Laulu Skodasta

Hyvä laulu! Tulee naapurin kääkkä mieleen. Kiitos! Tero

Muistakaa ottaa ne lääkkeet!!!

Meidän Skodassa ei kapitalistien laulut soi. Kansainvälinen se olla pitää. Taisto

Jorma, urho autokunnan,
nosti Skodan, rautaratsun,
pani DSG:n laulamahan,
kaksoiskytkin kalskumahan.

Kuului kolke korvemailla,
vaihde vaihtui vaivattomasti,
ykköseltä kakkoselle,
kolmoselta kunniaan asti.

Mutta vastaan tietä pitkin
ajoi Tero, Tojon poika,
Tojo Tero, teiden tietäjä,
kuminauhan kuningas.

Tero lausui, naurahteli:
“Minun ratsu venyy vaan,
ei se tunne portahia,
ulvoo kuin susi tunturissa!”

Jorma vastas ratti kädessä:
“DSG se iskee vaihteen,
naks ja naps kuin kirves puuhun,
Skoda kulkee kuin ajatus.”

Kaali kasvoi kankahalla,
vihreänä voiman merkki,
politrukki partasuinen
luki lehdet kuin lakikirjat:

“Kaksi vaihdetta, yksi kaali,
yksi kommuuni, yksi tahto,
DSG:n askel, CVT:n laulu
ruokkikohon kansan vatso!”

Skoda syöksyi suota pitkin,
pakoputki pauhatellen,
Tojo Tero vierellänsä
kuminauhaa venyttämässä.

DSG se tanssi tahtiin,
Tojo ulvoi yhtä mittaa,
kuin kaksi kannelta kilpaa
soitti metsän keskellä.

Kommuuni kuuli kumun,
luuli myrskyn nousevaksi,
mutta kaksi rautaratsua
saapui kuin jumalten lahja.

Politrukki nosti sauvan,
iskien sen maahan kolmesti:
“Kaksi tietä, yksi pata,
yksi kaali, yksi kansa!”

Jorma huusi hallin alla:
“Skoda toi me vaihteet nopeat!”
Tero vastas Tojon päältä:
“Tojo toi me laulavan moottorin!”

Siitä syntyi suuri juhla,
DSG:n rytmin tahdissa,
CVT se ulvoi kuorossa,
kaalikeitto kiehui kuumana.

Kaalia syötiin kattiloista,
vaihteista jo väännettiin tarut:
Jorma kertoi DSG-urotyöt,
Tero kuminauhasankarit.

Niinpä laulu elää vielä,
teiden kaksin sankareista:
Skodasta ja Tojo Terosta,
DSG:stä ja kuminauhasta.

Ei se ollut sota suuri,
eikä teräksen taistelu,
vaan se oli vaihteen vaihto,
veljeyden vihreä eepos.

Kiitos! Jore

Sinä tiedät luokkasi rajat (Agit Prop)

On heillä raha ja valta
ja aseet ja patukat
ja painokoneista tulviva myrkky
ja oikeuslaitos ja vankilat
ja raivoisa vimma käyttää niitä
sinua vastaan, vaan sinulla
työmies ainoastaan
ovat kätesi aseettomat.
He pelkäävät käsiäs työmies,
kun nyrkkiin ne puristat.
Kemijoelta vihasi tulvii ylitse maan.
On totta, ei taistella leivästä
vain tämän päivän ja huomisen.
He murhaajat itse määräsi sen.
Nyt vuosiksi ratkaistaan
sinun kohtalos työläinen.
Ovat kätesi tänään kohtalos
älä niillä työtäsi tee,
kun elämän oikeuksista
sun luokkasi taistelee.
Sinä tiedät sen lait, ikiankarat kovat,
samat tänään kuin eilen ne ovat.
Älä työmies rikkurityötä tee,
kun luokkasi taistelee.

Skooda-jorma jortikkaineen syö makuuhuonemynthoneita, sinisiä ja keijon kimppuun käy.