Milloin tää ikävä loppuu?

Minulla ei ikinä, naiselta.

Ikävä?

Siis ikävähän on yks palsta tässä suhteet osiossa.

Sitä en tiedä, koska se loppuu. Tuskin pian.

Täytyy kattoo, jos keksis vielä jotakin kirjottaa tolle palstalle.

Noita hauta asioita ei vielä kannata miettiä. Ite niitä sain miettii tarpeeks jo kun olin hautuumaalla töissä. 33 vuotta sitten. Mieluummin kuitenki poltettavaksi kuin hautaan. Tai onhan ne väläytelly kompostointi mahdollisuutta. Mutta tuskin mulla toimii, kun ei tässä oo paljoo muuta kun luut.

Minä kun en ole ikävöinyt ketään niin..

Ikävöin ja rakastan ihanaa J-naista. Ihan kamalan hirveästi.

Miten kauan olet ikävöinyt, aloittaja?

Halusin ja kaipasin yhtä ihmistä 15 vuotta. Todella syvät oli tunteet. Itkin usein ja mietin nähdäänkö enää koskaan. Luulin etten ikinä unohda ja tunne mitään vastaavaa kunnes se helpottui. Myöhemmin tapasin ihmisen jonka kanssa vasta ymmärsin että ne vahvat tunteet jota tunsin 15 vuotta ja joita luulin syväksi rakkaudeksi olikin vain kiintymystä, monenlaista halua, himoa, toiveita, haaveita, itseni unohtamista, traumakemiaa. Nyt kun koen aitoa rakkautta ja katson taaksepäin, en ottaisi sitä ihmistä enää mistään hinnasta takaisin. Sinne meni ne vuodet.
Tämä nyt vain antamaan perspektiiviä että vieläkin parempaa voitte vielä kokea vaikka ette siihen vielä uskoisi.