Leikkaukset eivät ole rangaistus vaan seuraus

Joustavuutta tässä tarvittaisiin, mutta ihan eri tavalla kuin hallitus on tehnyt.
Leikkaukset työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan noususuhdanteessa, on se mitä pitäisi tehdä ja pitää työttömistä huoli silloin kun töitä ei ole.

Ei varmaan olisi ollut kummoinenkaan tehdtävä kirjoittaa lait niin, että niiden voimassaolo olisi sidottu työttömyysasteeseen? Nyt kun heikennykset rämäytettiin voimaan voimaan siinä tilanteessa, että työn saanti on epätodennäköistä, pelästytettiin myös työssäkäyvät kuluttajat säästämään talous syvempään lamaan.

Silloin kun työn saanti on helpompaa, ovat työttömyysedut ja sosiaaliedut heikommat. Ei kuulosta kovin vaikealta tehdä lainsäädäntöä joka tukee yritysten mahdollisuutta saada työvoimaa ja joka vastaavasti myös tukee työntekijöitä silloin kun työn saanti on vaikeaa.

Seuraavalle hallitukselle tulee 8 - 11 miljardia leikkauksia etsittäväksi. Melkoinen kupla ollut tämä Suomen hyvinvointi. Täysin velan varaan rakennettu.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011839736.html

Yrityksillä ei ole pulaa työvoimasta nyt eikä tulevaisuudessa. Tekoäly ja erilaiset digilaitteet korvaavat monia nykyisiä ammatteja. Itsepalveluyhteiskuntaan on jo siirrytty pankkialalla ja kaupoissa (itsepalvelukassat) ja siirrytään terveydenhoitoalalla ja koulutuksessa..

Mediassa asiantuntijat kertovat, että koodaritkin jäävät työttömiksi tekoälyn koodatessa.

Onko tekoälyaikana varaa parantaa sosiaaliturvaa heikentämisen sijaan ja päästää pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle?

Kyllä on.
Suomalaisten pörssiyhtiöiden jakama osinkopotti vuodelta 2024 oli noin 13 miljardia euroa.
Orpon hallitus on vähentänyt yritysveroa EU-maiden toiseksi pienommäksi, eli 18 prosenttiin, jotta se lisäisi talouskasvua. Talouskasvu ei ole lisääntynyt, mutta työttömyys on nyt Suomessa EU:n pahin.

Yritystuet ovat energiatukineen isot. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 4-5 miljardia joka vuosi.
Kun yritysten omistajilleen jakama osinkopotti oli toissa vuonna 13 miljardia ja on tulevaisuudessa vielä enemmän yritysveron alentamisen jälkeen ja kun tekoäly otetaan käyttöön, niin tietenkin eläkeikää tulee alentaa ja työaikaa lyhentää.

Työehtojen heikennykset eivät kuulu digiaikaan, kun tekoäly kehittyy nopeasti.

Myös yritystoiminnan tukemisessa verovaroista, koulutuksessa, työelämän uudistamisessa ja työtehtävien muuttumisessa digitaalisiksi tulee huomioida tekoälyn tuoma suuri muutos.

Työehtojen heikennykset ja isot leikkaukset työttömyysturvaan eivät ole lisänneet työpaikkoja tai talouskasvua. Suomessa yritystuet pitää päivittää digiaikaan ja huomioida tukien työllistämisvaikutus. Pääomatuloja pitää verottaa progressiivisesti samoin kuin palkkoja ja eläkkeitä. Työntekijöitä yritysten hallinnossa tulee kehittää Ruotsin myötämääräämislain mukaisesti.

Töitä tehdään toimeentulon turvaamiseksi ja jos töitä ei ole saatavilla, niin hallituksen on turvattava jokaisen ihmisen toimeentulo jo perustuslain mukaan.
Toimeentulokustannukset on helppo laskea asumis-, ravinto-, vaatetus-, terveys-, koulutus-, ym. pakollisten menojen mukaan.

Ellei hallitus pysty turvaamaan kansalaisten toimeentuloa, sillä ei ole jatkamisen edellytyksiä!
Myöskään yrityksillä ei ole toimimisen oikeutta, elleivät ne pysty hyödyttämään yhteiskuntaa työllistämällä tai maksamalla robottiveroa.
Yksi mahdollisuus on, että valtio alkaa harjoittaa työllistävää yritystoimintaa?