa yrityksiä jos pärstä ei miellytä tai on muuten vain kiva kusettaa.
Että Aurejärven käynnistämä kurinpalautus todella käynnistyy välittömästi - myös eduskunnan oikeusasiamiehen osalta - asian ajamiseen tarvitaan kaikki kansanliikkeet ja oikeusmurhatut kansalaiset. Seurataan prosessin vaiheita tiiviisti."
"Oikeudenkäyntien _epäreiluus_ Suomen suurin ihmisoikeusongelma" - pitäisi olla MIELIVALTAISUUS.
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=85660&sana=
http://www.kolumbus.fi/omaloota/kukavalvooviranomaisia.jpg
YK:n ihmisoikeuskomitean lausunto vuodelta 2004:
"Komitea panee huolestuneena merkille poliittisten viranomaisten (hallituksen jäsenten ja kansanedustajien) avoimet hyökkäykset oikeuslaitosta vastaan tarkoituksena vaikuttaa päätöksiin."
Remonttia siis tarvitaan.
Oikeuslaitos nimenomaan sosiaalivakuutustuomioistuimissa on mädäntynyttä ollut jo pidemmän aikaa. Oikeuskansleri ja oikeusasiamiess eivät näe ongelmaa maassamme. Silti kansalaiset tekevät valituksia yhä enemmän. Ylimmät päättäjätö nimittelevät valittajia ties millä nimillä ja halveksuntaa osoittaen.
Milloin kansalaisten oikeusmitta on täynnä? Montako oikeusmurhaa vielä, ennenkuin jotain tapahtuu? Montako salakuunneltua puhelua poliisit saavat meille tehdä, koska olemme uhkana maan tavalle hoitaa oikeusmurhat maton alle.
Politiikassa on kova ryhmäkuri. Sen on saanut aikaan varsinkin demarit. Perässä on kokoomus ja keskusta räpiköi myös. Mutta - ei kommarit ja vihretä ole puhtoisia. Kellä on valtaa, hän haluaa sitä näyttää ja kenellekäs muulle kuin sille, joka on hänestä riippuvainen eli oikeuden päätöksestä. Jos Koivisto näytti mallia, sen jälkeen muutkin oikeuskäytännöt ovat lähteneet kulkemaan omaa tietään välittämättä lain tarkoituksesta.
Presidentti Koivisto on pitkälti syyllinen nykyisenkaltaiseen oikeusjärjestelmäämme. Jos voit toisin väittää, esitä perustelusi.
Jos kansalainen on ollut lainkuuliainen kaidan polun kulkija koko ikänsä, ja joutuu sitten vaikkapa perättömän ilmiannon seurauksena tutkittavaksi, syyttäjä tekee hänestä vähintäänkin epäillyn vaikkei syytettä nostakaan. Mutta mitä tekevät laillisuudenvalvojat? Mitä on tehnyt oikeuskansleri, mitä eduskunnan oikeusasiamies, mitä oikeusministeri, mitä valtakunnansyyttäjä? Eivät mitään. Oikeusvaltiossa nämä kaikki olisivat jo vähintäänkin joutilaita kehäraakkeja mutta parhaimmillaan telkien takana. Syyttäjä- ja oikeuslaitoksen juristeriaa "valvovat" laillisuudenvalvojat ovat nykymuodossaan täysin tarpeettomia. Ne puuttuvat silloin tällöin muodon vuoksi lillukanvarsiin, että julkisuuskuva säilyy ja kansa luulee niiden olevan valppaita. Kokonaisuus, ns. maan tapa suoltaa oikeusmurhia ja tekee kunnon kansalaisista rikollisia. Pelottavinta tässä on se, että kansa palvoo keskitysleirinsä vartijoita kuin maanpäällisiä jumalia. Esimerkiksi kirjoittajasta tehtiin epäilty, kun yhtiö kumppani teki perättömän ilmiannon valehtelemalla kostoksi Kiteen laamannille, että hänelle kuuluvan laskun maksuvastuu kuuluu kirjoittajalle. Laamanni siirsi perinnän serkulleen, joka teki rikosilmoituksen. Poliisi ja syyttäjä totesivat ilmiannon perättömäksi, mutta syyttämättäjättämispäätöksen juristerialatinan sanankääntein Kiteen käräjäoikeuden laamanni väänsi oikeusmurha-automaattia ja teki rikoksen uhrista syyllisen eli vieraan velan maksajan. Perintä pyörii kirjoittajan "piikissä" nyt kuudetta vuotta. Perättömän ilmiannon tehnyt pääsi taitavan keimailunsa ansiosta kuin koira veräjästä. Niin pääsi myös vuonna -88 eräs myyntipäällikkö, joka teki työnantajalleen kepulin miljoonapuhalluksen vuoden 1989 vuosi-ilmoittelusopimuksia myydessään. Asian paljastuttua myyntipäällikkö ajoi suoraan kilpailevan lehden palvelukseen. Siviilikorvauskanteen tehtäväkseen saanut asianajotoimisto "unohti" tehtävänsä ja palautti saamansa rahat vasta kun sitä uhattiin rikosilmoituksella, Suomen Tietotoimistolla ja asianajajien liitolla. Juuan avovankilassa istuu parhaillaan yrittäjä, jonka tuomion oikeellisuus tutkitaan vielä sana sanalta ja rivien väleistäkin. Erittäin suurella todennäköisyydellä koko jutun tutkinta ei siedä päivänvaloa. Kuulustelupöytäkirjojakin kerrotaan sormeillun niiden jo tultua allekirjoitetuiksi. Kun tutkijaparia kuultiin käräjäoikeudessa, toinen tutkija vastasi sormeilua koskevaan kysymykseen: "Onko tähän pakko vastata?" Oikeuden puheenjohtaja vastasi: "Ei." Vääryydentekijät "oikeuslaitoksessa" ja syyttömistä epäiltyjä tehtailevat syyttäjät on saatava vastuuseen niin pian kuin suinkin mahdollista. Se ei kuitenkaan tule onnistumaan, mikäli kansalaiset luopuvat oikeuksistaan yhden kurjan pahvilautasrokan hinnalla. On ryhdistäydyttävä, sillä sikailu maksaa miljardeja euroja vuosittain kaikkinensa pakkotyöttömyyden ja elinkautisvelkavankeuden sekä moninkertaisesti ylisuuren hallintobyrokratian muodossa. Rahat otetaan sinunkin kukkarosta. Maailman iljettävin ja kallein saippuaooppera on finaalissaan.