Viimeinen suuri nälkävuosi tapahtui vuonna 1867.
Viimeistään tuolloin, 140 vuotta sitten, olisi jokaisen tullut ymmärtää, ettei maatalous ole luotettava eikä mahdollinen elinkeino täällä napapiirin tuntumassa.
Nykyisin maatalouden tuotokset eivät vastaa edes tuotantopanoksia. Vesistöt saastutetaan suurien koneellisen ojituksen ja kemiallisen lannoituksen seurauksena. Eri tukiaismuodot ylittävät huumorin ja meilikuvituksen rajat.
Maataloudesta on tullut käenpoika, joka pudottelee kannattavat elinkeinot ja veronmaksajat pesästä ja pyytää yhä suurempia tukiaisannoksia.
Viimeistään tuolloin, 140 vuotta sitten, olisi jokaisen tullut ymmärtää, ettei maatalous ole luotettava eikä mahdollinen elinkeino täällä napapiirin tuntumassa.
Nykyisin maatalouden tuotokset eivät vastaa edes tuotantopanoksia. Vesistöt saastutetaan suurien koneellisen ojituksen ja kemiallisen lannoituksen seurauksena. Eri tukiaismuodot ylittävät huumorin ja meilikuvituksen rajat.
Maataloudesta on tullut käenpoika, joka pudottelee kannattavat elinkeinot ja veronmaksajat pesästä ja pyytää yhä suurempia tukiaisannoksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ruokaa ulkomailta, niin riitäisikö kotimainen sapuska kaikille suomalaisille?
Mikäli nälkävuodesta 1867 olisi otettu opiksi, emmekä olisi ryhtyneet niihin suuriin ojituksiin ja lannoituksiin, suomalaiset eivät olisi kärsineet liikalihavuuden aiheuttamista sydän- ja verisuonitaudeistakaan.
"Terveisiä maakuntamatkalta; Sain Jaskalle resetin!
Lähettäjä: kerimäki-st 3.4.2003
Tervehdys, piipahdin Orimattilassa ihan muuten vaan ja sain tuliaisina sieltä Jaakolle tuotavaksi resetin. Tämän lähettäjä sanoi olevansa saitin ahkera lukija ja kehui erityisesti innolla seuraavansa Jaakko Tuomisen mehukkaita ja monipuolisia kirjoituksia.
Ujouttaan hän ei kuulemma itse ryhdy kirjoittelamaan, mutta vannotti että toisin tämän mainion ruokaohjeen Ateljen kuululle kulinaristillemme Jaakolle. Kyseessä on lusikalla tai leivän päällä (saostuksen mukaan) nautittava yleisherkku, joka on muun erinomaisen laatunsa lisäksi aitoa kotimaista Joutsen -laatua, takuuvarmaa herkkua.
Otetaan esille
1 iso syvä lautanen ja ruokalusikka
1 isomitta Koschandeerusta (talouskoko)
1 paketti Elovena -kauraryynejä
****
kaiken varalta leikataan paksusta ohralimpusta pari reilua siivua.
=====
Kaada isonpojan kerta-annos tai muuten sopiva määrä ryynejä lautaselle
Kaada sekaan noin ½-putelia Koschandeerausta.
Annetaan liota kohtuullinen aika niin että ryynit turpoavat ja liemi imeytyy.
Nautitaan lusikoimalla.
****
Jos seos on liin jäykkää (liikaa ryynejä) voi sitä notkistaa lisäämällä Kosch...
Jos Korsch on turpoamista odoteltaessa päässyt loppumaan, lipikoidaan tökötti leiväån päälle ja syödään näin kuorrutettua ohralimpun siivua rittävällä hartaudella.
Ruokailun jälkeen, jos pirteyttä esiintyy, voi lautasen luovuttaa pihalla kuopiville kanoille; Ne nauttivat suurella innolla loput kauraryynipuurosta sekä pois pudonneet leivänmuruset.
Eiku syömään..
km st
SH"
Kepu-palstan jutut ovat yhtä aivottomia kuin kepun puolueideologiakin.
Isikö sinua satutti, kun olit pieni?
Ja nyt raapustelet pitkiä vuodatuksia toisarvoisista asioista, jotta sinut huomattaisiin...isikö se sinua ropeloi?
...
Jos tässä reseptilinjalle lähdetään tässä vielä yksi:
Arvo Ylpön ”putkimies”-terveysjuoma (pitää verisuonet kunnossa)
Aineet:
6 sitruunaa
15 valkosipulinkynttä
½ purkkia hunajaa
Sitruunat puristetaan. Valkosipulinkynnet kuoritaan. Sitruunamehu, valkosipulinkynnet ja hunaja laitetaan tehosekoittimeen. Sekoitetaan n. 1 minuutti. Laitetaan yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivänä lisätään vettä jotta saadaan valmista juomaa 1 litra.
”Putkimiestä” juodaan 1-2 dl joka päivä esim. ruokailun yhteydessä.
(Juoman maku vain paranee kun se saa olla jääkaapissa 2-3 päivää.)
.
Veli (Toveri?), sorry nyt, mutta juttusi on puppua:
Viimeisen suuren nälänhädän taustavaikuttajina olivat usean vuoden raskaat kadot.
Raskain talvi tuotti huomattavan määrän nälkään kuolleita, johonka syyllinen löytyy hieman yllättävästä paikasta..
Syyllinen suuronnettomuuteen oli Suomen rahan ja pankin isäksi luonnehdittu kaikkien tuntema Johan Vilhelm Snellman (1806-1881). Hänen patsaansa ovat useimmat nähneet Suomen pankin edustalla. Myöskin hän oli ehkä tunnetuin oman rahamme suuren setelin nimike, johtuen hänen kuvastaan 10.000 markan setelissä, ”Snellusta”, josta sitten 1963 rahauudistuksesta tuli "satanen".
Hän viivyteli sovittujen viljahankintojen rahoitusta, viljalaivat myöhästyivät, meri jäätyi ja pelastavia lasteja ei saatu maihin. Se seikka johti kohtalokkaisiin seurauksiin.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Sinä taejat olla yhtä aktiivinen netinkäättäjä ku minnäe. Ihan vituttaa koko netti.