Ns. pullotalot

Monissa senajan niinkuin nykyisissäkin taloissa höyrynsulkumuovi oli piirretty pystyrunkoon ja sähköputkitukset jotka kulkivat siten sisäkoolauksen 2"x2" esim välissä ei lävistänyt höyrysulkua. Ja aiheuttanut reikiä. Tosin putkituksethan ovat hyvä järjestelmä mutta joissaintapauksissa pistorasiat tuntuu vetoisilta. Sitä voi hillitä laittamalla pistorasiaan esim suojat jotka estää lapsia työntämästä rasiaan mitään. Tv vanha Timpuri.

Ihmisen hengitys homehduttaa talon vaipan.

Muovin käyttö rakentamisessa herätti keskustelua jo 1980-luvulla ja vielä tänä päivänäkin osa arkkitehdeista haluaisi tehdä talot ilman muoveja. Monia epäilyttää myös muovikalvojen pitkäaikaiskestävyys.

Muovikalvon käyttöä puurakennuksessa Dick Björkholtz piti liioitteluna. ”Riittävä suoja saadaan rakennuslevyillä ja niiden pinnoitteilla. Läpivientien kohdalla muovikalvo on kuitenkin rikki, koska sen on ollut pakko puhkaista. Tilanne tiivistämisen kannalta on siis suurin piirtein sama kuin, jos muovikalvoa ei olisi lainkaan.”

Hänen mukaansa tiivistäminen vaatisi paljon kehittämistä, sillä hyviä ratkaisuja ei silloin(kaan) vielä ollut.

Asia oli varsin kiistanalainen. Vuonna 1985 VTT:n professori Juho Saarimaa totesi, että Björkholzin suosittelema höyrysuluton rakenne voisi yleistyessään aiheuttaa ongelmia, sillä se on altis työvirheille. Hän myönsi, että muovikalvo oli vaikeuttanut pientalojen ilmanvaihto-ongelmia, mutta totesi, että liikutaan kuitenkin henkimaailman asioissa, kun väitetään muovikalvon tekevän taloista lasipulloja.