Tänään 10.3.-26 Prisma-dokumentissa puhutaan
autismista otsikolla Autismin jäljillä.
Tehty Britanniassa 2024.
Äänessä lääkäri Claire Taylor.
Ohjelma uusitaan ensi lauantaina
tv1 klo 08.05.
Löytyy myös areenasta: https://areena.yle.fi/1-72630968
Tsekatkaa ja kommentoikaa!
Prisma: Autismin jäljillä 10.3.-26 tv1 klo 19.00
Anonyymi-ap
4
236
Vastaukset
Moni edelleen luulee, että se on muka autismi, joka on
räjähdysmäisesti lisääntynyt. Todellisuudessahan
vain autismin diagnosointi on lisääntynyt.
Ja se on tosi hyvä asia, sillä edelleen myös Suomessa
on lukemattomia - varsinkin ikäihmisiä - jotka
ovat olleet syntymästä asti autismikirjoisia mutta
eivät ole vieläkään siitä tietoisia, puhumattakaan
siitä että heillä olisi siitä virallista diagnoosia.
On tosi hyvä, että autismikirjon todellisuus on
neurotieteilijöiden tutkimusten ansiosta viime
vuosikymmeninä valjennut aivan uudella tavalla
- ja se ilahduttava kehitys varmasti jatkuu.
Prisma: Autismin jäljillä -ohjelma on monessa mielessä
vakiintuneita stereotyyppisiä autismikäsityksiä
ravisteleva.
Ihanaa on se, että ohjelmassa voi
tavata itse Damian Miltonin, jonka pingistä
pelaava olemus sai minut suorastaan ihastumaan
tuohon rentoon tyyppiin.
Viime vuonna kirjoitin näin:
"Vuonna 2012 julkaistiin Damian Miltonin myötätuntokuilu -teoria
(engl. double empathy problem). Se valotti aivan uudella tavalla
autistien ja neurotyypillisten henkilöiden vuorovaikutuksen
eroavaisuuksia. Teoria kyseenalaisti olemassa olevia käsityksiä
vuorovaikutushaasteiden taustasyistä. Autistien ja neurotyypillisten
välisiä vuorovaikutussuhteita tutkittaessa havaittiin, että autistit
ymmärtävät toisiaan pääosin vaivatta aivan kuten neurotyypillisetkin.
Sen sijaan neurotyypillisen enemmistön ja autismikirjoisen vähemmistön
välisessä vuorovaikutuksessa on herkemmin haasteita ja väärinkäsityksiä.
Myötätuntokuilu -teorian lähtökohtana on juuri se, että autismiin liittyvät
ymmärretyksi tulemisen vaikeudet eivät johdu autismipiirteistä, vaan
ongelmia aiheuttaa se, että sekä neurotyypillisten että autistien on
vaikea ymmärtää toistensa tapoja hahmottaa tilanteita ja kokemuksia,
koska aivoissa on erilainen "käyttöjärjestelmä", "erilaiset kytkennät".
Niinpä kaksisuuntaisissa eri neurotyyppien välisissä vuorovaikutus-
tilanteissa molemminpuolisen väärinymmärryksen todennäköisyys
on hyvin suuri.
Valtaenemmistö helposti näkee vähemmistön "viallisena". Niinpä esim.
neuronormaali enemmistö helposti ajautuu harhaisesti uskomaan, että
ongelman ydin on siinä, että meiltä autismikirjoisilta muka "puuttuu
kyky empatiaan".
Mutta ongelma ei siis ole jommassakummassa osapuolessa vaan siinä välissä,
osapuolten neurobiologisessa erilaisuudessa. Koska osapuolet edustavat
synnynnäisesti ja pysyvästi eri neurotyyppejä, aivodatat heidän
välillään eivät avaudu. Ns. mielenluku jää tapahtumatta, koska välissä
on pysyvä neurobiologinen aivotoiminnallinen erilaisuus.
Tämä myötätuntokuilu -teoria on onnistuneesti todistanut vääräksi
perinteisen "häiriönäkökulman", siis sen että kommunikointiongelmien
ja vuorovaikutushäiriöiden juurisyyt olisivat muka vain autismissa.
Kun vuorovaikutusongelmia tutkivissa neurotieteissä opittiin kiinnittämään
huomio autismin lisäksi myös siihen toiseen osapuoleen eli neurotyypillisyyteen,
avautui ja ratkesi pitkään mysteerinä ollut ongelma kuin itsestään.
Siitä lähtien on puhuttu neurodiversiteetistä (neuromonimuotoisuudesta)
ja vanha "häiriönäkökulma" on loppuun kaluttuna sekundateoriana
löytänyt voittajansa."
On tosi hyvä, että tuo Prisma-dokumentti antaa tv-katsojille
mahdollisuuden oivaltaa meidän autismikirjoisten käyttäytymistä
nykytietämystä vastaavalla tavalla.- Anonyymi00001
Kyllä nepsyoireiden voimakas lisääntyminen johtuu enimmäkseen siitä, että sitä diagnosoidaan aiempaa löysemmillä kriteereillä, semmosilla jotka sopii niin moneen muuhun syyhyn eikä vähiten kykyajan elämäntyyliin tuomiin ongelmiin.
Miten aikuisen kohdalla selvitetään, että se on synnynnäinen mikä kai on nepsy-piirteiden edellytys? Mä katsoin dokumentin ja pikkusen kriittisesti suhtaudun vauvojen aivojen sähköratatutkimuksista ja käyttäytymisestä tehtäviin johtopäätöksiin, koska heidän aivot on vielä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Toisekseen jos sitten todetaan vauvalla ko. piirteitä, haitallisia sellaisia olisi hyvä alkaa lievittään. Vauvan aivot on hyvin hyvin plastiset ja se on jossain määrin vanhentunut käsitys, että mikä on synnynnäistä. Geneettiset syyt tavallaan on synnynnäisesti ja tietenkin jos synnytyskomplikaationa jotain tullut, esim. revitty päätä vähän liikaa synnytyksessä ja joskus kai napanuora voi kuristaa jne.
Toisaalta sitten lääkäreillä on sellanenkin kummallen tapa, että he saavat sellasetkin synnynnäiseksi, jotka aiemmin toiminut normaalisti, esim. kun itse sössivät jotain tai sitte muuten vaan
lajijasuris
lajijasuris - Anonyymi00003
Anonyymi00001 kirjoitti:
Kyllä nepsyoireiden voimakas lisääntyminen johtuu enimmäkseen siitä, että sitä diagnosoidaan aiempaa löysemmillä kriteereillä, semmosilla jotka sopii niin moneen muuhun syyhyn eikä vähiten kykyajan elämäntyyliin tuomiin ongelmiin.
Miten aikuisen kohdalla selvitetään, että se on synnynnäinen mikä kai on nepsy-piirteiden edellytys? Mä katsoin dokumentin ja pikkusen kriittisesti suhtaudun vauvojen aivojen sähköratatutkimuksista ja käyttäytymisestä tehtäviin johtopäätöksiin, koska heidän aivot on vielä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Toisekseen jos sitten todetaan vauvalla ko. piirteitä, haitallisia sellaisia olisi hyvä alkaa lievittään. Vauvan aivot on hyvin hyvin plastiset ja se on jossain määrin vanhentunut käsitys, että mikä on synnynnäistä. Geneettiset syyt tavallaan on synnynnäisesti ja tietenkin jos synnytyskomplikaationa jotain tullut, esim. revitty päätä vähän liikaa synnytyksessä ja joskus kai napanuora voi kuristaa jne.
Toisaalta sitten lääkäreillä on sellanenkin kummallen tapa, että he saavat sellasetkin synnynnäiseksi, jotka aiemmin toiminut normaalisti, esim. kun itse sössivät jotain tai sitte muuten vaan
lajijasuris
lajijasuris"Miten aikuisen kohdalla selvitetään, että se on synnynnäinen mikä kai on nepsy-piirteiden edellytys?"
Autismitutkimuksissa kyllä selvitetään, onko piirteet ollut olemassa lapsuudesta lähtien. Autismitutkimuksiin kuuluu esimerkiksi de, että haastatellaan mm. tutkittavan vanhempia. Jos vanhemmat eivät ole enää elossa, niin sitten haastatellaan muita henkilön jo lapsesta tunteneita ihmisiä. Luonnollisesti myös henkilön lapsuuden aikaisia dokumentteja käöydään läpi. Jos autismin piirteiden ei pystytä selvittämään olleen jo lapsuudessa, niin silloin ei autisminkirjon diagnoosia saa. Eli se on kyllä diagnoosin saamisen edellytys, että piirteet on olleet jo lapsuudessa olemassa.
- Anonyymi00002
Autismikirjoa ei diagnosoida "aiempaa löysemmillä
kriteereillä", vaan aiempaa paremmalla tietämyksellä.
Autismikirjoisuuden synnynnäisyydestä nykyisten
neurotieteiden tutkijat ovat kyllä hyvin yksimielisiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial291859Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1571812Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva3581600- 1501227
Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2141188Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221138- 111044
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt51009- 2851005
- 82971