Osingot estää talouskasvun

No eikat voiton maksimointi kuulu veronmaksajille...

Kyllä se järki pakottaa. Itse on harrastanut menestyksellä sijoittamista usean vuosikymmenen ajan. Osinko ei ole sijoittajalle sama kuin sijoituksen tuotto. Itselläni se on ollut täysin toissijainen peruste sijoittaa. Viime vuodelta sain muhkean yli 30 %.n kokonaistuoton sijoituksilleni. Siitä osinkojen osuus oli alle prosentti. Sijoitain yleensä yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoa lainkaan tai hyvin vähän. Ne investoivat koko ajan kasvuun eivätkä jaa rahojaan osakkeenomistajille. Tuotto tulee lähes pelkästään osakkeen arvonnoususta. Joltain osin se tulee myös buybackeistä eli omien osakkeiden ostoista ja mitätöinneistä.

Menestneimmät yritykset maailmassa sijoittavat nytkin kymmeniä miljardeja AI-teknologiaan. Yhden suuryrityksen sijoitukset voivat vastata Suomen valtion vuotuisen budjetin määrää. Ne ovat suuria juuri kasvuhakuisuutensa vuoksi. Rahoja ei haaskata omistajien taskuihin vaan pääoma pannaan töihin. Suomessa esim. listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä kannustaa tehottamaan pääoman käyttöön investontien sijaan. Tämä näkyy hyvin vertailussa Ruotsiin. Siellä tällaiset yritykset eivät jaa osinkoja omistajille vaan lstautuvat pörssiin, investoivat ja hakevat kasvua. Ruotsissa listautumisinto onkin kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Se on yksi asia, joka selittää Suomen heikkoa talouskasvua verrattuna verrokkimaihin. Toinen selittävä tekijä on kannattamattomuden tukemiskulttuuri Suomessa. Luova tuho uudistaisi elinkeinorakennetta kannattavaan suuntaan, mutta siihen ei kannusteta. Suomessa kaikki tähtää vain entisen ja heikosti kannattavan tukemiseen. Se on hölmöläisen toimintaa, missä järki ei tunnu liikaa pakottavan päätä.

Suurimmat tuotot sijoiittajille kuin kansantaloudelle ja valtiolle tulevat kasvuhakuisuuden kautta, ei vanhaa ja huonoksi koettua tukemalla. Suomessahan pyritään nytkin poliittisella taholla keskustelemaan siitå, miten voitaisiin tukea heikosti kannattavaa itäisen Suomen taloutta. Se on äärityperää, koska ei sitä yksinkertaisesti kyetä tukeamaan kannattavuusperusteisesti. Se on rahan siirtämistä Kankkulan kaivoon. Koko Suomen historia on täynnänsä kepulaista aluepolitiikkaa, joka on maamme taloudellisen tuhon pahimpia siemeniä. Halutaan tukea jotain arktista maataloutta, missä ei ole järjen hiventäkään. Ennen EU-aikaa yritykset saivat haja-alaueella houkutusrahaa, ilmaisia teollisuustontteja ja verohelpotuksia, jos ne muuttavat maakuntiin. Osa muutti, eli tuilla pari vuotta eli sen, minkä tukia annettiin ja menivät sitten konkkaan. Palkolliset olivat ehtineet ottaa isot asuntolainat omakotitalojaan varten ja jäivät sitten työttömiksi asuntoloukkuun jonnekin perähikiälle. Mutta eipä siitä ole paljon opittu. Ainoa joille oppi on mennyt perille, ovat nuoret naiset. He ovat vuosien mittaan paenneet kohti parempaa elämää ja kouluttautuneet. Seurauksena on ollut peräkammarinpoikien kasvava joukko maaseudulla. Tämä muuten näkyy mm. siinä, että koulutetut naiset kannattavan vihreitä ja matalammin koulutetut miehet persuja. Nämä eivät helpostis sitten eksy samoihin bileisiin ja lapsiluku vähenee.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kyllä se järki pakottaa. Itse on harrastanut menestyksellä sijoittamista usean vuosikymmenen ajan. Osinko ei ole sijoittajalle sama kuin sijoituksen tuotto. Itselläni se on ollut täysin toissijainen peruste sijoittaa. Viime vuodelta sain muhkean yli 30 %.n kokonaistuoton sijoituksilleni. Siitä osinkojen osuus oli alle prosentti. Sijoitain yleensä yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoa lainkaan tai hyvin vähän. Ne investoivat koko ajan kasvuun eivätkä jaa rahojaan osakkeenomistajille. Tuotto tulee lähes pelkästään osakkeen arvonnoususta. Joltain osin se tulee myös buybackeistä eli omien osakkeiden ostoista ja mitätöinneistä.

Menestneimmät yritykset maailmassa sijoittavat nytkin kymmeniä miljardeja AI-teknologiaan. Yhden suuryrityksen sijoitukset voivat vastata Suomen valtion vuotuisen budjetin määrää. Ne ovat suuria juuri kasvuhakuisuutensa vuoksi. Rahoja ei haaskata omistajien taskuihin vaan pääoma pannaan töihin. Suomessa esim. listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä kannustaa tehottamaan pääoman käyttöön investontien sijaan. Tämä näkyy hyvin vertailussa Ruotsiin. Siellä tällaiset yritykset eivät jaa osinkoja omistajille vaan lstautuvat pörssiin, investoivat ja hakevat kasvua. Ruotsissa listautumisinto onkin kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Se on yksi asia, joka selittää Suomen heikkoa talouskasvua verrattuna verrokkimaihin. Toinen selittävä tekijä on kannattamattomuden tukemiskulttuuri Suomessa. Luova tuho uudistaisi elinkeinorakennetta kannattavaan suuntaan, mutta siihen ei kannusteta. Suomessa kaikki tähtää vain entisen ja heikosti kannattavan tukemiseen. Se on hölmöläisen toimintaa, missä järki ei tunnu liikaa pakottavan päätä.

Suurimmat tuotot sijoiittajille kuin kansantaloudelle ja valtiolle tulevat kasvuhakuisuuden kautta, ei vanhaa ja huonoksi koettua tukemalla. Suomessahan pyritään nytkin poliittisella taholla keskustelemaan siitå, miten voitaisiin tukea heikosti kannattavaa itäisen Suomen taloutta. Se on äärityperää, koska ei sitä yksinkertaisesti kyetä tukeamaan kannattavuusperusteisesti. Se on rahan siirtämistä Kankkulan kaivoon. Koko Suomen historia on täynnänsä kepulaista aluepolitiikkaa, joka on maamme taloudellisen tuhon pahimpia siemeniä. Halutaan tukea jotain arktista maataloutta, missä ei ole järjen hiventäkään. Ennen EU-aikaa yritykset saivat haja-alaueella houkutusrahaa, ilmaisia teollisuustontteja ja verohelpotuksia, jos ne muuttavat maakuntiin. Osa muutti, eli tuilla pari vuotta eli sen, minkä tukia annettiin ja menivät sitten konkkaan. Palkolliset olivat ehtineet ottaa isot asuntolainat omakotitalojaan varten ja jäivät sitten työttömiksi asuntoloukkuun jonnekin perähikiälle. Mutta eipä siitä ole paljon opittu. Ainoa joille oppi on mennyt perille, ovat nuoret naiset. He ovat vuosien mittaan paenneet kohti parempaa elämää ja kouluttautuneet. Seurauksena on ollut peräkammarinpoikien kasvava joukko maaseudulla. Tämä muuten näkyy mm. siinä, että koulutetut naiset kannattavan vihreitä ja matalammin koulutetut miehet persuja. Nämä eivät helpostis sitten eksy samoihin bileisiin ja lapsiluku vähenee.

Lue lisää

Naiset rakastuu aina renttuihin....itsekin nostin hyvät voitot ja muut tekee työt...työ ei enää kiinnosta vaan sijoittaminen...

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kyllä se järki pakottaa. Itse on harrastanut menestyksellä sijoittamista usean vuosikymmenen ajan. Osinko ei ole sijoittajalle sama kuin sijoituksen tuotto. Itselläni se on ollut täysin toissijainen peruste sijoittaa. Viime vuodelta sain muhkean yli 30 %.n kokonaistuoton sijoituksilleni. Siitä osinkojen osuus oli alle prosentti. Sijoitain yleensä yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoa lainkaan tai hyvin vähän. Ne investoivat koko ajan kasvuun eivätkä jaa rahojaan osakkeenomistajille. Tuotto tulee lähes pelkästään osakkeen arvonnoususta. Joltain osin se tulee myös buybackeistä eli omien osakkeiden ostoista ja mitätöinneistä.

Menestneimmät yritykset maailmassa sijoittavat nytkin kymmeniä miljardeja AI-teknologiaan. Yhden suuryrityksen sijoitukset voivat vastata Suomen valtion vuotuisen budjetin määrää. Ne ovat suuria juuri kasvuhakuisuutensa vuoksi. Rahoja ei haaskata omistajien taskuihin vaan pääoma pannaan töihin. Suomessa esim. listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä kannustaa tehottamaan pääoman käyttöön investontien sijaan. Tämä näkyy hyvin vertailussa Ruotsiin. Siellä tällaiset yritykset eivät jaa osinkoja omistajille vaan lstautuvat pörssiin, investoivat ja hakevat kasvua. Ruotsissa listautumisinto onkin kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Se on yksi asia, joka selittää Suomen heikkoa talouskasvua verrattuna verrokkimaihin. Toinen selittävä tekijä on kannattamattomuden tukemiskulttuuri Suomessa. Luova tuho uudistaisi elinkeinorakennetta kannattavaan suuntaan, mutta siihen ei kannusteta. Suomessa kaikki tähtää vain entisen ja heikosti kannattavan tukemiseen. Se on hölmöläisen toimintaa, missä järki ei tunnu liikaa pakottavan päätä.

Suurimmat tuotot sijoiittajille kuin kansantaloudelle ja valtiolle tulevat kasvuhakuisuuden kautta, ei vanhaa ja huonoksi koettua tukemalla. Suomessahan pyritään nytkin poliittisella taholla keskustelemaan siitå, miten voitaisiin tukea heikosti kannattavaa itäisen Suomen taloutta. Se on äärityperää, koska ei sitä yksinkertaisesti kyetä tukeamaan kannattavuusperusteisesti. Se on rahan siirtämistä Kankkulan kaivoon. Koko Suomen historia on täynnänsä kepulaista aluepolitiikkaa, joka on maamme taloudellisen tuhon pahimpia siemeniä. Halutaan tukea jotain arktista maataloutta, missä ei ole järjen hiventäkään. Ennen EU-aikaa yritykset saivat haja-alaueella houkutusrahaa, ilmaisia teollisuustontteja ja verohelpotuksia, jos ne muuttavat maakuntiin. Osa muutti, eli tuilla pari vuotta eli sen, minkä tukia annettiin ja menivät sitten konkkaan. Palkolliset olivat ehtineet ottaa isot asuntolainat omakotitalojaan varten ja jäivät sitten työttömiksi asuntoloukkuun jonnekin perähikiälle. Mutta eipä siitä ole paljon opittu. Ainoa joille oppi on mennyt perille, ovat nuoret naiset. He ovat vuosien mittaan paenneet kohti parempaa elämää ja kouluttautuneet. Seurauksena on ollut peräkammarinpoikien kasvava joukko maaseudulla. Tämä muuten näkyy mm. siinä, että koulutetut naiset kannattavan vihreitä ja matalammin koulutetut miehet persuja. Nämä eivät helpostis sitten eksy samoihin bileisiin ja lapsiluku vähenee.

Lue lisää

No katsotaan sinäkin noita yritystuki...esim osa .antaa sitten rahaa säätiölle joka taas jakaa työttömille mellastajille..

Näitä ahneita ja hyväuskoisia sijoittajaääliöitä näyttää riittävän. Kuten sinä

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kyllä se järki pakottaa. Itse on harrastanut menestyksellä sijoittamista usean vuosikymmenen ajan. Osinko ei ole sijoittajalle sama kuin sijoituksen tuotto. Itselläni se on ollut täysin toissijainen peruste sijoittaa. Viime vuodelta sain muhkean yli 30 %.n kokonaistuoton sijoituksilleni. Siitä osinkojen osuus oli alle prosentti. Sijoitain yleensä yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoa lainkaan tai hyvin vähän. Ne investoivat koko ajan kasvuun eivätkä jaa rahojaan osakkeenomistajille. Tuotto tulee lähes pelkästään osakkeen arvonnoususta. Joltain osin se tulee myös buybackeistä eli omien osakkeiden ostoista ja mitätöinneistä.

Menestneimmät yritykset maailmassa sijoittavat nytkin kymmeniä miljardeja AI-teknologiaan. Yhden suuryrityksen sijoitukset voivat vastata Suomen valtion vuotuisen budjetin määrää. Ne ovat suuria juuri kasvuhakuisuutensa vuoksi. Rahoja ei haaskata omistajien taskuihin vaan pääoma pannaan töihin. Suomessa esim. listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä kannustaa tehottamaan pääoman käyttöön investontien sijaan. Tämä näkyy hyvin vertailussa Ruotsiin. Siellä tällaiset yritykset eivät jaa osinkoja omistajille vaan lstautuvat pörssiin, investoivat ja hakevat kasvua. Ruotsissa listautumisinto onkin kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Se on yksi asia, joka selittää Suomen heikkoa talouskasvua verrattuna verrokkimaihin. Toinen selittävä tekijä on kannattamattomuden tukemiskulttuuri Suomessa. Luova tuho uudistaisi elinkeinorakennetta kannattavaan suuntaan, mutta siihen ei kannusteta. Suomessa kaikki tähtää vain entisen ja heikosti kannattavan tukemiseen. Se on hölmöläisen toimintaa, missä järki ei tunnu liikaa pakottavan päätä.

Suurimmat tuotot sijoiittajille kuin kansantaloudelle ja valtiolle tulevat kasvuhakuisuuden kautta, ei vanhaa ja huonoksi koettua tukemalla. Suomessahan pyritään nytkin poliittisella taholla keskustelemaan siitå, miten voitaisiin tukea heikosti kannattavaa itäisen Suomen taloutta. Se on äärityperää, koska ei sitä yksinkertaisesti kyetä tukeamaan kannattavuusperusteisesti. Se on rahan siirtämistä Kankkulan kaivoon. Koko Suomen historia on täynnänsä kepulaista aluepolitiikkaa, joka on maamme taloudellisen tuhon pahimpia siemeniä. Halutaan tukea jotain arktista maataloutta, missä ei ole järjen hiventäkään. Ennen EU-aikaa yritykset saivat haja-alaueella houkutusrahaa, ilmaisia teollisuustontteja ja verohelpotuksia, jos ne muuttavat maakuntiin. Osa muutti, eli tuilla pari vuotta eli sen, minkä tukia annettiin ja menivät sitten konkkaan. Palkolliset olivat ehtineet ottaa isot asuntolainat omakotitalojaan varten ja jäivät sitten työttömiksi asuntoloukkuun jonnekin perähikiälle. Mutta eipä siitä ole paljon opittu. Ainoa joille oppi on mennyt perille, ovat nuoret naiset. He ovat vuosien mittaan paenneet kohti parempaa elämää ja kouluttautuneet. Seurauksena on ollut peräkammarinpoikien kasvava joukko maaseudulla. Tämä muuten näkyy mm. siinä, että koulutetut naiset kannattavan vihreitä ja matalammin koulutetut miehet persuja. Nämä eivät helpostis sitten eksy samoihin bileisiin ja lapsiluku vähenee.

Lue lisää

Toisaalta, jos yritys EI IKINÄ jaa osinkoa taikka sitä ei kokonaisuudessaan myydä toiselle toimijalle, niin mihinkä yrityksen arvonkehitys tässä tapauksessa perustuu?

No ei tartte ostaa vaan työpaikka olisi tärkeää,,,

Anonyymi00008 kirjoitti:

No ei tartte ostaa vaan työpaikka olisi tärkeää,,,

Ei tarvitse ostaa mutta ei pidä kadehtiakaan!

Työ on todella tärkeää, ilman sen tekemistä vuosikymmenten ajan olisin todella pulassa vaan nyt en ole, työskenneltyäni vuosikymmeniä tuottavasti!

Sellaiset yritykset, jotka eivät tälläkään hetkellä joko lainkaan tai hyvin pientä osinkoa, ovat erittäinkin haluttuja ostokohteita. Otetaan esimerkiksi kolme osaketta USAsta, jotka kuuluvat maailman vaihdetuimpiin osakkeisiin. Amazon ja Tesla eivät ole muistaakseni koskaan olemassaolonsa aikana maksaneet osinko. Nvidia maksaa hyvin pientä nimellistä osinkoa, jonka suuruus on ollut muistaakseni 0,04 $ kvartaaliissa. Nämä yritykset sijoittavat lähes kaiken tienestinsä kasvuun. Suurimmalla yrityksillä on itse asiassa juuri nyt käynnissä kaikkien aikojen investointibuumi eli sijoittaminen tekoälyyn. Näistä suurista yrityksistä jokainen kykenee sijoittamaan siihen rahaa Suomen vuoden budjetin verran eli lähes sata miljardia dollaria ja ylikin. Myös Suomessa Nokia ei maksanut osinkoja sen menestysvuosina. Kaikki pantiin kasvuun. Osakkeenomistajat olivat tyytyväisiä.

Itsekin sijoittajana etsin mieluummin yrityksiä, jotka eivät maksa osinkoja. Silloin pitää tietysti selvittää, johtuuko maksamattomuus kyvyttömyydestä maksaa osinkoja vai menestyvän kasvuyrityksen haluttommuudesta maksaa niitä. Näitä etsimällä olen itse päässyt iskemään kultasuoniin, joista Nvidia on merkittävin esimerkki. Erittäin hyvä esimerkki on myös niin ikään amerikkalainen muistipiirien valmistaja Micron. Muistipiirien kysyntä on tällä hetkellä rajatonta. Kaikki mikä tuotetaan, menee samantien kaupaksi. Muistipiireistä on pulaa ja niiden hinnat ovat nousseet hurjasti. Micron pyrkii mahdollisimman nopeasti lisäämään sen tuotantokapasiteettiä, mihin sillä on varaa massiivisen kassavirran vuoksi. Siinä on vain pari korealaista kilpailijaa eli Samsung ja Hynyx, joilla myös menee hyvin. Jokaiselle riittää oma pala kakusta sen vuoksi, etteivät ne kykene tuottamaan niin paljon kuin kysytään. Eivät nämäkään mitään osinkoneita ole.

Minä en nauti suurestakaan osinkovirrasta, jos yrityksen arvo ei samalla kasva. Joskus kyllä voi onnistua iskemään kaksi kärpästä samalla iskulla. Sijoitan välillä Norjan pörssissä noteerattaviin merenkulkuyrityksiin, joista osa maksaa jopa 10 - 25 %:n vuotuisia osinkoja ja samalla myös yrityksen arvo nousee. Se on harvinaista herkkua, koska nämä ovat hyvin syklisiä yrityksiä ja kurssi voi heilahtaa nopeasti sitten myös lasku-uralle. Näistä voi manita esim. tankkeriyritykset Hafnian, Fortinetin ja Okeaniksen. Tilanne voi johtua siitä, että uusiin laivoihin ei ole enää uskallusta investoida, koska öljyn kysyntä saattavat jatkossa laskea. Näin kuljeutuskapasiteetti pysyy niukkana, mikä nostaa kuljetushintoja. Kuljetusmatkat ovat myös pidentyneet, kun Venäjän öljyä on pudonnut pois markkinoilta. Tässä maailmanajassa sellaiset kuljetusyritykset, jotka kykenevät normien mukaisiin tankkien puhdistuksiin ja joilla on nopeita nykyaikaisia aluksia, saavat eniten tilauksia.

mielipidepankki kirjoitti:

Sellaiset yritykset, jotka eivät tälläkään hetkellä joko lainkaan tai hyvin pientä osinkoa, ovat erittäinkin haluttuja ostokohteita. Otetaan esimerkiksi kolme osaketta USAsta, jotka kuuluvat maailman vaihdetuimpiin osakkeisiin. Amazon ja Tesla eivät ole muistaakseni koskaan olemassaolonsa aikana maksaneet osinko. Nvidia maksaa hyvin pientä nimellistä osinkoa, jonka suuruus on ollut muistaakseni 0,04 $ kvartaaliissa. Nämä yritykset sijoittavat lähes kaiken tienestinsä kasvuun. Suurimmalla yrityksillä on itse asiassa juuri nyt käynnissä kaikkien aikojen investointibuumi eli sijoittaminen tekoälyyn. Näistä suurista yrityksistä jokainen kykenee sijoittamaan siihen rahaa Suomen vuoden budjetin verran eli lähes sata miljardia dollaria ja ylikin. Myös Suomessa Nokia ei maksanut osinkoja sen menestysvuosina. Kaikki pantiin kasvuun. Osakkeenomistajat olivat tyytyväisiä.

Itsekin sijoittajana etsin mieluummin yrityksiä, jotka eivät maksa osinkoja. Silloin pitää tietysti selvittää, johtuuko maksamattomuus kyvyttömyydestä maksaa osinkoja vai menestyvän kasvuyrityksen haluttommuudesta maksaa niitä. Näitä etsimällä olen itse päässyt iskemään kultasuoniin, joista Nvidia on merkittävin esimerkki. Erittäin hyvä esimerkki on myös niin ikään amerikkalainen muistipiirien valmistaja Micron. Muistipiirien kysyntä on tällä hetkellä rajatonta. Kaikki mikä tuotetaan, menee samantien kaupaksi. Muistipiireistä on pulaa ja niiden hinnat ovat nousseet hurjasti. Micron pyrkii mahdollisimman nopeasti lisäämään sen tuotantokapasiteettiä, mihin sillä on varaa massiivisen kassavirran vuoksi. Siinä on vain pari korealaista kilpailijaa eli Samsung ja Hynyx, joilla myös menee hyvin. Jokaiselle riittää oma pala kakusta sen vuoksi, etteivät ne kykene tuottamaan niin paljon kuin kysytään. Eivät nämäkään mitään osinkoneita ole.

Minä en nauti suurestakaan osinkovirrasta, jos yrityksen arvo ei samalla kasva. Joskus kyllä voi onnistua iskemään kaksi kärpästä samalla iskulla. Sijoitan välillä Norjan pörssissä noteerattaviin merenkulkuyrityksiin, joista osa maksaa jopa 10 - 25 %:n vuotuisia osinkoja ja samalla myös yrityksen arvo nousee. Se on harvinaista herkkua, koska nämä ovat hyvin syklisiä yrityksiä ja kurssi voi heilahtaa nopeasti sitten myös lasku-uralle. Näistä voi manita esim. tankkeriyritykset Hafnian, Fortinetin ja Okeaniksen. Tilanne voi johtua siitä, että uusiin laivoihin ei ole enää uskallusta investoida, koska öljyn kysyntä saattavat jatkossa laskea. Näin kuljeutuskapasiteetti pysyy niukkana, mikä nostaa kuljetushintoja. Kuljetusmatkat ovat myös pidentyneet, kun Venäjän öljyä on pudonnut pois markkinoilta. Tässä maailmanajassa sellaiset kuljetusyritykset, jotka kykenevät normien mukaisiin tankkien puhdistuksiin ja joilla on nopeita nykyaikaisia aluksia, saavat eniten tilauksia.

Lue lisää

Eiköös se niin ole, että osinkojen määrän päättää omistajien muodostama yhtiökokous lopullisesti kaiketi hallituksen esityksestä jossa myös kerrottaneen se syy miksi juuri tuota määrää esitetään. Se on siis omistajien päätös miten toimitaan!

Extyökkäri kirjoitti:

Eiköös se niin ole, että osinkojen määrän päättää omistajien muodostama yhtiökokous lopullisesti kaiketi hallituksen esityksestä jossa myös kerrottaneen se syy miksi juuri tuota määrää esitetään. Se on siis omistajien päätös miten toimitaan!

Lue lisää

No omistajathan tietysti lopulta päättää kaikesta. Kuten haluavatko maksaa asiallista palkkaa tuloksentekijöille vai ottavatko tuloksentekijöiden kautta yritystukea kun tuloksentekijät joutuu hakemaan tukia pienen palkan takia.