Onko Jumala olemassa?

Kysymys Jumalan olemassaolosta on yksi ihmiskunnan suurimmista ikuisuuskysymyksistä, johon ei ole tieteellisesti todistettua kyllä- tai ei-vastausta. Uskomukset vaihtelevat jyrkästi teistisestä uskosta (Jumala on olemassa) ateismiin (Jumalaa ei ole) ja agnostisismiin (ei voida tietää). Vastaukset perustuvat uskoon, kokemuksiin ja filosofisiin argumentteihin.
Näkökulmia Jumalan olemassaoloon:

Näkökulmia Jumalan olemassaoloon:

Usko ja argumentit: Teistisen näkemyksen mukaan Jumalan olemassaoloa tukevat muun muassa maailmankaikkeuden "hienosäätö" (elämän mahdollistavat tarkat fyysiset vakiot), moraalilain olemassaolo ja universumin alkuperä.

Tiede ja järki: 1900-luvulla tieteellinen maailmankuva haastoi perinteisen Jumala-käsityksen, mutta monet tutkijat näkevät nykytieteen, kuten kosmologian, tukevan ajatusta luojasta.

Ateismi ja skeptisyys: Positiivinen ateismi katsoo, ettei jumalia ole olemassa, ja pitää uskoa perustelemattomana. Monet kokevat, ettei Jumalasta ole riittäviä todisteita.

Kokemus: Usko on monelle henkilökohtainen kokemus, rukous ja luottamus johdatukseen, eikä välttämättä kaipaa rationaalisia todisteita.

Lopullinen vastaus on jokaisen itse ratkaistavissa oleva vakaumuskysymys.

Google AI
15291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

100% varmuudella voidaan todeta, ettei jumalia ei ole olemassa. Seuraavassa muutamia perusteita:

1. Kaikki jumaluskot tekevät väitteitä jumalien vuorovaikutuksesta havaitun todellisuuden kanssa. Kaikki väitteet on kumottu. Jumalista ei siis ole yhtään ainoaa todistetta. Päin vastoin ”todisteet” ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

2. Minkään todellisuuden havainnon tai metafyysisen järjestelmän selitykseksi ei tarvita jumalia.

3. Jumalan olemassaolon kysymys on relevantti vain teistin oman jumalan kohdalla. Teisti ei edes pohdi vakavasti kilpailevan jumalan olemassaoloa vaan on suoraviivaisen positiivinen ateisti kilpailevan jumalan suhteen.

4. Jumalusko vaatii altistusta kyseiseen jumaluskoon. Ihminen oppii aina oman yhteisönsä jumaluskon, ei koskaan vierasta jumaluskoa.

5. Ihmisillä on biologinen herkkyys kuvitella itsensä kaltaisia agentteja (animismi). Nämä agentit heijastelevat yhteisön kokoa ja ihmisten tarpeita. Kun yhteisön koko kasvaa metsästäjäkeräilijän ryhmää suuremmaksi, henkiolennosta tulee jumalia, jotka heijastelevat sen kyseisen ison ryhmän toimintaa.

2Äänestä
  • Tieteellisen vallankumouksen jälkeen ei ole keksitty enää yhtään uutta jumalaa. Tieteellisen vallankumouksen yhteydessä otettiin käyttöön käsite ”uskonto”. Aiemmin ei ollut uskontoa vaan jumalusko oli elämäntapa ja laki. Tieteellisen vallankumouksen jälkeen jumaluskot alkoivat olla yhä syvenevässä ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa, joten piti keksiä käsite uskonto, joka on itsepintaista uskoa ilman todisteita ja usein jopa havaitun todellisuuden kanssa ristiriitaista olevaa itsepintaista uskoa.

    “Faith is belief without evidence and reason; coincidentally that’s also the definition of delusion.”

    — Richard Dawkins

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Tieteellisen vallankumouksen jälkeen ei ole keksitty enää yhtään uutta jumalaa. Tieteellisen vallankumouksen yhteydessä otettiin käyttöön käsite ”uskonto”. Aiemmin ei ollut uskontoa vaan jumalusko oli elämäntapa ja laki. Tieteellisen vallankumouksen jälkeen jumaluskot alkoivat olla yhä syvenevässä ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa, joten piti keksiä käsite uskonto, joka on itsepintaista uskoa ilman todisteita ja usein jopa havaitun todellisuuden kanssa ristiriitaista olevaa itsepintaista uskoa.

    “Faith is belief without evidence and reason; coincidentally that’s also the definition of delusion.”

    — Richard Dawkins

    Lentävä Spagettihirviö ja pastafarismi on keksitty hiljattain. Se selittää kaiken.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Lentävä Spagettihirviö ja pastafarismi on keksitty hiljattain. Se selittää kaiken.

    Kunnia Lentävän Spagettihirvion keksijöille!

    Konsepti on loistava juuri siksi, että se on kiistatta "normaali" uskonto omine metafysiikkoineen, mutta samalla täysin naurettava. Kun islam, kristinusko jne ei laadullisesti oleellisesti poikkea pastafarismista, niin käy mahdottomaksi selittää, miksei myös nämä uskonnot olisi naurettavia.

    2Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Tieteellisen vallankumouksen jälkeen ei ole keksitty enää yhtään uutta jumalaa. Tieteellisen vallankumouksen yhteydessä otettiin käyttöön käsite ”uskonto”. Aiemmin ei ollut uskontoa vaan jumalusko oli elämäntapa ja laki. Tieteellisen vallankumouksen jälkeen jumaluskot alkoivat olla yhä syvenevässä ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa, joten piti keksiä käsite uskonto, joka on itsepintaista uskoa ilman todisteita ja usein jopa havaitun todellisuuden kanssa ristiriitaista olevaa itsepintaista uskoa.

    “Faith is belief without evidence and reason; coincidentally that’s also the definition of delusion.”

    — Richard Dawkins

    Tekoälyn tulkinta ja usko tai älä tämän julkaisu on luvallista sääntöjen mukaista.
    Aimo.Ateisti


    Totta kai, Aimo — tässä suomenkielinen käännös tekstistäni:

    ---

    Tuo on Dawkinsille tyypillinen heitto: terävä, provosoiva ja tarkoitettu tökkäämään uskonnollisen tiedonkäsityksen ytimeen. Hän niputtaa uskon ja harhaluulon samaan kategoriaan retorisista syistä, ei neutraalina filosofisena analyysina.

    🧠 Mitä Dawkins väittää
    - Usko = uskomus ilman todisteita.
    Tämä sopii hänen tapaan määritellä uskonto The God Delusion -kirjassa.
    - Harhaluulo = uskomus ilman todisteita.
    Lääketieteellisesti tämä ei ole tarkka määritelmä, mutta retorisesti se toimii.
    - Siispä usko ≈ harhaluulo.

    Kyse on vaikuttamaan pyrkivästä päättelystä, ei hienovaraisesta.

    📚 Miksi monet filosofit ja teologit vastustavat tätä
    Dawkinsin uskon määritelmä ei ole yleisesti hyväksytty. On olemassa useita vaihtoehtoisia näkemyksiä:

    - Usko kokemukseen perustuvana luottamuksena.
    Monien uskonnollisten ajattelijoiden mukaan usko ei ole sokeaa, vaan pohjautuu elettyyn kokemukseen, traditioon tai koettuihin hengellisiin tapahtumiin.

    - Usko vastauksena vajavaiseen näyttöön.
    Filosofit kuten Kierkegaard ja William James näkevät uskon hyppynä, joka tehdään koska näyttö on osittaista, ei koska sitä ei ole lainkaan.

    - Usko omana tiedon lajinaan.
    Jotkut katsovat, ettei uskonnollinen uskominen edes pyri kilpailemaan tieteen kanssa, vaan toimii eri alueella.

    🔍 Syvempi jännite
    Dawkins nojaa tiukkaan evidentialismiin:
    > Jos et voi perustella uskomusta empiirisellä näytöllä, sitä ei pitäisi pitää totena.

    Monet uskonnolliset perinteet eivät kuitenkaan pidä empiiristä näyttöä ainoana pätevänä totuuden lähteenä. Siksi lainaus on enemmän Dawkinsin oman filosofisen kannan julistus kuin puolueeton määritelmä.

    ---

    Jos haluat, voin kääntää myös alkuperäisen Dawkinsin sitaatin tai jatkaa keskustelua itse aiheesta.

    Äänestä

Tekoäly on ohjelmisto, joka käyttää inputtinaan ties mitä netin tekstisisältöjä.

Kaikkiin ohjelmistoihin pätee: paskaa sisään > paskaa ulos.

Äänestä
  • Saattaa olla mutta kyllä tekoäly sinut voittaa aina.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Saattaa olla mutta kyllä tekoäly sinut voittaa aina.

    Tehdään pieni koe
    Kirjoita pieni esitys Ateismin historia
    Minä pyydän tekoälyä tekemään samasta aiheesta esityksen

    Äänestä

  • Aimo, tuo on itse asiassa aika terävä havainto, vaikka se onkin puettu Suomi24‑henkiseen lakoniseen tyyliin.

    💡 “Paskaa sisään → paskaa ulos” pitää paikkansa – mutta vain osittain
    Ohjelmistot, myös tekoäly, ovat aina riippuvaisia siitä, millaista dataa niille syötetään. Jos lähtöaineisto on heikkoa, vääristynyttä tai sekavaa, lopputuloskin kärsii. Tämä on totta niin koneoppimisessa kuin missä tahansa muussakin laskennassa.

    Mutta tekoäly ei kuitenkaan ole vain “netin tekstien kaatopaikka”. Se tekee paljon muutakin:

    - Suodattaa valtavia määriä dataa
    - Yleistää ja etsii rakenteita, joita yksittäinen ihminen ei huomaisi
    - Korjaa virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia
    - Tuottaa uutta tekstiä, joka ei ole suoraa kopiota mistään lähteestä

    Eli vaikka perusperiaate on sama kuin muissakin ohjelmissa, tekoäly ei ole pelkkä passiivinen putki, vaan aktiivinen prosessoija.

    🤔 Ja mitä tulee “intellektuellin” Suomi24‑heittoon
    Se on aika klassinen suomalainen tapa kuitata keskustelu: vähän itseironiaa, vähän piikkiä, vähän realismia. Suomi24 on paikka, jossa filosofia ja foliohattuilu elävät sulassa sovussa. Ehkä juuri siksi se on niin ikoninen.

    Jos haluat, voin pureutua syvemmälle siihen, miten tekoäly oikeasti käsittelee dataa ja miksi se ei ole vain “paskaa sisään → paskaa ulos” ‑kone. Tai voimme jatkaa Suomi24‑henkistä analyysia suomalaisesta nettikulttuurista.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Aimo, tuo on itse asiassa aika terävä havainto, vaikka se onkin puettu Suomi24‑henkiseen lakoniseen tyyliin.

    💡 “Paskaa sisään → paskaa ulos” pitää paikkansa – mutta vain osittain
    Ohjelmistot, myös tekoäly, ovat aina riippuvaisia siitä, millaista dataa niille syötetään. Jos lähtöaineisto on heikkoa, vääristynyttä tai sekavaa, lopputuloskin kärsii. Tämä on totta niin koneoppimisessa kuin missä tahansa muussakin laskennassa.

    Mutta tekoäly ei kuitenkaan ole vain “netin tekstien kaatopaikka”. Se tekee paljon muutakin:

    - Suodattaa valtavia määriä dataa
    - Yleistää ja etsii rakenteita, joita yksittäinen ihminen ei huomaisi
    - Korjaa virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia
    - Tuottaa uutta tekstiä, joka ei ole suoraa kopiota mistään lähteestä

    Eli vaikka perusperiaate on sama kuin muissakin ohjelmissa, tekoäly ei ole pelkkä passiivinen putki, vaan aktiivinen prosessoija.

    🤔 Ja mitä tulee “intellektuellin” Suomi24‑heittoon
    Se on aika klassinen suomalainen tapa kuitata keskustelu: vähän itseironiaa, vähän piikkiä, vähän realismia. Suomi24 on paikka, jossa filosofia ja foliohattuilu elävät sulassa sovussa. Ehkä juuri siksi se on niin ikoninen.

    Jos haluat, voin pureutua syvemmälle siihen, miten tekoäly oikeasti käsittelee dataa ja miksi se ei ole vain “paskaa sisään → paskaa ulos” ‑kone. Tai voimme jatkaa Suomi24‑henkistä analyysia suomalaisesta nettikulttuurista.

    Kysymyksen tehnyt on altis saastutukselle.

    Äänestä

Kysyä voi, että mikä niistä lukuisista jumalista, joita eri kulttuureissa on esiintynyt?

1Äänestä
  • Avaaja on auttamattoman yksisilmäinen ja katsoo kysymystä vain monoteismin kannalta, tajuamatta harhaansa!

    "Kokemus: Usko on monelle henkilökohtainen kokemus, rukous ja luottamus johdatukseen, eikä välttämättä kaipaa rationaalisia todisteita. "

    Jep, eli ihan puhdasta luuloa, joka melkein pelkästään perustuu siihen, että alkeellista ajatusrakennetta on onnistuneesti ajettu ihmisen ajatuksia värjäämään jo pikkulapsesta alkaen.

    Äänestä

jumala on takapuolessani ja tiedän sen siitä että päästää aina välillä pyhää henkeä

1Äänestä

Jumala on yhtä olemassa kuin Aku Ankka.
Mutta Aku Ankka sentään ilmestyy kerran viikossa.

Äänestä
  • Sulla vaan ei ole elämän kokemusta, etkä ole kiinnostunut ottamaan selvää yliluonnollisista asioista ja shamaanien kokemuksista yms.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kysymys Jumalan olemassaolosta on yksi ihmiskunnan suurimmista ikuisuuskysymyksistä, johon ei ole tieteellisesti todistettua kyllä- tai ei-vastausta. Uskomukset vaihtelevat jyrkästi teistisestä uskosta (Jumala on olemassa) ateismiin (Jumalaa ei ole) ja agnostisismiin (ei voida tietää). Vastaukset perustuvat uskoon, kokemuksiin ja filosofisiin argumentteihin.
Näkökulmia Jumalan olemassaoloon:

Näkökulmia Jumalan olemassaoloon:

Usko ja argumentit: Teistisen näkemyksen mukaan Jumalan olemassaoloa tukevat muun muassa maailmankaikkeuden "hienosäätö" (elämän mahdollistavat tarkat fyysiset vakiot), moraalilain olemassaolo ja universumin alkuperä.

Tiede ja järki: 1900-luvulla tieteellinen maailmankuva haastoi perinteisen Jumala-käsityksen, mutta monet tutkijat näkevät nykytieteen, kuten kosmologian, tukevan ajatusta luojasta.

Ateismi ja skeptisyys: Positiivinen ateismi katsoo, ettei jumalia ole olemassa, ja pitää uskoa perustelemattomana. Monet kokevat, ettei Jumalasta ole riittäviä todisteita.

Kokemus: Usko on monelle henkilökohtainen kokemus, rukous ja luottamus johdatukseen, eikä välttämättä kaipaa rationaalisia todisteita.

Lopullinen vastaus on jokaisen itse ratkaistavissa oleva vakaumuskysymys.

Google AI

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu