Eräs on sydämessäni

Eräs on sydämessäni,
jolle kirjoitan
joka yö
ja hän nukkuu,
tietämättä mitään.
En halua hänen tietävän,
että juuri hänen takiaan
sydämeni on näin levoton.
Paperi ja kynä
ovat tämän eksyneen sydämen
ainoat todistajat,
kirje, joka on märkä kyynelistä,
eikä kukaan sitä lue.

Eräänä päivänä hän sanoi

”Minä lähden nyt”

Vaikenin,
en sanonut mitään,
en halunnut särkeä
hänen sydäntään.
Itkin,
kun hän sulki oven,
tiesin silloin,
että jokin minussa kuoli.
Hän oli minulle kaikki,
enkä osannut pysäyttää
hänen askeleitaan.
Yhä en pysty uskomaan,
että hän ei enää palaa.
Ja silti —
joka yö kirjoitan hänelle.
Hän nukkuu,
ja sydämeni valvoo yksin.