Paljonko puolueessa on lestadiolaisia?

Tuskimpa ainoatakaan uskontolaisia keskustassa. Höriset omiasi.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tuskimpa ainoatakaan uskontolaisia keskustassa. Höriset omiasi.

Pohjoisessa todella aito ongelma. Ei täällä enää voi äänestää keskustaa. Mikä puolue olisi lähimpänä keskustaa? Olen kolmannen polven keskustalainen, mutta nyt vaihtuu puolue.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Pohjoisessa todella aito ongelma. Ei täällä enää voi äänestää keskustaa. Mikä puolue olisi lähimpänä keskustaa? Olen kolmannen polven keskustalainen, mutta nyt vaihtuu puolue.

SDP.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Pohjoisessa todella aito ongelma. Ei täällä enää voi äänestää keskustaa. Mikä puolue olisi lähimpänä keskustaa? Olen kolmannen polven keskustalainen, mutta nyt vaihtuu puolue.

Sehän riittää, ettei äänestä lestadiolaisia. Vaalipiirissä ja paikallisesti varmaankin tiedetään, ketkä ehdokkaista ovat lestadiolaisia. Sitä paitsi, vaikka äänestäisi muitakin puolueita, aina on vaara, että siihen loikkaa lestadiolainen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tuskimpa ainoatakaan uskontolaisia keskustassa. Höriset omiasi.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa keskustan eduskuntaryhmään valituista Markus Lohi ja Pekka Aittokumpu tiedettiin lestadiolaisiksi. Lohi kai enemmänkin sukutaustastansa pohjalta vain rivilestadiolaiseksi, mutta Aittokumpu aktiivitoimijaksi. Aittokumpu kuitenkin sittemmin loikkasi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Eli kymmenisen prosenttia.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa keskustan eduskuntaryhmään valituista Markus Lohi ja Pekka Aittokumpu tiedettiin lestadiolaisiksi. Lohi kai enemmänkin sukutaustastansa pohjalta vain rivilestadiolaiseksi, mutta Aittokumpu aktiivitoimijaksi. Aittokumpu kuitenkin sittemmin loikkasi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Ei lestadiolaiset saa olla muissa puolueissa kuin keskustassa eli Aittakumpu ei enää siinä vaiheessa ollut vl, tai ei ollut koskaan.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Ei lestadiolaiset saa olla muissa puolueissa kuin keskustassa eli Aittakumpu ei enää siinä vaiheessa ollut vl, tai ei ollut koskaan.

"Anonyymi00055
2026-03-16 07:33:26
Ei lestadiolaiset saa olla muissa puolueissa kuin keskustassa"
++++++
Saavat olla myös kokoomuksen äänestäjiä.

Toisaalta iso osa keskustalaisia, ei enää äänestä keskustaa juurikin lestojen vuoksi.

Sipilän jengi on eri kun vl lumumpa ainua oikia usko kerho.🐷🍀☠️🎪🎪🎪🤡

Ei. Sipilä oli myös lestadiolaisten pientä Rauhan Sana -liikettä. Yleensä kun puhutaan lestadiolaisista Keskustan yhteydessä, tarkoitetaan vanhoillislestadiolaisia.

Ruotsinkieliset Rauhan Sana -liikkeeseen kuuluvat tapaavat muuten äänestää usein kristillisdemokraatteja. Päätellen siitä, että Larsmossa/Luodossa puolet kunnanvaltuutetuista on kristillisdemokraatteja.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ei. Sipilä oli myös lestadiolaisten pientä Rauhan Sana -liikettä. Yleensä kun puhutaan lestadiolaisista Keskustan yhteydessä, tarkoitetaan vanhoillislestadiolaisia.

Ruotsinkieliset Rauhan Sana -liikkeeseen kuuluvat tapaavat muuten äänestää usein kristillisdemokraatteja. Päätellen siitä, että Larsmossa/Luodossa puolet kunnanvaltuutetuista on kristillisdemokraatteja.

Onko Juha saavuttanut Setämiesstatuksen Rauhanliikkeessä?

Töllin "märkä uni" olisi sijoittaa satoja tuhansia kunnan rahoja ränsistyneen Nahkurin alueen kunnostamiseen. Kyseinen Nahkurin alue on lähellä Tyrnävän keskustaa ja on vanha, todella ränsistynyt, puurakenteinen pienteollisuus alue. Se on ollut tyhjillään jo kymmeniä vuosia ja lahonut purkukuntoon.

https://www.tyrnava.fi/asuminen-ja-ymparisto/kulttuuriymparisto/nahkuri.html

Mikko Kin­nu­nen va­lit­tiin Li­min­gan kap­pa­lai­sek­si yhden äänen erolla – Minna Lainimo har­kit­see jat­ko­toi­mia
Oikeuden tarkasteltavaksi voi tulla, rikkoiko kirkkovaltuusto yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.

25.02.2026 15:00

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439

Limingan seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi tiistai-iltana seurakunnan uudeksi kappalaiseksi teologian maisteri Mikko Kinnusen äänin 12–11.
Äänestyksen niukasti hävinnyt teologian maisteri Minna Lainimo ilmoitti pian kokouksen jälkeen, että hän harkitsee jatkotoimia, mikäli päätöksen perustelut eivät täytä lain vaatimuksia.
– Kyse ei ole henkilöstä, vaan periaatteesta. Julkisen viran täyttämisen tulee perustua lakiin ja kestää riippumaton oikeudellinen tarkastelu, Lainimo toteaa.
Hän sanoo toivoneensa, että Limingan seurakunnassa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa avoimuutta ja hyvää hallintotapaa.


– Siltä pohjalta olen pettynyt. Minulla on kuitenkin rauhallinen mieli: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain noudattamisesta kappalaisen vaaleissa löytyy ennakkopäätöksiä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Katsotaan, miten prosessi etenee, kun saan päätöksenteon pohjana olleen aineiston käyttööni.

Kinnusella on tausta vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Lainimo taas ei kuulu leimallisesti minkään herätysliikkeeseen.

Kappalaisen valintaprosessi on ollut vaiheikas. Keskustelua Lainimon ja Kinnusen sekä kolmannen ehdokkaan Roope Syngelmän soveltuvuudesta kappalaisen tehtävään on käyty useissa kirkkoneuvoston kokouksissa.
Hakijoille annettiin ennakkotehtäviä ja heidät haastateltiin. Kinnunen oli täydentänyt hakemustaan hakuajan päättymisen jälkeen. Kirkkoneuvosto on äänestänyt virkaan esitettävästä henkilöstä, ja eriäviä mielipiteitä on jätetty.

Kirkkoherra Eeva Mertaniemen pohjaesitys kirkkoneuvostolle oli, että tehtävään valitaan työkokemukseltaan ja koulutukseltaan ansioitunein Minna Lainimo. Kirkkoneuvosto päätti kuitenkin esittää valtuustolle, että tehtävään valitaan Mikko Kinnunen.


(Kuvateksti) Eeva Mertaniemi korosti, että kirkkoherrana hänen tehtävänään on valvoa kirkkoneuvoston päätösten laillisuutta ja noudattamista seurakunnan hallinnossa. Hänen vieressään on talouspäällikkö Hanna Korri.


Kirkkovaltuusto keskusteli yli tunnin ajan hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista suljetuin ovin. Ennen ovien sulkeutumista sekä kirkkoherra Mertaniemi että kirkkovaltuuston puheenjohtaja Miika Korkiakoski (Kristillisten perusarvojen puolesta) pitivät lyhyet alustukset.
Mertaniemi muistutti, että kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja oikeusvaltioperiaatetta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia.
– Kappalaisen valinnassa seurakunnan valinnanvapaus on korostunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seurakunta voi vapaasti valita kenet tahansa viran kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista. Harkintavaltaa rajoittavat tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännökset sekä yleiset virkanimitysperusteet.
Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä sukupuolisensa syrjintänä, jos se syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, Mertaniemi muistutti.

Miika Korkiakoski siteerasi puolestaan tuomiokapitulin lakiasessorin toimittaman otteen kirjasta Seurakunnan henkilöstöhallinto. Sen mukaan henkilöä virkaan valittaessa kyse on kokonaisarvioinnista.

– Enemmän ansioitunut hakija ei ole välttämättä soveltuvampi ja pätevämpi virkaan kuin vähemmän ansioitunut. Riippuu siis henkilöstä, kuinka paljon taitoa hänen koulutuksen ja työkokemuksen kautta on tosiasiallisesti on kertynyt. Henkilön kyvykkyys ja ominaisuudet, jotka tekevät hänet soveltuvaksi virkaan, eivät puolestaan ole välttämättä lainkaan riippuvaisia hänen ansiostaan, Korkiakoski siteerasi.
– Valituksi voi siis tulla ansioitaan selvästikin vähäisempi, mutta kokonaissoveltuvuudet on parhaimmaksi arvioitu henkilö.

Kun keskustelu ehdokkaista oli päättynyt ja seurakuntasalin ovet taas avautuivat, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Tiina Saukkoriipi-Haapala (Katse) teki esityksen: virkaan valitaan Minna Lainimo.
– Hän on objektiivisesti arvioituna taitojensa, koulutuksensa ja kokemuksensa kautta hakijajoukon paras. Kinnunen ja Syngelmä ovat tasavertaisempia.
Hän perusteli Lainimon valintaa myös sillä, että tällä on pisin ja laaja-alaisin kokemus seurakunta- ja rippikoulutyöstä sekä kasvatuksen ja rippikoulutyön työvastuusta. Saukkoriipi-Haapalan mukaan hän osasi myös parhaiten antaa konkreettisia esimerkkejä työuransa aikana tehdystä kehittämistyöstä.


Esitystä kannattivat Katseen Juuso Raitio ja Martti Junttola.

Vaali käytiin suljettuna lippuäänestyksenä.

Kinnusen eduksi kääntyneestä äänestystuloksesta jättivät eriävän mielipiteensä kaikki Katse-ryhmän kirkkovaltuutetut muun muassa sillä perusteella, että valinta voi liittyä lainvastaisesti henkilöön liittyvään syyhyn.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mikko Kin­nu­nen va­lit­tiin Li­min­gan kap­pa­lai­sek­si yhden äänen erolla – Minna Lainimo har­kit­see jat­ko­toi­mia
Oikeuden tarkasteltavaksi voi tulla, rikkoiko kirkkovaltuusto yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.

25.02.2026 15:00

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439

Limingan seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi tiistai-iltana seurakunnan uudeksi kappalaiseksi teologian maisteri Mikko Kinnusen äänin 12–11.
Äänestyksen niukasti hävinnyt teologian maisteri Minna Lainimo ilmoitti pian kokouksen jälkeen, että hän harkitsee jatkotoimia, mikäli päätöksen perustelut eivät täytä lain vaatimuksia.
– Kyse ei ole henkilöstä, vaan periaatteesta. Julkisen viran täyttämisen tulee perustua lakiin ja kestää riippumaton oikeudellinen tarkastelu, Lainimo toteaa.
Hän sanoo toivoneensa, että Limingan seurakunnassa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa avoimuutta ja hyvää hallintotapaa.


– Siltä pohjalta olen pettynyt. Minulla on kuitenkin rauhallinen mieli: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain noudattamisesta kappalaisen vaaleissa löytyy ennakkopäätöksiä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Katsotaan, miten prosessi etenee, kun saan päätöksenteon pohjana olleen aineiston käyttööni.

Kinnusella on tausta vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Lainimo taas ei kuulu leimallisesti minkään herätysliikkeeseen.

Kappalaisen valintaprosessi on ollut vaiheikas. Keskustelua Lainimon ja Kinnusen sekä kolmannen ehdokkaan Roope Syngelmän soveltuvuudesta kappalaisen tehtävään on käyty useissa kirkkoneuvoston kokouksissa.
Hakijoille annettiin ennakkotehtäviä ja heidät haastateltiin. Kinnunen oli täydentänyt hakemustaan hakuajan päättymisen jälkeen. Kirkkoneuvosto on äänestänyt virkaan esitettävästä henkilöstä, ja eriäviä mielipiteitä on jätetty.

Kirkkoherra Eeva Mertaniemen pohjaesitys kirkkoneuvostolle oli, että tehtävään valitaan työkokemukseltaan ja koulutukseltaan ansioitunein Minna Lainimo. Kirkkoneuvosto päätti kuitenkin esittää valtuustolle, että tehtävään valitaan Mikko Kinnunen.


(Kuvateksti) Eeva Mertaniemi korosti, että kirkkoherrana hänen tehtävänään on valvoa kirkkoneuvoston päätösten laillisuutta ja noudattamista seurakunnan hallinnossa. Hänen vieressään on talouspäällikkö Hanna Korri.


Kirkkovaltuusto keskusteli yli tunnin ajan hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista suljetuin ovin. Ennen ovien sulkeutumista sekä kirkkoherra Mertaniemi että kirkkovaltuuston puheenjohtaja Miika Korkiakoski (Kristillisten perusarvojen puolesta) pitivät lyhyet alustukset.
Mertaniemi muistutti, että kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja oikeusvaltioperiaatetta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia.
– Kappalaisen valinnassa seurakunnan valinnanvapaus on korostunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seurakunta voi vapaasti valita kenet tahansa viran kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista. Harkintavaltaa rajoittavat tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännökset sekä yleiset virkanimitysperusteet.
Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä sukupuolisensa syrjintänä, jos se syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, Mertaniemi muistutti.

Miika Korkiakoski siteerasi puolestaan tuomiokapitulin lakiasessorin toimittaman otteen kirjasta Seurakunnan henkilöstöhallinto. Sen mukaan henkilöä virkaan valittaessa kyse on kokonaisarvioinnista.

– Enemmän ansioitunut hakija ei ole välttämättä soveltuvampi ja pätevämpi virkaan kuin vähemmän ansioitunut. Riippuu siis henkilöstä, kuinka paljon taitoa hänen koulutuksen ja työkokemuksen kautta on tosiasiallisesti on kertynyt. Henkilön kyvykkyys ja ominaisuudet, jotka tekevät hänet soveltuvaksi virkaan, eivät puolestaan ole välttämättä lainkaan riippuvaisia hänen ansiostaan, Korkiakoski siteerasi.
– Valituksi voi siis tulla ansioitaan selvästikin vähäisempi, mutta kokonaissoveltuvuudet on parhaimmaksi arvioitu henkilö.

Kun keskustelu ehdokkaista oli päättynyt ja seurakuntasalin ovet taas avautuivat, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Tiina Saukkoriipi-Haapala (Katse) teki esityksen: virkaan valitaan Minna Lainimo.
– Hän on objektiivisesti arvioituna taitojensa, koulutuksensa ja kokemuksensa kautta hakijajoukon paras. Kinnunen ja Syngelmä ovat tasavertaisempia.
Hän perusteli Lainimon valintaa myös sillä, että tällä on pisin ja laaja-alaisin kokemus seurakunta- ja rippikoulutyöstä sekä kasvatuksen ja rippikoulutyön työvastuusta. Saukkoriipi-Haapalan mukaan hän osasi myös parhaiten antaa konkreettisia esimerkkejä työuransa aikana tehdystä kehittämistyöstä.


Esitystä kannattivat Katseen Juuso Raitio ja Martti Junttola.

Vaali käytiin suljettuna lippuäänestyksenä.

Kinnusen eduksi kääntyneestä äänestystuloksesta jättivät eriävän mielipiteensä kaikki Katse-ryhmän kirkkovaltuutetut muun muassa sillä perusteella, että valinta voi liittyä lainvastaisesti henkilöön liittyvään syyhyn.

Jutun loppuosa:

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439

Kuvateksti: Minna Lainimo harkitsee kappalaisen valintaprosessin viemistä eteenpäin, kunhan tutustuu kunnolla valinnan perusteisiin.


Lainimo muistutti kokouksen jälkeen, että päätös tehtiin poikkeuksellisen niukalla enemmistöllä ja prosessin aikana kirjattiin useita eriäviä mielipiteitä. Tämä osoittaa, että luottamushenkilöt ovat pohtineet perustelujen ja ansiovertailujen riittävyyttä.


– Kyse on julkisesta virkavalinnasta. Tällaisessa valinnassa ratkaisevaa eivät ole mielipiteet tai enemmistöasetelmat, vaan perustuslain mukaiset nimitysperusteet, Lainimo sanoo.

Koska Lainimo katsottiin sekä tuomiokapitulin arviossa että kirkkoherran valmistelussa ansioituneimmaksi hakijaksi, päätöksentekijällä on korostunut velvollisuus osoittaa, että ratkaisu perustuu painaviin ja lainmukaisiin perusteisiin, Lainimo tähdentää.

– Tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama voi syntyä tilanteessa, jossa ansioituneempi hakija sivuutetaan ja valitaan toista sukupuolta oleva hakija ilman hyväksyttäviä ja sukupuolineutraaleja perusteita.

Lainimo toteaa, ettei pappeus ole monissa seurakunnissa edelleenkään yksiselitteinen asia. Tähän hän on törmännyt varsin usein pitkällä virkaurallaan.

– Monenlaista olen saanut ottaa vastaan, kun ei hyväksytä pappeutta, joka ei katso sukupuolta. Myöskään hakijan teologinen suuntautuminen ei saa olla peruste syrjäyttää ansioituneempi hakija.

Hänen mielestään seurakuntalaistenkin on hyvä tietää, millaisin perustein ja ajatusmaailmalla päätöksiä tehdään.

– Toivon, että tämä havahduttaa heidät huomaamaan, mihin kaikkeen omalla äänioikeudellaan voi vaikuttaa.

Kokouksen jälkeen päällimmäinen tunne on pettymys, sanoo Tiina Saukkoriipi-Haapala. Hänen mielestään sekä kirkkovaltuustossa että -neuvostossa on toimittu tähän saakka hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Mutta tämä asia jakoi meidät, ja virkavalintojen suhteen on ilmeisesti aiemminkin käynyt näin. En kuitenkaan näkisi, että ryhmien välillä olisi kitkaa. Demokratiaan kuuluu, että asioista ollaan välillä eri mieltä.

" Mutta onko tätä päivää, että maallikkoluottamushenkilöt valitsevat työntekijän.  Onko luottamushenkilöillä objektiivisuutta riittävän paljon? Henkilövalintoihin voi helposti liittyä kirkkopoliittiset seikat. Virkamiesvastuulla tehty päätöksenteko voisi olla tässä asiassa objektiivisempaa."


Myöskään Miika Korkiakoski ei näe, että kappalaisen valinta olisi aiheuttanut ryppyjä yhteistyöhön. Ryhmät sopivat neuvottelujen aikana, että kyse on vain päätettävästä pykälästä, joilla ei ole vaikutusta muuhun päätöksentekoon.

Hakijoiden herätysliiketaustat eivät vaikuttaneet Saukkoriipi-Haapalan äänestyskäyttäytymiseen, vaan hän äänesti hakukriteerit, yleiset virantäyttöperusteet, tuomikapitulin lausunnot, hakuasiakirjat ja haastattelut mielessään.

Samaa korostaa Korkiakoski.


– Uskonnolliset vakaumukset eivät kuulu lainkaan valintaprosessiin, joten näillä ei ole merkitystä valintaa tehdessä. Myöskään hakijan sukupuolella ei ole merkitystä, hän toteaa.

Ryhmillä oli hyvin erilaiset näkemykset hakijoiden pätevyydestä ja valintakriteereistä. Saukkoriipi-Haapala sanoo arvostavansa ennen kaikkea koulutusta, asiantuntemusta ja osaamista. Korkiakoski taas kommentoi prosessia hienoksi tutkimusmatkaksi.

– Nyt on tehty selvitystyötä tarkoin ja huolella, jotta prosessi menee oikein ja valinta täyttää perusteet. Seurakunnallisten toimien ja virkojen täyttämisessä tulee aina näkemyseroja, Korkiakoski kommentoi ja viittaa vuoteen 2018, jolloin Limingan kappalaisen vaalissa myös äänestettiin.



(Kuvateksti) Leena Tuuri, Tiina Saukkoriipi-Haapala ja koko Katse-ryhmä jätti kirkkovaltuuston päätökseen eriävän mielipiteensä.

Saukkoriipi-Haapala jää miettimään, onko nykyaikaa, että maallikkoluottamushenkilöt valitsevat seurakunnan työntekijän.

– Onko luottamushenkilöillä objektiivisuutta riittävän paljon? Henkilövalintoihin voi helposti liittyä kirkkopoliittiset seikat. Virkamiesvastuulla tehty päätöksenteko voisi olla tässä asiassa objektiivisempaa.

Korkiakoski toivoo, ettei kappalaisen valinnasta valiteta.

– Mutta jos niin käy, oikeuden tehtävä on pohtia, kestävätkö perustelut. Ne ovat kyllä tarkoin mietitty, ja oikeusoppineilta on pyydetty laajasti konsultointia.


Miltä kappalaisen valinta mielestäsi näytti tavalliselle seurakuntalaiselle?

– Varmasti moni on hämmentynyt koko prosessista. Toisaalta molemmille kannoille löytynee kannattajia, Saukkoriipi-Haapala arvelee.

Korkiakoski toivoo, että seurakuntalaiset näkisivät valtuutettujen tekemän työn oikeassa valossa.

– He ovat käyttäneet paljon vapaa-aikaa etsiessään sopivinta ja seurakuntaan parasta vaihtoehtoa, ja he ovat sitoutuneet tekemään työnsä äänestäjien ääni huomioon ottaen.

Tarkempia tietoja virkaa hakeneista löytyy Limingan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouspöytäkirjoista.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mikko Kin­nu­nen va­lit­tiin Li­min­gan kap­pa­lai­sek­si yhden äänen erolla – Minna Lainimo har­kit­see jat­ko­toi­mia
Oikeuden tarkasteltavaksi voi tulla, rikkoiko kirkkovaltuusto yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.

25.02.2026 15:00

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439

Limingan seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi tiistai-iltana seurakunnan uudeksi kappalaiseksi teologian maisteri Mikko Kinnusen äänin 12–11.
Äänestyksen niukasti hävinnyt teologian maisteri Minna Lainimo ilmoitti pian kokouksen jälkeen, että hän harkitsee jatkotoimia, mikäli päätöksen perustelut eivät täytä lain vaatimuksia.
– Kyse ei ole henkilöstä, vaan periaatteesta. Julkisen viran täyttämisen tulee perustua lakiin ja kestää riippumaton oikeudellinen tarkastelu, Lainimo toteaa.
Hän sanoo toivoneensa, että Limingan seurakunnassa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa avoimuutta ja hyvää hallintotapaa.


– Siltä pohjalta olen pettynyt. Minulla on kuitenkin rauhallinen mieli: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain noudattamisesta kappalaisen vaaleissa löytyy ennakkopäätöksiä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Katsotaan, miten prosessi etenee, kun saan päätöksenteon pohjana olleen aineiston käyttööni.

Kinnusella on tausta vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Lainimo taas ei kuulu leimallisesti minkään herätysliikkeeseen.

Kappalaisen valintaprosessi on ollut vaiheikas. Keskustelua Lainimon ja Kinnusen sekä kolmannen ehdokkaan Roope Syngelmän soveltuvuudesta kappalaisen tehtävään on käyty useissa kirkkoneuvoston kokouksissa.
Hakijoille annettiin ennakkotehtäviä ja heidät haastateltiin. Kinnunen oli täydentänyt hakemustaan hakuajan päättymisen jälkeen. Kirkkoneuvosto on äänestänyt virkaan esitettävästä henkilöstä, ja eriäviä mielipiteitä on jätetty.

Kirkkoherra Eeva Mertaniemen pohjaesitys kirkkoneuvostolle oli, että tehtävään valitaan työkokemukseltaan ja koulutukseltaan ansioitunein Minna Lainimo. Kirkkoneuvosto päätti kuitenkin esittää valtuustolle, että tehtävään valitaan Mikko Kinnunen.


(Kuvateksti) Eeva Mertaniemi korosti, että kirkkoherrana hänen tehtävänään on valvoa kirkkoneuvoston päätösten laillisuutta ja noudattamista seurakunnan hallinnossa. Hänen vieressään on talouspäällikkö Hanna Korri.


Kirkkovaltuusto keskusteli yli tunnin ajan hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista suljetuin ovin. Ennen ovien sulkeutumista sekä kirkkoherra Mertaniemi että kirkkovaltuuston puheenjohtaja Miika Korkiakoski (Kristillisten perusarvojen puolesta) pitivät lyhyet alustukset.
Mertaniemi muistutti, että kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja oikeusvaltioperiaatetta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia.
– Kappalaisen valinnassa seurakunnan valinnanvapaus on korostunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seurakunta voi vapaasti valita kenet tahansa viran kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista. Harkintavaltaa rajoittavat tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännökset sekä yleiset virkanimitysperusteet.
Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä sukupuolisensa syrjintänä, jos se syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, Mertaniemi muistutti.

Miika Korkiakoski siteerasi puolestaan tuomiokapitulin lakiasessorin toimittaman otteen kirjasta Seurakunnan henkilöstöhallinto. Sen mukaan henkilöä virkaan valittaessa kyse on kokonaisarvioinnista.

– Enemmän ansioitunut hakija ei ole välttämättä soveltuvampi ja pätevämpi virkaan kuin vähemmän ansioitunut. Riippuu siis henkilöstä, kuinka paljon taitoa hänen koulutuksen ja työkokemuksen kautta on tosiasiallisesti on kertynyt. Henkilön kyvykkyys ja ominaisuudet, jotka tekevät hänet soveltuvaksi virkaan, eivät puolestaan ole välttämättä lainkaan riippuvaisia hänen ansiostaan, Korkiakoski siteerasi.
– Valituksi voi siis tulla ansioitaan selvästikin vähäisempi, mutta kokonaissoveltuvuudet on parhaimmaksi arvioitu henkilö.

Kun keskustelu ehdokkaista oli päättynyt ja seurakuntasalin ovet taas avautuivat, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Tiina Saukkoriipi-Haapala (Katse) teki esityksen: virkaan valitaan Minna Lainimo.
– Hän on objektiivisesti arvioituna taitojensa, koulutuksensa ja kokemuksensa kautta hakijajoukon paras. Kinnunen ja Syngelmä ovat tasavertaisempia.
Hän perusteli Lainimon valintaa myös sillä, että tällä on pisin ja laaja-alaisin kokemus seurakunta- ja rippikoulutyöstä sekä kasvatuksen ja rippikoulutyön työvastuusta. Saukkoriipi-Haapalan mukaan hän osasi myös parhaiten antaa konkreettisia esimerkkejä työuransa aikana tehdystä kehittämistyöstä.


Esitystä kannattivat Katseen Juuso Raitio ja Martti Junttola.

Vaali käytiin suljettuna lippuäänestyksenä.

Kinnusen eduksi kääntyneestä äänestystuloksesta jättivät eriävän mielipiteensä kaikki Katse-ryhmän kirkkovaltuutetut muun muassa sillä perusteella, että valinta voi liittyä lainvastaisesti henkilöön liittyvään syyhyn.

Katse pelastaa!👀👍

Anonyymi00018 kirjoitti:

Jutun loppuosa:

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439

Kuvateksti: Minna Lainimo harkitsee kappalaisen valintaprosessin viemistä eteenpäin, kunhan tutustuu kunnolla valinnan perusteisiin.


Lainimo muistutti kokouksen jälkeen, että päätös tehtiin poikkeuksellisen niukalla enemmistöllä ja prosessin aikana kirjattiin useita eriäviä mielipiteitä. Tämä osoittaa, että luottamushenkilöt ovat pohtineet perustelujen ja ansiovertailujen riittävyyttä.


– Kyse on julkisesta virkavalinnasta. Tällaisessa valinnassa ratkaisevaa eivät ole mielipiteet tai enemmistöasetelmat, vaan perustuslain mukaiset nimitysperusteet, Lainimo sanoo.

Koska Lainimo katsottiin sekä tuomiokapitulin arviossa että kirkkoherran valmistelussa ansioituneimmaksi hakijaksi, päätöksentekijällä on korostunut velvollisuus osoittaa, että ratkaisu perustuu painaviin ja lainmukaisiin perusteisiin, Lainimo tähdentää.

– Tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama voi syntyä tilanteessa, jossa ansioituneempi hakija sivuutetaan ja valitaan toista sukupuolta oleva hakija ilman hyväksyttäviä ja sukupuolineutraaleja perusteita.

Lainimo toteaa, ettei pappeus ole monissa seurakunnissa edelleenkään yksiselitteinen asia. Tähän hän on törmännyt varsin usein pitkällä virkaurallaan.

– Monenlaista olen saanut ottaa vastaan, kun ei hyväksytä pappeutta, joka ei katso sukupuolta. Myöskään hakijan teologinen suuntautuminen ei saa olla peruste syrjäyttää ansioituneempi hakija.

Hänen mielestään seurakuntalaistenkin on hyvä tietää, millaisin perustein ja ajatusmaailmalla päätöksiä tehdään.

– Toivon, että tämä havahduttaa heidät huomaamaan, mihin kaikkeen omalla äänioikeudellaan voi vaikuttaa.

Kokouksen jälkeen päällimmäinen tunne on pettymys, sanoo Tiina Saukkoriipi-Haapala. Hänen mielestään sekä kirkkovaltuustossa että -neuvostossa on toimittu tähän saakka hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Mutta tämä asia jakoi meidät, ja virkavalintojen suhteen on ilmeisesti aiemminkin käynyt näin. En kuitenkaan näkisi, että ryhmien välillä olisi kitkaa. Demokratiaan kuuluu, että asioista ollaan välillä eri mieltä.

" Mutta onko tätä päivää, että maallikkoluottamushenkilöt valitsevat työntekijän.  Onko luottamushenkilöillä objektiivisuutta riittävän paljon? Henkilövalintoihin voi helposti liittyä kirkkopoliittiset seikat. Virkamiesvastuulla tehty päätöksenteko voisi olla tässä asiassa objektiivisempaa."


Myöskään Miika Korkiakoski ei näe, että kappalaisen valinta olisi aiheuttanut ryppyjä yhteistyöhön. Ryhmät sopivat neuvottelujen aikana, että kyse on vain päätettävästä pykälästä, joilla ei ole vaikutusta muuhun päätöksentekoon.

Hakijoiden herätysliiketaustat eivät vaikuttaneet Saukkoriipi-Haapalan äänestyskäyttäytymiseen, vaan hän äänesti hakukriteerit, yleiset virantäyttöperusteet, tuomikapitulin lausunnot, hakuasiakirjat ja haastattelut mielessään.

Samaa korostaa Korkiakoski.


– Uskonnolliset vakaumukset eivät kuulu lainkaan valintaprosessiin, joten näillä ei ole merkitystä valintaa tehdessä. Myöskään hakijan sukupuolella ei ole merkitystä, hän toteaa.

Ryhmillä oli hyvin erilaiset näkemykset hakijoiden pätevyydestä ja valintakriteereistä. Saukkoriipi-Haapala sanoo arvostavansa ennen kaikkea koulutusta, asiantuntemusta ja osaamista. Korkiakoski taas kommentoi prosessia hienoksi tutkimusmatkaksi.

– Nyt on tehty selvitystyötä tarkoin ja huolella, jotta prosessi menee oikein ja valinta täyttää perusteet. Seurakunnallisten toimien ja virkojen täyttämisessä tulee aina näkemyseroja, Korkiakoski kommentoi ja viittaa vuoteen 2018, jolloin Limingan kappalaisen vaalissa myös äänestettiin.



(Kuvateksti) Leena Tuuri, Tiina Saukkoriipi-Haapala ja koko Katse-ryhmä jätti kirkkovaltuuston päätökseen eriävän mielipiteensä.

Saukkoriipi-Haapala jää miettimään, onko nykyaikaa, että maallikkoluottamushenkilöt valitsevat seurakunnan työntekijän.

– Onko luottamushenkilöillä objektiivisuutta riittävän paljon? Henkilövalintoihin voi helposti liittyä kirkkopoliittiset seikat. Virkamiesvastuulla tehty päätöksenteko voisi olla tässä asiassa objektiivisempaa.

Korkiakoski toivoo, ettei kappalaisen valinnasta valiteta.

– Mutta jos niin käy, oikeuden tehtävä on pohtia, kestävätkö perustelut. Ne ovat kyllä tarkoin mietitty, ja oikeusoppineilta on pyydetty laajasti konsultointia.


Miltä kappalaisen valinta mielestäsi näytti tavalliselle seurakuntalaiselle?

– Varmasti moni on hämmentynyt koko prosessista. Toisaalta molemmille kannoille löytynee kannattajia, Saukkoriipi-Haapala arvelee.

Korkiakoski toivoo, että seurakuntalaiset näkisivät valtuutettujen tekemän työn oikeassa valossa.

– He ovat käyttäneet paljon vapaa-aikaa etsiessään sopivinta ja seurakuntaan parasta vaihtoehtoa, ja he ovat sitoutuneet tekemään työnsä äänestäjien ääni huomioon ottaen.

Tarkempia tietoja virkaa hakeneista löytyy Limingan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouspöytäkirjoista.

Pohjois-Suomen papit huolissaan vanhoillislestadiolaisuuden roolista Limingan kappalaisen valinnassa

26.02.2026 16:00

https://www.rantalakeus.fi/pohjois-suomen-papit-huolissaan-vanhoillislestadio/12911312

Me allekirjoittaneet haluamme ilmaista huolemme siitä, mitä tiistaina 24. helmikuuta tapahtui Limingan seurakunnan vakinaisen papin virkavalinnassa eli kappalaisen vaalissa. Virkaan valittiin äänin 11–12 noin 15 vuotta vähemmän seurakuntatyökokemusta omaava mies ohi huomattavan laajan ja monipuolisen työuran kirkossa tehneen naishakijan.
Seurakunta valitsee kappalaisensa itse. Tämä ei kuitenkaan vapauta seurakuntaa lainsäädännöstä: virkaan valittavia on arvioitava taidon, kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon osalta, eikä esimerkiksi sukupuolella saa olla valintaan vaikutusta.
Mikäli valintaa on syytä epäillä perusteettomaksi eikä päätöksen tekijä oikaise päätöstään, on ainoa vaihtoehto viedä tehty ratkaisu hallinto-oikeuteen. Näin toimittiin myös joitakin vuosia sitten Kokkolassa, jossa luottamushenkilöt tekivät vastaavan valinnan, ja tällöin oikeus totesi päätöksen virheelliseksi.
"Seurakunta valitsee kappalaisensa itse. Tämä ei kuitenkaan vapauta seurakuntaa lainsäädännöstä."
On selvää, että tavanomaisilla virkavalintakriteereillä naispuolisen hakijan työkokemus ja koulutus tekivät hänestä nyt valittua mieshakijaa ansioituneemman. Tämän merkittävän eron hakijoiden ansioissa tunnisti myös asiaa valmistellut Limingan seurakunnan kirkkoherra.
Huolellisesta arvioinnista huolimatta vaalin äänet Limingassa jakautuivat, ja vaikuttaa ilmeiseltä, että ratkaiseva tekijä on ollut toisen hakijan kuuluminen vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen, johon myös enemmistö Limingan seurakunnan valtuutetuista kuuluu. Sukupuolen merkitys jää arvailun varaan, sillä kyseisessä liikkeessä ei toimi naispuolisia pappeja.
Nyt me Pohjois-Suomen papit kysymme, jäävätkö naispapit ansioistaan riippumatta toiselle sijalle aina, kun hakevat sellaista papin virkaa, jota hakee myös herätysliiketaustaltaan sopiva pappismies ja jossa päätöksen tekijöinä ovat vaalilla valitut luottamushenkilöt? Jos näin on, jää Pohjois-Suomen seurakunnissa käyttämättä merkittävä määrä osaamista ja kehityshalua: luottamushenkilöt valitsevat sekä kappalaiset että yhä useammin kirkkoherrat ja osaltaan myös piispat.
Juha Alander
TM, STM, pastori, väitöskirjatutkija
Salla Autere
TM, kirkkoherra
Teemu Isokääntä
TM, lääninrovasti
Sanna Jukkola
TM, kirkkoherra
Timo Juntunen
TM, rovasti
Saila Karppinen
TM, kappalainen
Laura Kinnunen
TM, kirkkoherra
Arpad Kovacs
TM, kansainvälisen työn pastori
Lauri Kujala
TM, kirkkoherra
Teija Kähkönen
TM, KM, seurakuntapastori
Juhani Lavanko
TT, kirkkoherra emeritus
Erkki Lavanti
TM, kirkkoherra
Sanna-Leena Lavanti
TM, kirkkoherra
Anita Leppälä
TM, rovasti
Matias Leskinen
TM, seurakuntapastori
Päivi Liiti
TM, HTM, viestintäjohtaja
Ulla Mitrunen
TM, kirkkoherra
Anna-Maria Nenonen
TM, seurakuntapastori
Katariina Pitkänen
rovasti, oppilaitospastori
Outi Pohjanen
TM, kappalainen
Jussi Rinta-Jouppi
TM, seurakuntapastori
Satu Saarinen
TT, kirkkoherra
Mikko Salmi
TM, seurakuntapastori
Virpi Sillanpää-Posio
TM, pastori
Susanna Sirviö
TM, sairaalapastori, häirintäyhdyshenkilö
Jaakko Syynimaa
TM, kappalainen
Marja-Leena Tahkola
TM, kappalainen, julistusjohtaja
Kari Tiirola
TM, kirkkoherra
Sari Timonen
TT, asiantuntija
Jaakko Tuisku
TT, kirkkoherra
Jenna Utriainen
TM, seurakuntapastori
Mari Valjakka
TM, seurakuntapastori
Joonas Vapaavuori
TM, seurakuntapastori

Tästä valinnasta on kyse:

https://www.rantalakeus.fi/mikko-kinnunen-valittiin-limingan-kappalaiseksi-yh/12822439


Vaikea kap­pa­lai­sen valinta ratkesi yhdellä äänellä Li­min­gas­sa – Hä­vin­nyt hakija har­kit­see jat­ko­toi­mia

Kirkkovaltuusto valitsi kappalaiseksi Mikko Kinnusen, vaikka kirkkoherra esitti virkaan ansioituneempaa Minna Lainimoa. Kinnusella on tausta vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.
Mikko Kin­nu­nen va­lit­tiin Li­min­gan kap­pa­lai­sek­si yhden äänen erolla – Minna Lainimo har­kit­see jat­ko­toi­mia
Oikeuden tarkasteltavaksi voi tulla, rikkoiko kirkkovaltuusto yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.

Velkaa ainakin osasi tehdä ja jättää muiden maksettavaksi. niinkuin lestat yleensäkin. Kuinkahan monta konkkaa "paras" bisnesmies on tehnyt, ite tunnen yhden joka neljättä yritystä nyt pyörittää kolmen konkan jälkeen.

Tuollaistahan se on teillä lessureppanpoilla. Muistan kun naapurissa asui lestaperhe. Poika oli isompi ja kiusasi aina siskoaan. Siskolla oli kauniit nukenrattaat ja nukke jolla oli hienoja vaatteita. Veli kippas kaiken kuralätäkköön ja hyppi vielä päällä, että kaikki varmasti meni pilalle. Vanhemmat katso vierestä ja nauroi. Olen miettinyt, että vieläköhän nämä sisarukset ovat lahkossa, kun ovat jo aikuisia.

Kehittyvien Maakuntien Suomi huijaus oli hyvin pitkälle lestavetoinen, toki mukana oli myös helluntalaisia, mutta yhtä kaikki, kepulaisia koko rosvolauma. Myös nuorisosäätiötä tyhjensi sama porukka.

En muista lestadiolaistaustaisia kansanedustajia olleen samaan aikaan koskaan neljää enempää. Siinäkin on mukana Rauhan Sana -haaraa olevat lestadiolaisia. Rauhansanalaisiinhan kuului mm. Juha Sipilä sekä nykyisessä eduskunnassa kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman.

Vanhoillislestadiolaisista ehkä jopa puolet asuu nykyään pääkaupunkiseudulla ja muissa etelän suurissa väestökeskuksissa samaan tapaan kuin saamelaisistakin. Heidän on siellä kuitenkin vaikea saada keskuudestaan kansanedustajia edes ääniään keskittämällä. Alempanahan joku totesi lestadiolaisia olevan vain pari prosenttia Suomen väestöstä.

Kärkkäisen omistaja tuskin on lestadiolainen, tai vaikka hänellä sitä taustaa vanhastaan olisikin, lestadiolaiset kuluttajat luultavasti vierastavat hänen mielipiteitään. Sen verran äärioikeistolaisia ja muutenkin omituisia ne ovat olleet.

Anonyymi00026 kirjoitti:

En muista lestadiolaistaustaisia kansanedustajia olleen samaan aikaan koskaan neljää enempää. Siinäkin on mukana Rauhan Sana -haaraa olevat lestadiolaisia. Rauhansanalaisiinhan kuului mm. Juha Sipilä sekä nykyisessä eduskunnassa kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman.

Vanhoillislestadiolaisista ehkä jopa puolet asuu nykyään pääkaupunkiseudulla ja muissa etelän suurissa väestökeskuksissa samaan tapaan kuin saamelaisistakin. Heidän on siellä kuitenkin vaikea saada keskuudestaan kansanedustajia edes ääniään keskittämällä. Alempanahan joku totesi lestadiolaisia olevan vain pari prosenttia Suomen väestöstä.

Kärkkäisen omistaja tuskin on lestadiolainen, tai vaikka hänellä sitä taustaa vanhastaan olisikin, lestadiolaiset kuluttajat luultavasti vierastavat hänen mielipiteitään. Sen verran äärioikeistolaisia ja muutenkin omituisia ne ovat olleet.

Olisiko Kärkkäinen peräti sala-vkklainen lestanatsi!

Anonyymi00029 kirjoitti:

Olisiko Kärkkäinen peräti sala-vkklainen lestanatsi!

Avoimesti natsi.

Ei Suomessa mitään raamattuvyöhykettä ole. Termi on apinoitu Yhdysvalloista, jossa ehkä tuollainen kartalla vyötä muistuttava maantieteellinen alue voi ollakin.

Termi ontuu siksikin, että kaikki herätysliikkeet eivät korosta Raamattua auktoriteettina sen enempää kuin yleiskirkkokaan. Raamatulla päähän lyönti kuuluu lähinnä ns. viidennelle herätysliikkeelle, jonka kannatus painottuu hajanaisesti kaupunkeihin.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Ei Suomessa mitään raamattuvyöhykettä ole. Termi on apinoitu Yhdysvalloista, jossa ehkä tuollainen kartalla vyötä muistuttava maantieteellinen alue voi ollakin.

Termi ontuu siksikin, että kaikki herätysliikkeet eivät korosta Raamattua auktoriteettina sen enempää kuin yleiskirkkokaan. Raamatulla päähän lyönti kuuluu lähinnä ns. viidennelle herätysliikkeelle, jonka kannatus painottuu hajanaisesti kaupunkeihin.

Kyllä on, Lapissa on kahta sorttia, korpikommunisteja tai tukilestakepulaisia. Käytännössä sama asia.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kyllä on, Lapissa on kahta sorttia, korpikommunisteja tai tukilestakepulaisia. Käytännössä sama asia.

Onko Lappi myös vyöhyke?

Pudota vaan reilusti se raja alemmas. Täällä Pyhä-ja Kalajokilaaksossa sama tilanne. Kunnan päättävät lautakunnat täysin miehitetty lestoilla ja samoin ylimmät virkahenkilöt ovat heikäläisiä. Tavallinen tallaaja ei mahda mitään.

Tällainen suhmurointi ei liity erityisesti herätysliikkeisiin. Hyvä veli -kerhoilusta on puhuttu 1960-luvulta lähtien erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kaupunkikeskuksissa. Ei sen toteutukseen tarvita mitään uskontoja, vaan kaikenlainen kerhoilu ja yhteinen taloudellinen etu riittää.

Eihän Pohjois-Suomessa edes ole tarvetta suurelle rakentamiselle, kun väestö pakenee sieltä etelään. Eri asia on, että pohjoisen yrittäjillä voi olla lonkeroita koko maassa Helsinkiä myöten.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Tällainen suhmurointi ei liity erityisesti herätysliikkeisiin. Hyvä veli -kerhoilusta on puhuttu 1960-luvulta lähtien erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kaupunkikeskuksissa. Ei sen toteutukseen tarvita mitään uskontoja, vaan kaikenlainen kerhoilu ja yhteinen taloudellinen etu riittää.

Eihän Pohjois-Suomessa edes ole tarvetta suurelle rakentamiselle, kun väestö pakenee sieltä etelään. Eri asia on, että pohjoisen yrittäjillä voi olla lonkeroita koko maassa Helsinkiä myöten.

On todellakin. Eikö nuo taloelementti tehtaatkin ole melkein kaikki lessuomisteisia?

Anonyymi00038 kirjoitti:

On todellakin. Eikö nuo taloelementti tehtaatkin ole melkein kaikki lessuomisteisia?

En tiedä. Ainakin asiakkaistaan hyvin harva on lesta.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Tällainen suhmurointi ei liity erityisesti herätysliikkeisiin. Hyvä veli -kerhoilusta on puhuttu 1960-luvulta lähtien erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kaupunkikeskuksissa. Ei sen toteutukseen tarvita mitään uskontoja, vaan kaikenlainen kerhoilu ja yhteinen taloudellinen etu riittää.

Eihän Pohjois-Suomessa edes ole tarvetta suurelle rakentamiselle, kun väestö pakenee sieltä etelään. Eri asia on, että pohjoisen yrittäjillä voi olla lonkeroita koko maassa Helsinkiä myöten.

Ei ole todellakaan noin. Oulun seutu täysin lesojen vallassa. Nyt myöskin muuttoliikettä Lapin suuntaan.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Ei ole todellakaan noin. Oulun seutu täysin lesojen vallassa. Nyt myöskin muuttoliikettä Lapin suuntaan.

Mutta lestat eivät ole ainoa ryhmä, jolla on hyvä veli -kerho. Täälläkin on ylistetty asevelisosialistien ja kokoomuslaisten liittoa kaavoittamisessa ja rakentamisessa kommunisteja, kekkoslaisia ja vihreitä valtuutettuja vastaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Ja vaikka kerhot eivät perustuisikaan puhtaasti politiikkaan, niissä ovat pankit mukana.

Etelä-Suomea ja rakennetaan aivan eri suuruusluokassa kuin Oulua, Lapista nyt puhumattakaan. Ei muutamien kymmenien muuttajien takia tarvitse kilpailla tonttimaasta ja jättimäisistä kerrostalokomplekseista.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Mutta lestat eivät ole ainoa ryhmä, jolla on hyvä veli -kerho. Täälläkin on ylistetty asevelisosialistien ja kokoomuslaisten liittoa kaavoittamisessa ja rakentamisessa kommunisteja, kekkoslaisia ja vihreitä valtuutettuja vastaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Ja vaikka kerhot eivät perustuisikaan puhtaasti politiikkaan, niissä ovat pankit mukana.

Etelä-Suomea ja rakennetaan aivan eri suuruusluokassa kuin Oulua, Lapista nyt puhumattakaan. Ei muutamien kymmenien muuttajien takia tarvitse kilpailla tonttimaasta ja jättimäisistä kerrostalokomplekseista.

Etpä ole tainnut käydä Tamperetta ylempänä. Aivan sairasta touhua esimerkiksi Rovaniemellä. Täällä Pohjoisessa ainakin kuntien päättäjät ovat juurikin noita lesta hyvä-veli porukkaa. Ei täällä muita mafioita olekaan.

Kannatetaan lämpimästi Limingan kappalaisen valintaa. Suomen hyväksi.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Kannatetaan lämpimästi Limingan kappalaisen valintaa. Suomen hyväksi.

Mitä hyvää lestoissa on koskaan ollut? Toki saadaanhan me muut niitä elättää.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Mitä hyvää lestoissa on koskaan ollut? Toki saadaanhan me muut niitä elättää.

Taitavat olla tavallista työteliäämpää porukkaa, eli elättävät kenties meitä muita?

Anonyymi00050 kirjoitti:

Taitavat olla tavallista työteliäämpää porukkaa, eli elättävät kenties meitä muita?

Et sitten tiedä mistä on kysymys. Molemmat vanhemmat makaa kotona ja pennut viedään hoitopaikkaan, että niin työteliäitä ovat.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Taitavat olla tavallista työteliäämpää porukkaa, eli elättävät kenties meitä muita?

Oletkos oikeasti nähnyt lestan töissä. Ovat juurikin samanlaisia kuin Romanit. Autolla ajetaan kaupan oven viereen, asunnoilla ihan ovelle saakka. Loistavia kauppamiehiä ja paskanpuhujia kummatkin ryhmät ja kansa elättää heidät.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Oletkos oikeasti nähnyt lestan töissä. Ovat juurikin samanlaisia kuin Romanit. Autolla ajetaan kaupan oven viereen, asunnoilla ihan ovelle saakka. Loistavia kauppamiehiä ja paskanpuhujia kummatkin ryhmät ja kansa elättää heidät.

Lisäisin tuohon vielä, että nukutaan iltapäivään saakka ja sit aletaan rällään ja meuhkaan kun normi ihmiset menis nukkuun, että jaksais aamulla töihin. Ihminen ei voi saada huonompaa seinänaapuria kuin lessu perheen.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Lisäisin tuohon vielä, että nukutaan iltapäivään saakka ja sit aletaan rällään ja meuhkaan kun normi ihmiset menis nukkuun, että jaksais aamulla töihin. Ihminen ei voi saada huonompaa seinänaapuria kuin lessu perheen.

Niinpä, voitaisiin laittaa lessut ja muut lahkolaiset samoille alueille asuun.

Kyllä niiden lestojen suurin halu on edelleen siellä lasten hyväksikäyttämisessä. Vaurastuminen tulee vasta sen jälkeen.

Niin ja persuissa, ei lestoille puolue ole tärkeä, heidän jumala on raha ja maaomaisuus. Ja poliitkka on väline rikastumiseen.