En tarkoita nyt sitä ettei henkilö olisi teistä kiinnostunut vaan että henkilöstä paljastuu jotain, joka saa miettimään teidän omaa lähtökohtaa sille aiemmalle kiinnostukselle /kaipaukselle ja ajattelemaan että teissä itsessänne täytyy olla vikaa kun ylipäätään olitte kiinnostuneita henkilöstä?
Itse olen toki tajunnut joskus että joku ihminen ei ole kiinnostunut, joku ei välitä tai että olemme liian erilaisia, mutta sellaisia "mitä hittoa mä edes ajattelin?!" on ollut myös elämässä useampi.
Viimeisin on raaputtanut päätä koska tiesin kyllä jo siinä vaiheessa ettemme sovi yhteen, hän tuskin on koskaan ollut erityisen kiinnostunut, mutta se miten alta riman mentiin lopulta on aivan uskomatonta. Nyt olen onnellinen etten edennyt tämän tuttavan kanssa.
Kysymys on tuttavasta, jolle aioin esitellä jopa sinkkukaverini ihan viimeiseksi kun ajattelin ettei meistä voisi koskaan tulla mitään, mutta se miten hän toimi sitä ennen sai miettimään etten voisi kaverilleni edes tuottaa moista pettymystä sen kaiken jälkeen mitä kaverini on kokenut. En esitellyt kaveriani ja emme ole olleet enää yhteydessä.
Nyt mietin että minun täytyy ihan oikeasti käydä läpi mitä etsin kumppaniltani ja mistä teen päätelmiä ihmisistä ovatko he oikeita minulle ja mitä he tuovat elämääni sekä miten saan selville heidän toimintapansa ihmissuhteissa.
Onko kohtalotovereita? ja mikä meidät ihmiset ohjaa valitsemaan niin surkeita kumppaniehdokkaita? (ei ollut ulkonäöstä kyse, hän oli ok näköinen)
Itse olen toki tajunnut joskus että joku ihminen ei ole kiinnostunut, joku ei välitä tai että olemme liian erilaisia, mutta sellaisia "mitä hittoa mä edes ajattelin?!" on ollut myös elämässä useampi.
Viimeisin on raaputtanut päätä koska tiesin kyllä jo siinä vaiheessa ettemme sovi yhteen, hän tuskin on koskaan ollut erityisen kiinnostunut, mutta se miten alta riman mentiin lopulta on aivan uskomatonta. Nyt olen onnellinen etten edennyt tämän tuttavan kanssa.
Kysymys on tuttavasta, jolle aioin esitellä jopa sinkkukaverini ihan viimeiseksi kun ajattelin ettei meistä voisi koskaan tulla mitään, mutta se miten hän toimi sitä ennen sai miettimään etten voisi kaverilleni edes tuottaa moista pettymystä sen kaiken jälkeen mitä kaverini on kokenut. En esitellyt kaveriani ja emme ole olleet enää yhteydessä.
Nyt mietin että minun täytyy ihan oikeasti käydä läpi mitä etsin kumppaniltani ja mistä teen päätelmiä ihmisistä ovatko he oikeita minulle ja mitä he tuovat elämääni sekä miten saan selville heidän toimintapansa ihmissuhteissa.
Onko kohtalotovereita? ja mikä meidät ihmiset ohjaa valitsemaan niin surkeita kumppaniehdokkaita? (ei ollut ulkonäöstä kyse, hän oli ok näköinen)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Juu noin kävi ihastuin 13 vuotiaana erääseen poikaan. Jälkikäteen mietin et mitä ihmettä oikein ajattelin.
Elämäni pahin erehdykseni oli tällainen. Siitä jäi pysyvä jälki mieleen, samalla myös pelko, et olenko huono päättelemään heitä minulle sopiviksi? Ilmeisesti olen ja siksi sinkkuus taitaa olla minulle se paras vaihtoehto, ainakin toistaiseksi?
Mull oli nuoruudessa kamuja jotka yritti vaikuttaa ja manipuloida sivusta millaisia treffejä tai poikaystäviä kenellekin siunaantui. Ohjailivat toisilleen poikia ja järjestivät tapaamisia. Melkoista "matchmaking" =)
Mä ajattelin kun tuttava oli sinkku ja vaikutti mukavalta että voisin esitellä tosiaan sinkkukaverin. Lopulta ajattelin että olisin tehnyt sinkkukaverilleni vahinkoa koska tämä tuttava näytti sinkkuna etsivän säätöjä mm. varattujen kanssa jne. Käytös oli sellaista ylimielistä vaikka esitti että sinkkuus vaivasi häntä.
niin- sinänsä kiva ajatus, ystävällinenkin, mutt
Amorina leikkiminen on vastuullista puuhaa, etenkin jos vähänkin epäilee. Kannattaa kuunnella omia vaistojaan=) Olet varmasti oikeassa kun jätit sen esittelyn sikseen <3
Niinhän se on. Aiemmin en ole erityisesti amorin nuolia ampunut. Jäi aluksi harmittamaan kun ajattelin että isken kaksi kärpästä samalla iskulla. Tuttava kohteli minuakin välinpitämättömästi niin jätin sitten lopulta asian sikseen vaikka lähellä olin. Asiat ovat selvinneet päässä kun on kulunut aikaa.
Hullua miten sitä näkee jossain ihmisessä jotain että alkaa välittää hänestä, mutta sitten näkee sen toisen puolen ja se on vastenmielistä.
Mutt toisaalta se on inhimillistä, ei voi kerralla nähdä eikä ensimmäisten alkuaikojen aikanakaan millainen toinen on oikeesti ihmisenä. Me ei vain olla selvän näkijöitä tai ennustajia.
Ei olla ennustajia. Mut kyllä mun täytyy miettiä syvällisemmin mikä vika näissä mun valinnoissa on. Miksi en nähnyt aiemmin tuota asiaa vaikka tosiaan ajattelin että ei sovita yhteen ja tietyt merkit oli ilmassa. En vain tajunnut että sieltä alta paljastui pahempaa. Kai sitä vain tahtoo uskoa hyvään, ehkä se on mun vika, että toivon kovasti löytäväni alta jotain hyvää ja välittävää.
Mä olen tehnyt valintoja elämässäni. Itse olen ne tehnyt ja niiden valintojen kanssa elänyt. Jotenkin mä olen päässyt siitä eteenpäin, niinpäin ajattelemalla, ettei mikään syy ollut minussa eikä hänessä, me saadaan olla sellaisia kuin olemme, mutt me ei välttämättä osuttu, sovittu toisillemme. Eikä sitä pystynyt kumpikaan näkemään, vaan ajautui toistamaan .... unelmaa rakkaudesta, joka ei toiminut. Näitä sattuu. Jokaiselle, uskonnäin.
Mutt mä myös näin jälkikäteen uskon, että asiat menee niinkuin on tarkoitettu. Jokainen juttu opettaa sua ja mua, elämään omaa elämää. Näkemään niitä asioita jotka palvelee meitä ja joissa tulemme onnelliseksi, tyytyväiseksi ja ravituksi. Virheitä sattuu jokaiselle.
Tajusin että oli kolapää ja hu0ra. Yep.
Huh, paljastuiko ajan kanssa vai aivan yhtäkkiä?
Kalikka kolahti.
Eipä oikeastaan kolahtanut, enkä ole sellaiseen koskenut koskaan, sehän on niin kallistakin, että tavallinen ”palkansaaja” joutuu tekemään hämärähommia. Kuulemma. Mitä sanot tähän, lataa paras porusi. Let’s go😏
Tää toinen vetää vireenii toinen niitä hienompii
Kaivattuni ei ole kaipaamiseni arvoinen, sen olen realistisesti tiennyt koko ajan mutta hän on silti niin puoleensavetävä jne. Tämä kaikki onkin vain kuvitelmaa ja pientä pelailua, niin eipä tuolla ole niin väliäkään. Loppujen lopuksi me kumpikin elämme omia elämiämme.
kuningatar sikojen keskellä
lue uudestaan
Olin kerran ihastunut mieheen, joka osoitti kiinnostusta takaisin. Siitä ei lopulta tullut mitään ja vuosia myöhemmin näin Facesta, että hänellä oli tietynikäinen lapsi. Laskutoimitus osoitti, että miehen kumppani oli raskaana silloin kun hän vehtasi kanssani. Rupesi suoraan sanottuna etomaan koko mies.
Puhut varmaan meitsin eksästä. Varmaan sekoilu koko suhteeni ajan sillä verukkeella etten muka ollut koskaan tarpeeksi vaikka sai minusta kaiken. Aina. Viimesen päälle. Mutta joillekin kun ei mikään riitä. Sääli kaikessa oli että tein lapseni hänenlaisen kanssa. Jos isä ei arvosta äiti se kun heijastuu aina. Sivusta
aloittajalla on liian kovat luulot itsestään
ja siksi vanhapiika
Oletko sinä kenties yksäri, jolla on fiksaatio kertoilla palstaäijän aloituksissa tärkeitä tietoja ja kertoilla välillä kuvitteellisesta poikaystävästä jonka rakkaus kantaa näiden karikoiden yli, joissa on pakko pitää näitä messuja? T
Mietin vastaisko ketjuun, mutta tällainen asiallinen ketju hautautunut jo 3 sivulle.
Eka sivu pedariraiskari aloituksia ja tässäkin ketjussa riehuu jo joku sekopää T nainen
Hyvin menee palstalla!
Itsestäni on ollut kiinnostunut mies jolla on mielikuvituselämä siihen kuuluu vaimo ja lapset. Näitä ei ole kukaan koskaan tietänekään nähnyt. KAikki läheiseni tämän tietää. Mies yrittää välillä aiheuttaa minulle eroa koska on erittäin kateellinen. Ja yrittää lähestyä mua. Jos hän ei kykene jättämään rauhaan niin on vaihtoehto että tulee lähemmäksi ja sitten hänet ilmiannan. Rikollista en koskaan suojele. JA lähinnä hän kuvottaa valheineen ja katkeralla luonteellaan minua.