Palstalla varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos.
Sillä on tietenkin osuutensa, onhan länsimainen kulttuuri ollut perinpohjin kristillinen aivan viimeaikoihin saakka. Osallinen siis, muiden tekijöiden joukossa, niin hyvässä kuin pahassa.
Mutta ovatko fundamentalistit näitä arvoja koskaan edistäneet? Tuskin, vastustus on ollut raivokasta.
Näin nykyisinkin, puistattavin esimerkki Amerikassa fundamentalistien ajama ”Seitsemän Vuoren Mandaatti”, täydellinen kristinuskoon sidottu dystopia, jossa uskonto määrittelee ja kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet.
Ei Ile fundamentalisteilla syytä pöyhkeillä, kun takana on samankaltaiset tavoitteet, jotka ovst arkea vanhoillisissa islamilaisissa maissa.
Sillä on tietenkin osuutensa, onhan länsimainen kulttuuri ollut perinpohjin kristillinen aivan viimeaikoihin saakka. Osallinen siis, muiden tekijöiden joukossa, niin hyvässä kuin pahassa.
Mutta ovatko fundamentalistit näitä arvoja koskaan edistäneet? Tuskin, vastustus on ollut raivokasta.
Näin nykyisinkin, puistattavin esimerkki Amerikassa fundamentalistien ajama ”Seitsemän Vuoren Mandaatti”, täydellinen kristinuskoon sidottu dystopia, jossa uskonto määrittelee ja kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet.
Ei Ile fundamentalisteilla syytä pöyhkeillä, kun takana on samankaltaiset tavoitteet, jotka ovst arkea vanhoillisissa islamilaisissa maissa.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mnot, olisit tehnyt ihan rekattuna vaan! 😂
Mutta esitä toki todisteet väitteellesi;
” Palstalla varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos.”
Minulla ei ole aloituksen kanssa mitään tekemistä. Lisäksi siinä uohdetaan keskeisesti se seikka, että demokratian ajatus syntyi antiikin Kreikassa noin 400 eaa. Lisäksi nykyaikaisen demokratian yksi kulmakivi on 1700-luvun valitusajattelu.
Ynnä että jos tosiaan kristinusko olisi demokratian yksi merkittävä kulmakivi, niin miksi keskiajalla, jolloin kirkon valta oli suurimillaan, ei ollut demokratiaa. Vaan päinvastoin ihmiset oli jaettu eri säätyihin, joka määritteli heidän ihmisarvon.
Demokratia ei koskaan ole kuulunut uskontoon.
Liberaaliteologia mitä evlut kirkon piispat nykyään opettavat on politiikkaan, ei kristinuskoa.
Mainitsit, että demokratia syntyi antiikin Kreikassa.
Mieleeni nousi eräs TV-dokumentti, jossa muistaakseni mainittiin, että Ateenan vapaita miehiä palveli 400 000 orjaa.
Tarkistin Al:stä
Ateenan orjat olivat antiikin kreikkalaisen yhteiskunnan ja talouden runko, ja heitä oli 400-luvulla eaa. vähintään 200 000–300 000. Orjat tekivät fyysisen työn, kuten kaivos- ja kotityöt, mahdollistaen vapaiden kansalaisten osallistumisen politiikkaan. He olivat kauppatavaraa, joita saatiin sotavangeista, merirosvokaupasta tai velkojen vuoksi
Minä kirjoitin että demokratian ajatus eli se että asioista päätetään yhdessä, syntyi antiikin Kreikassa äänestämällä isossa kansankokouksessa. Siihen eivät saaneet ottaa osaa orjat, naiset eivätkä ulkomaalaiset. Ainoastaan kreikkalaiset vapaat miehet.
Mun mielestä uskontoterroristit niin kristityissä kuin islamisteissa ovat demokratiaa vastaan, ihmisoikeuksia vastaan ja tappamisen puolella.
Sillai erikoista, että rukoilevat kumminkin!
No me ainakin Jeesukseen uskovat kristityt olemme epäsuoraan demokratiaa vastaan sillä me olemme kuningaskunnan jäseniä missä kuninkaana on Jeesus Kristus.
"Ei Ile fundamentalisteilla syytä pöyhkeillä, kun takana on samankaltaiset tavoitteet, jotka ovst arkea vanhoillisissa islamilaisissa maissa."
Näin on ja on myös totta että me Jeesukseen uskovat emme pöyhkeile millään yhteiskunnallisilla asioilla sillä meidän kerskauksemme eli pöyhkeilymme on Jeesus Kristus.
Gal. 6:14
Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle
Lista on lytyt tai sitä ei ole olemassakaan sen suhteen, mitä hyvää fundamentalismi on saanut aikaan. Kyllä se kristinuskonkin nimissä tehty paha on sidottu fanaattisuuteen.
Länsimainen kulttuuri EI OLE OLLUT perinpohjin kristillinen. Antiikin sivistyksen vaikutusta ei voi unohtaa. Vaikutus on välittynyt ennen kaikkea (katolisen kirkon käyttämän) latinan kautta, jonka avulla kosketus antiikin ajatteluun lännessä säilyi tuottaen ensin renesanssin ja sitten valistusajan. Helsingin tuomiokirkossakin on korinttilaiset pylväät. Konkreettisesti ja symbolisesti.
Ajatus ihmisoikeuksista syntyi sekulaarin humanismin tuottamana, kun ajattelu vapautui kirkon hegemonia murentuessa valistusajalla. Tästä saamme toki osin kiittää protestantteja, koska kirkko menetti ylivaltansa, kun kristityt keskittyivät keskenään riitelyyn. Humanismi oli alunperin kristinuskon Jumala-keskeisen ajatteluvan vastainen ideologia, vaikkka nyt kaikki piispat julistautuvat humanisteiksi.
Pitää myös muistaa, että kritinusko on ollut 500 vuotta kauemmin valtionuskontona Etiopiassa (siitä tuli valtionuskonto Etiopiassa ennen Roomaa), kuin Pohjois-Euroopassa, missa valistusaika ihmisoikeusajatuksineen syntyy. Jos kristinusko johtaa ihmisoikeusajatteluun, niin miksi ensimmäiset ihmisoikeusfilosofit ole tulleet Etiopiasta? Syy on se, että Etiopiasta puuttuu kosketus antiikin (pakanallisen) Kreikan ja Rooman kulttuuriin ja ajatteluun.
Toinen esimerkki on Itä-Eurooppa. Sekin oli vuosisatoja kristitty, mutta miksi siellä ei kehittynyt ajatusta demokratiasta, ihmisoikeuksista, valistuksesta jne? Syy on kirkkoslaavi. Kun ortodoksit ottivat yhteiseksi kielekseen kirkkoslaavin yhteys kreikankieliseen antiikin sivistykseen katkesi ja alettiin muhia puhtaasti kristillisessä perinteessä. Niinpä kun Länsi-Euroopassa alkoi teollinen vallankumous, niin Itä-Euroopassa ei oltu päästy eroon maaorjuudesta - Itä-Euroopan kristillisyydestä huolimatta. Kristityllä Venäjällä valtaa piti tsaari ehdottomana despoottina ja ensimmäisen perustuslain monarkian valtaa rajoittamaan Venäjä sai vasta 1906.
Onhan kristinuskon parista noussut myös ihmisoikeustaistelijoita. Fundamentalisteja he eivät ole kuitenkaan olleet, vaan aikansa liberaaleja, joita on vastustettu yhtä ankarasti kuin liberaaleja nykyisinkin. Jopa ankarammin.
Nykyäänkin jotkut haluavat nähdä idolinsa jumalan lähettiläänä, kuten muinoin olivat keisarit, kuninkaat, paavit. Valmiit opit,aatteet, uskonnot luovat joukkohenkeä! Ihminen on l?......., nyt voit ajatella itse
Trumpin toinen kausi on karusti paljastanut mitä kristillinenkin fundamentalistisuus pohjimmiltaan on. Alistamista ja pakkovaltaa. Hehän oikeasti haaveilevat yhteiskunnasta, jossa uskonto on kaiken määräävä perusta.
Koska Trump on sanonut noiden olevan kristillisiä arvoja tai tekoja?
”…varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos.”
”Mutta ovatko fundamentalistit näitä arvoja koskaan edistäneet?”
Fundamentalistit usein omivat itselleen asioita, joita he itse eivät ole olleet rakentamassa tai tekemässä. Paradoksaalisesti he käyttävät liberaalin teologian mukanaan tuomia ilmiöitä vääntäen ne omaksi hyväkseen.
Fundamentalistit ovat luoneet aivan uudet omat ”perinteensä” eli ne eivät ole aivan samoja kuin perinteisillä konservatiiveilla.
’
”…,puistattavin esimerkki Amerikassa fundamentalistien ajama ”Seitsemän Vuoren Mandaatti”, täydellinen kristinuskoon sidottu dystopia, jossa uskonto määrittelee ja kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet.”
Kyllä ja siksi Trump noudattaa käsikirjaa ”Project 2025” ja on jo melkein puolet siitä saanut jyrättyä läpi. Tuo heidän uusi uskontonsa kuulostaa kristinuskolta, mutta poikkeaa melkoisesti perinteisestä kristinuskosta.
”Mitäsnäitäoikeintulee” 2026-02-26 13:19:09 kommentoi;:
” Lisäksi siinä uohdetaan keskeisesti se seikka, että demokratian ajatus syntyi antiikin Kreikassa noin 400 eaa. Lisäksi nykyaikaisen demokratian yksi kulmakivi on 1700-luvun valitusajattelu.”
Kyllä ja tähän lisään vielä, että liberaaliteologia lähti myös mukaan tuohon valistusajatteluun.
”Anonyymi00003 ”2026-02-26 13:09:31 kirjoitti: ”Mun mielestä uskontoterroristit niin kristityissä kuin islamisteissa ovat demokratiaa vastaan, ihmisoikeuksia vastaan ja tappamisen puolella.”
Fundamentalistien voisiko sanoa äärimmäisin siipi on ”Maailman valloittajat” ja heidän tärkein strategiansa on ottaa haltuunsa yhteiskunnan rakenteet kumouksellisen toiminnan kautta”.
”Anonyymi00008” 2026-02-26 17:07:16 kirjoitti:
”Ajatus ihmisoikeuksista syntyi sekulaarin humanismin tuottamana, kun ajattelu vapautui kirkon hegemonia murentuessa valistusajalla. Tästä saamme toki osin kiittää protestantteja, koska kirkko menetti ylivaltansa, kun kristityt keskittyivät keskenään riitelyyn.”
No, oli vähän ”värikkäästi” kuvattu, mutta katolisen kirkon maallinen valta alkoi rapistua. Kristityissä oli jo eri tavoin ajattelevia aina 1400 luvulta saakka, mutta 1600 heitä oli siinä määrin että syntyi uusia kirkkoja, joita kutsuttiin protestanttisiksi. Kiistoja oli ollut muutenkin koko kristinuskon historian ajan.
”Anonyymi00009 2026-02-26 18:01:59 kirjoitti; ”Onhan kristinuskon parista noussut myös ihmisoikeustaistelijoita. Fundamentalisteja he eivät ole kuitenkaan olleet, vaan aikansa liberaaleja…”
Kyllä näin on. Vaikka eivät ihan suoraan olleet liberaaliteologian kannattajia, mutta monet sen arvot tulivat hyväksytyiksi. Noudattivathan ne Jeesuksen opetuksia.
Raamatussa ei missään kehoiteta demokratiaan!
Ehkä uskovaiset LUULEVAT edustavansa ihmisyyden kauneinta ajatusta "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ,älä tee toiselle sitä ,mitä et soisi itsellesi tehtävän"
Höpöhöpö! Kun ei kehoiteta demokratiaan niin ei kehoiteta!
"Raamatussa ei missään kehoiteta demokratiaan!"
Ei siellä tosin puhuta diktatuurista tai markkinataloudestakaan mitään.
Väitinkö niin?
Demogradia on berzeezdä.💩🖕
”Anonyymi-ap” 2026-02-26 12:45:32 kirjoitti; ”Palstalla varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos.”
Niin, joillakin on perin ristiriitainen käsitys asioista. He pitävät kaikkea länsimaista sivistystä yksinomaan kristinuskon tuloksina.
Asiahan ei ihan näin ole. Osa on aina jarruttanut kehitystä mutta osa on toki lähtenyt mukaan. Eli se ns. vapaampi eli liberaalimpi protestanttisuus on ymmärtänyt valistuksen ym. vapaudet paremmin. Sitten kun siitä on tullut kaikenlaista hyvää nämä uuskonservatiivit eli lähellä fundamentalismia olevat ovatkin ottaneet siitä itselleen ”kunniaa”,
”Anonyymi00010 2026-02-26 18:05:49 kirjoitti; ”Trumpin toinen kausi on karusti paljastanut mitä kristillinenkin fundamentalistisuus pohjimmiltaan on.”
Tosin he eivät edusta kaikkia fundamentalisteja vaan ovat uusi muunnos, jossa on piirteitä fundamentalismista mutta heillä on paljon uusia oppeja. Siinä on aimo annos demokratian ja sivistyksen vastaisia oppeja.
”Anonyymi00006” 2026-02-26 13:24:22 ehkä viittaakin juuri tuohon; ”No me ainakin Jeesukseen uskovat kristityt olemme epäsuoraan demokratiaa vastaan sillä me olemme kuningaskunnan jäseniä missä kuninkaana on Jeesus Kristus.”
Tässä on eräs äärioikeiston ajaman ideologia, missä ei olisi edustuksellista demokratiaa eli mitään kansaedustajia ym. ei olisi, vaan kaikista asioista pitäisi päättää suoralla kansan äänestyksellä. Sen ongelma on, että tuskin monikaan vaivautuisi äänestämään kun olisi melkein viikoittain erilaisia äänestyksiä.
”Anonyymi00015” 2026-02-27 10:14:42 kommentoi; ”Ehkä uskovaiset LUULEVAT edustavansa ihmisyyden kauneinta ajatusta "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ,älä tee toiselle sitä ,mitä et soisi itsellesi tehtävän",
No, suurin osa uskovista kyllä ymmärtää Jeesuksen opetukset mutta osa kovasti haraa niitä vastaan. Ilmeisesti rakastaminen on heille niin vastenmielistä, että ovat tuonkin muuntaneet aivan toisenlaiseksi, eli heitä on toteltava kun he jumalina kertovat miten pitää muita kohdella.
”Anonyymi00016 ” 2026-02-27 10:15:34 kirjoitti; ”Höpöhöpö! Kun ei kehoiteta demokratiaan niin ei kehoiteta!”
Raamatussa ei ole oikeataan mitään ”käskyjä” siitä, miten eri yhteiskunnat pitäisi järjestäytyä. Se peilaa kyllä, millainen tuon aikainen järjestys oli, ja se on täysin mennyttä aikaa.
Ei Raamatussa ole myöskään diktatuurista mitään kehotteita, saati että velvoitettaisiin olemaan jotain kuningaskuntia.
Joo Kristinusko on hyvä, tärkeä ja tuo armoa ja totuutta sekä inhimillistä ihmistä syvästi ymmärtävää kulttuuriorientaatiota. Ja on jo lähtökohtaisesti parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Mutta:
ON SE NIIN…
Stubb on onnistunut mielestäni odotettuakin paremmin työssään Suomen, Euroopan ja maailman parhaaksi. Hän on lisäksi tietääkseni maailman maiden johtajista kovakuntoisin. On ollut ILO seurata hänen positiivisia oivalluksiaan rakentaa hyviä suhteita Suomen ja monen muun maailman maan välille. Hän on osannut erinomaisesti myös rajata sen, mihin ottaa puheissaan interventioita. Tulee kuin huomaamattomasti hymyiltyä kun mieleen tulee ne oivaltavat sloganit ja Stubbin nauravat kasvot ja nuorekas olemus. Sen ovat muutkin huomioineet kaikkialla, missä Tasavallan presidenttimme on vieraillut.
Nyt kun Suomi, Naton jäsenenä, tekee uusia ydinaselinjauksia, Suomi kuitenkin pysyy yhtenä maailman ennustettavimmista parlamentaarisesti johdetuista maista, joka pyrkii pitämään, jos se meistä riippuu, ystävällisiä ja positiivisesti rakentavia suhteita kaikkien rauhaa rakentavien demokraattisten maiden kanssa.
Yksi haaste Suomellakin on kuitenkin sen jännitteen kanssa, joka kärjistyy ns. konservatiivisten ja liberaalidemokraattisten aatevirtausten kesken. Se, onko liberaalidemokratia syvimmiltään ateismin ja materialismin aate ja ideologia, joka nauraa selän takana uskovaisille perustuen materialistiseen rationalismiin, on avainkysymys monella tapaa. Myös tämän problematiikan on puheissaan tuonut Stubb esille. Se kertoo valveutumisesta ja se millä sävyllä ja sisällöllä päämiehemme on noistakin asioista puhunut julkisuudessa, nostaa hänet ehdottomasti parhaiden Suomen historiassa olleiden presidenttien kärkijoukkoon.
Kävisikö lopulta niin, että Stubbib positiivinen habitus saisi Suomen nykyisen ns. ”suomalisen hymyn” ja apatian murtumaan ja Suomi löytäisi tien myös taloudelliseen uudesti menestymiseen ja uusienkin ”Nokioiden” syntyyn ja kehitykseen. Noissa teemoissa, ”virkauksissa”, analyyseissä ja yhteiskuntasuunnittelussa sekä johtamisessa on erittäin paljon kehittämisen tarvetta.
Mutta nyt hymy kaikkien, myös vampyyrien naamalle ja…, ja ”eikun hiihtämään”. Ei vain kasvu- ja pörssiyhtiöt, joille on markkinat ja rahavirrat revirisoitu. Tai, …
"Palstalla varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos."
Tuollaista esiintyy yllättävän harvoin.
Itse sanoisin, että demokratia on pystynyt kehittymään länsimaissa kristinuskon laajasta levinneisyydestä huolimatta.
No, kyllä on ollut aika monta ketjua, jossa kovasti otetaan kunniaa juuri noiden uuskonservatiivien taholta, mutta sitten kumotaan se paradoksaalisesti vastustamalla demokratiaa. Mistä se sitten kertokaan...
Parhaat aseet niillä on millä miekkaan tarttua ja tappaa tehokkaasti
Jos sitä voi hyveenä pitää.
Hassunkurista on, että nykyään piispatkin tunnustautuvat "humanisteiksi", vaikka humanismi syntyi ennen kaikkea (esikristillisen) antiikin ihanteiden pohjalta vastapainona Jumala-keskeiselle ajattelulle.
He, jotka väittävät kristinuskon ihmisoikeuksia, tiedettä jne edistävään vaikutuksen vetoavat aina Länsi-Euroopan historiaan. Kuitenkin Etiopia julisti kristinuskon valitionukonnoksi ennen Rooman valtakuntaa. Missä näkyy se, että Etipia on saanut marinoitua kristinuskon elähdyttävässä vaikutuksessa liki 1000 vuotta kauemmin kuin Pohoismaat?
Myös Itä-Eurooppa on ollut vähintään yhtä kristillinen kuin länsikin. Kuitenkin kun Länsi-Euroopassa oli koettu renesanssi, valistusaika ja teollinen vallankumous, niin Itä-Euroopassa ei oltu vielä lakkautettu edes maaorjuutta.
Tavallaan sen voisi noinkin nähdä.
Noin 1400 luvulla taidettiin aloittaa tekemään ero erilaisten oppiaineiden kanssa, eli erotettiin jumaluusoppi (teologia) luonnon tutkimisesta sekä eri ammatillisista aineista.
Siinä keskityttiin ihmisen omiin ominaisuuksiin (tosin aluksi aika ideaalisiin) ja katsottiin että” ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen.”
Tuota ennen uskonnoissa oli vain ”valmistauduttu” tuonpuoleiseen elämään, eikä siis kyetty muuttamaan mitään siinä omassa elämässään saati yhteiskunnassa.
Samaan aikaan alkoi liikehdintä katollisen kirkon sisällä että ulkopuolella, missä asetettiin kyseenalaiseksi monta oppia. Mutta 1600 luvulla syntyi protestanttisuus, jossa asenne oli jo toinen.
Eli ihmisen maallista elämää ei enää mitätöity, joten useat humanismin käsitykset nostettiin esiin, ja näin mm. Jeesuksen opetukset avattiin uudella tavalla.
Voi siis sanoa, että näin kristinuskossa on monia humanismia lähellä olevia arvoja, eivätkä ne ole toistensa vastakohtia.
Tuo kuva on oikea:
"Palstalla varsinkin fundamentalistit ovat pyrkineet luomaan kuvaa, että länsimainen demokratia ja ihmisoikeudet olisivat kristinuskon tuotos."
Jeesuksen opetukset yksilön arvosta ja tasa-arvosta Jumalan edessä, ovat länsimäisen lainsäädännön perusta. Jeesus nosti naisetkin siihen asemaan, joka on tänä päivänä länsimaissa.
Sen aikainen kreikkalainen tai roomalainen käsitys ja käytäntö rikkoivat räikeästi yksilön asemaa, sillä yläluokka ja hallitsijat saattoivat toimia oman mielensä mukaan. Naiset nähtiin lähinnä käyttöesineenä ja vastasyntyneitä lapsia saatettiin uhrata jumalille.
Ateistit pyrkivät kiistämään kristinuskon vaikutukset länsimaiseen lainsäädäntöön.
Tokihan katolinen kirkko käytti väärin useita Jeesuksen opetuksia omaksi hyödykseen.
"Jeesuksen opetukset yksilön arvosta ja tasa-arvosta Jumalan edessä, ovat länsimäisen lainsäädännön perusta. "
Paavali kirjoitti Galatalaiskirjeessä: ”Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.”
Tämä oli vallankumouksellinen ajatus silloisessa maailmassa henkisestä tasa-arvosta. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että Paavali olisi vaatinut orjuuden lakkauttamista tai naisten oikeuksia. Kaikki olivat yhtä kristinuskossa ja lopulta taivaassa mutta eivät todellakaan yhteiskunnassa.
Tämä oli myös kirkon opetus yli 1300 vuotta. Kuninkaan valta oli Jumalalta ja hän oli vastuussa ainoastaan Jumalalle. Sen jälkeen olivat aateliset ja yläluokka, pohjimmaisena tavallinen kansa. Yhteiskuntaluokka periytyi lähes täysin ja kirkko tuki tätä. Ainoa poikkeus olivat kirkon henkiset virat, niihin saattoi köyhänkin lapsi päästä opiskelemalla.
Koko länsimainen talous perustui siihen, että osa ihmisistä (aatelisto) omisti maan ja toiset (talonpojat) tekivät työn. Tasa-arvo olisi romuttanut koko talousjärjestelmän. Kirkko ja valtio olivat usein liitossa. Jos kaikki olisivat tasa-arvoisia, hallitsijoiden "jumalallinen oikeus" hallita murenisi ja kirkko olisi menettänyt etuoikeutensa ja valtansa.
Ihmisoikeuksien kehityksessäkin tasa-arvoa sovellettiin ensin vain "vertaisiin" (esim. aateliset suhteessa kuninkaaseen Magna Cartassa), sitten varakkaisiin valkoisiin miehiin, ja vasta 1900-luvulla laajemmin kaikkiin ihmisiin.
Mutta olet oikeassa, että kristinuskolla oli merkittävä vaikutus ihmisoikeuksien kehittymiseen, sekä hyvässä että pahassa. Otan esimerkin.
John Locke (1632–1704) oli yksi nykymuotoisten valtioiden kehittäjistä ja erityisesti uskonnonvapauden edistäjä Euroopassa.
Hän näki henkilökohtaisesti kolme uskonsotaa: 30-vuotinen sota, Englannin sisällissota ja Ranskan hugenottivainot. Kaikissa krisityt tappoivat sumeilematta toisiaan. Nämä henk.koht. kokemukset vaikuttivat pysyvästi hänen ajatteluunsa uskonnosta.
Hän päätteli, että koska mikään osapuoli ei pystynyt tuhoamaan toista täysin, ainoa tapa välttää ikuinen sota oli hyväksyä uskonnollinen moninaisuus.
Uskonnollisesti Locke kuului Englannin valtionkirkkoon (anglikaani), mutta hän edusti sen liberaalia siipeä.
Hän ei uskonut sokeaan dogmaattisuuteen, vaan korosti järjen ja uskon yhteistyötä. Locken mukaan Jumala on antanut ihmiselle järjen, jotta tätä voitaisiin käyttää maailman ymmärtämiseen ja myös Raamatun tulkitsemiseen.
Hänen mukaansa kristittynä olemiseen riitti yksi ydinasia. Se oli usko siihen, että Jeesus on Messias, sekä pyrkimys elää hänen opetustensa mukaisesti. Sen ajan mittapuulla hän oli siis "liberaali suvakki".
Koska hän oli nähnyt miten valta ja uskonto sekoittuivat karmealla tavalla verilöylyksi kerta toisensa jälkeen, hän ajoi poliittisen vallan ja uskonon erottamista toisistaan.
Locke perusteli, ettei valtio voi pakottaa ketään tiettyyn uskoon, koska "kukaan ei voi uskoa toisen puolesta". Aito usko oli Locken mukaan sisäinen asia, eikä väkivalta tai laki voi muuttaa ihmisen sydäntä.
Hän oli ensimmäisiä filosofeja, jotka vaativat myös selvää raja-aitaa maallisen hallinnon ja kirkon (välille. Valtion ei pitäisi Locken mukaan yrittää pelastaa sieluja , vaan suojella "maallisia hyvyyksiä" eli elämää, vapautta ja omaisuutta.
John Locke otti kristillisen käsityksen ihmisen arvosta, mutta poisti siitä välittömän uskonnollisen vaatimuksen. Koska ihmiset ovat luonnostaan vapaita ja tasa-arvoisia, hallitus saa valtansa vain kansan suostumuksella. Tasa-arvo ei ollut hänelle enää jotain, mikä toteutuu taivaassa, vaan jotain, minkä pitää toteutua tässä yhteiskunnassa.
Tästäkin meni satoja vuosia ennen kuin em. uskonnonvapaus laajeni koskemaan muita kuin kristittyjä, Suomessakin päästiin pitkälle 1900-luvulle.
Locke ei ollut ihan niin "suvakki" kuin historiankirjat hänestä tekevät. Locke esimerkiksi katsoi, ettei ateisteihin voinut luottaa yhteiskunnassa, koska valat ja sopimukset perustuvat Jumalan pelkoon. Jos Jumalaa ei ole, yhteiskunnan moraalinen perusta katoaa. Kuulostanee tutulta monelle?
"Jeesuksen opetukset yksilön arvosta ja tasa-arvosta Jumalan edessä, ovat länsimäisen lainsäädännön perusta."
Jos tuo oikeasti olisi vaikuttanut kristittyjen ajatteluun demokratiaa edistävällä tavalla, niin Etiopiassa ja Venäjällä olisi ollut yleinen ja yhteläinen äänioikeus ennen Suomea.
”Anonyymi00022” 2026-03-08 09:14:06 kirjoitti:
”Jeesuksen opetukset yksilön arvosta ja tasa-arvosta Jumalan edessä, ovat länsimäisen lainsäädännön perusta.”
Ikävä kyllä ne eivät ole lainsäädännön perusta. Mutta pikkuhiljaa alkoi tuo ajattelu levitä, vaikka jo alku kristityissä oli niitä, jotka kovasti vastustivat. Jo 100 luvulla naisten osuus poistettiin useasta opista ja se vaikutti jopa UT teksteihin.
”Ateistit pyrkivät kiistämään kristinuskon vaikutukset länsimaiseen lainsäädäntöön.”
Ei niitä kiistetä vaan asetetaan oikeisiin raameihin. Tässä oli oikeastaan puhe niistä fundamentalisteista, jotka ovat kirjoittaneet aivan oman historiansa mistään faktoista piittaamatta.
”Kuninkaan valta oli Jumalalta ja hän oli vastuussa ainoastaan Jumalalle.”
Jos vähäänkään historiaa tuntee, niin miten paljon juonitteluja, väkivaltaa, salamurhia ja kaupankäyntiä on eri kuninkaiden taustalla ollut, niin eiköhän se vain ole ihmisiltä saatua ja joskus anastettua valtaa ollut.
”Anonyymi00023” 2026-03-08 10:05:38 kommentoi:
”Koko länsimainen talous perustui siihen, että osa ihmisistä (aatelisto) omisti maan ja toiset (talonpojat) tekivät työn. Tasa-arvo olisi romuttanut koko talousjärjestelmän.”
Feodaali järjestelmä oli tosiaan vallassa, jossa aateliset lahjoittivat maata eri palveluksia antaneille mutta orjat oli niitä, jotka teki työt.
Kun maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta alkoi kehittymään mm. kaupungistumisen ja kaupankäynnin myötä (Löytöretkien kautta alkoi Eurooppaan virrata eri raaka-aineita, jalometalleja ja mm. mausteita, se muutti järjestelmää ja sitä kutsutaan varhaiseksi kapitalismiksi.
Omaisuutta alkoi kertyä myös niille, jotka eivät luokkansa puolesta olleet mitään aatelisia.
Kun 1700 luvulla teollisuutta alkoi kehittymään, niin nuo pääoman omistajat laittoivat niihin paljon varoja. Kaupungistumien kiihtyi ja vanja luokkajako alkoi muuttua. Enää ei pelkkä maanomistaminen antanut sitä valtaa, mitä oli ennen.
Tähän aikaan alkoi myös levitä aatteita, etenkin valistuksen aate. Se korosti tieteellistä tutkimusta, yksilön vapautta sekä tasa-arvoa.
”Anonyymi00023” 2026-03-08 10:05:38 kirjoitti:
”Ihmisoikeuksien kehityksessäkin tasa-arvoa sovellettiin ensin vain "vertaisiin"…”
Totta, että tasa-arvo lähti kehittymään ensin pienin askelin. Harvoin mikään kehitys tapahtuu kerralla, vaan se etenee pienin askelin.
”Koska hän oli nähnyt miten valta ja uskonto sekoittuivat karmealla tavalla verilöylyksi kerta toisensa jälkeen, hän ajoi poliittisen vallan ja uskonon erottamista toisistaan.”
”Locke perusteli, ettei valtio voi pakottaa ketään tiettyyn uskoon, koska "kukaan ei voi uskoa toisen puolesta". ”
Nämä ajatukset olivat tosiaan hyviä, sillä jokaisella toki on ollut niin hyviä ja vähemmän hyviä ”ideoita”. Nämä ovat edelleen yksi keskeinen arvo nykyaikaisessa yhteiskuntamallissa.
”Koska ihmiset ovat luonnostaan vapaita ja tasa-arvoisia, hallitus saa valtansa vain kansan suostumuksella. Tasa-arvo ei ollut hänelle enää jotain, mikä toteutuu taivaassa…”
Näin, 1600 luvulta alkoi syntyä jo ajatuksia siitä, että ihminen kun on itse kehitellyt yhteiskunnat, niitä voi myös ihminen muuttaa. Ei siis ole mikään Jumalankäsky alistua vain tiettyjen ihmisen vallan alle.
Tuo on juuri sitä perinteistä kristillisyyttä, jota mummonmuori ihailee:
"Jos vähäänkään historiaa tuntee, niin miten paljon juonitteluja, väkivaltaa, salamurhia ja kaupankäyntiä on eri kuninkaiden taustalla ollut, niin eiköhän se vain ole ihmisiltä saatua ja joskus anastettua valtaa ollut."
?? Ei kun se on historiaa.
Mistä Raamatusta luet vaatimuksia demokratiaan?
Kristinuskon ja länsimaiden oikeuden suhteesta kertoo se, että useissa länsimaissa edelleen oikeussaleissa tai niiden edessä (kuten Lontoossa) on roomalainen oikeuden jumalattaren Justitian patsas (nainen jolla on vaaka ja miekka9.
Helsingin yliopistossa oikeushistoriaa opetti "Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori".
" Ei kun se on historiaa."
Eikö kirkkohistoria olekkaan historiaa?
Kun siis kommentoin tuossa sitä, ettei niitä kuninkaita mikään jumala valinnut vaan melkoista meininkiä se valtaan pääsy oli, niin mitä tekemistä sillä on kirkkohistorian kanssa?
Kyllä jokainen Istelin kuningas oli Jumalan valitsema. Lue Raamattua!
Suomeakin on hallinnut liki 25 eri kuningasta ennen itsenäistymistä.
Mitä sitten?
Sitä että juonittelun, väkivallan ym. avulla niitä kuninkaita syntyy.