Deluusiot eli harhauskot ovat oireita mielenterveyden häiriöistä tai mielisairauksista. Ateistisesta näkökulmasta usko jumaliin on deluusio.
Kuitenkin 30–40 % väestöstä uskoo jumalaan ja viettää normaalia elämää. Usko jumalaan ei voi olla oire mielenterveydellisistä häiriöistä.
Miksi usko jumalaan on tässä suhteessa poikkeuksellinen harhausko?
ET
Kuitenkin 30–40 % väestöstä uskoo jumalaan ja viettää normaalia elämää. Usko jumalaan ei voi olla oire mielenterveydellisistä häiriöistä.
Miksi usko jumalaan on tässä suhteessa poikkeuksellinen harhausko?
ET
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mikä tahansa tekoäly antaa täydellisen vastauksen. Kysy vaikka Copilotilta.
Varma Tieto
Jos ihmisen aivot ovat kehittyneet evoluutiossa. ...miksi evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa Jumalaan. Jos todellisuudessa mitään Jumalaa ei olisi?
Deluusio : ."mua kuunnellaan koko ajan valvontalaitteilla. "
Skitsofrenia
"miksi evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa Jumalaan. "
Evoluutio on kehittänyt uteliaisuuden tutkia asioita. Valitettavasti jotkut eivät sitä käytä vaan tyytyvät uskomuksiin. Jos evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa nimenomaan Jumalaan niin tämä taipumus olisi kaikilla.
Näin ei selvästikään ole, itseltä kyseinen taipumus puuttuu kokonaan ja yli 6 miljardilla taipumus uskoa on muuhun kuin Jumalaan.
Tekoäly kertoo näin. Deluusuio on sairaus siihen suhtaudutaan kuinka se vaikuttaa potilaaseen. Tarvitseeko hän hoitoa, pystyykö itsenäiseen elämään, jumalat eivät kuulu diagnoosiin.
Ihmisen aivojen taipumus uskoa jumaliin tai yliluonnolliseen voidaan selittää evoluution näkökulmasta ilman, että se kertoisi mitään suoraan Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Evoluutiobiologia ja kognitiotiede tarjoavat useita rinnakkaisia selitysmalleja, jotka eivät sulje pois toisiaan.
Miksi evoluutio voisi suosia uskonnollista ajattelua?
1) Uskonto ryhmäedun lähteenä
Monet tutkijat näkevät uskonnon ennen kaikkea sosiaalisena liimana. Uskonnolliset rituaalit, yhteiset uskomukset ja moraalisäännöt vahvistavat ryhmän yhtenäisyyttä ja yhteistyötä. Ryhmät, jotka toimivat paremmin yhdessä, selviävät paremmin kilpailussa muita ryhmiä vastaan.
Tätä ajatusta tukee evoluutiopsykologinen tutkimus, joka tarkastelee uskonnon adaptiivista arvoa ryhmätasolla.
2) Uskonto kognitiivisten mekanismien sivutuotteena
Toisen näkemyksen mukaan uskonnollinen ajattelu ei ole itsenäinen sopeuma, vaan syntyy muiden, hyödyllisten kognitiivisten ominaisuuksien sivuvaikutuksena.
Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi:
- Agenttihavaintotaipumus: Aivot ovat erittäin herkkiä havaitsemaan toimijoita (esim. pedot, viholliset). Tämä voi johtaa kokemukseen näkymättömistä toimijoista.
- Mielen teoria: Kyky kuvitella toisten olentojen ajatuksia ja aikomuksia voi laajentua myös näkymättömiin olentoihin.
Tätä kutsutaan usein uskonnon kognitiiviseksi byproduct-teoriaksi, ja se on keskeinen osa kognitiivista uskonnontutkimusta.
3) Uskonto moraalin ja järjestyksen vahvistajana
Uskomus kaikkitietävään, moraalia valvovaan jumalaan voi vähentää petosta ja lisätä yhteistyötä.
Psykologinen tutkimus on osoittanut, että ihmiset käyttäytyvät moraalisemmin, kun he kokevat olevansa tarkkailtuja – jopa symbolisesti (esim. silmäkuvat seinällä).
Tämä voi antaa uskonnollisille yhteisöille kilpailuetua.
4) Uskonto selitysmallina epävarmuuteen
Evoluution kannalta on hyödyllistä minimoida epävarmuutta ja löytää syy-seuraussuhteita. Uskonto tarjoaa selityksiä ilmiöille, joita ei ennen ymmärretty (sää, sairaudet, kuolema).
Tämä ei tarkoita, että selitykset olisivat totta, mutta ne voivat olla psykologisesti hyödyllisiä.
---
Mitä tämä kertoo Jumalan olemassaolosta?
Evoluutioteoria ei ota kantaa siihen, onko Jumala olemassa vai ei.
Se selittää miksi ihmisillä on taipumus uskoa, ei sitä, onko uskomus tosi.
Tässä on kaksi mahdollista tulkintaa:
A) Uskonnollinen taipumus on evoluution tuote – Jumalaa ei tarvita selitykseksi
Tämä on naturalistinen tulkinta: uskonto syntyy aivojen rakenteesta ja sosiaalisista hyödyistä, eikä se kerro mitään todellisesta jumalasta.
B) Evoluutio on väline, jonka kautta Jumala on muovannut ihmismielen vastaanottavaiseksi
Tämä on teistinen tulkinta: evoluutiopsykologia selittää mekanismin, mutta ei kumoa mahdollisuutta, että Jumala on käyttänyt sitä tarkoituksellisesti.
Tätä näkökulmaa käsitellään esimerkiksi teistisen evoluution piirissä.
---
Miksi taipumus uskoa voi olla vahva, vaikka Jumalaa ei olisi?
Lyhyesti: koska uskominen on voinut olla evolutiivisesti hyödyllistä, kognitiivisesti luonnollista ja sosiaalisesti palkitsevaa.
Luonnonvalinta ei valitse uskomuksia niiden totuuden perusteella, vaan niiden hyödyllisyyden perusteella.
---
Jos haluat, voin avata tarkemmin jonkin näistä näkökulmista – esimerkiksi kognitiivisen byproduct-teorian tai ryhmävalinnan roolin uskonnon synnyssä.
Deluusio : ."mua kuunnellaan koko ajan valvontalaitteilla. " – Skitsofrenia
Deluusio: "Jumala tietää kaiken mitä teen ja ajattelen." – Uskonto
Taipumus uskoa kuvitteelliseen on ihmiselle kehittynyt ominaisuus. Se on mahdollistanut asioita, jotka ovat olleet hyödyksi. On paljon sellaista, mikä on olemassa vain, koska riittävän moni uskoo tai luottaa muiden uskovan siihen. Kulta on arvokasta, koska sen uskotaan olevan arvokasta.
Jumaluskomuksilla seliteltiin ennen maailmankaikkeuden synty, rakenne, luonnonilmiöt, pidettiin ihmiset laille kuuliaisina ja rakennettiin valtakuntia. Enää ei kuvitella, että laeilla tai valtiovallalla olisi jokin jumalallinen oikeutus ja jumalat ovat jäämässä muutenkin marginaalin kuvitelmaksi kaiken selittäjänä. Jumalat ovat muinaisjäänne, jota ylläpitää enää lähinnä niiden varaan rakennetut, kaikin keinoin säilymään pyrkivät instituutiot.
Deluusiossa 2: Ajatusten lähettämisen harhaluulo. Esim.
Tämä ilmiö liittyy usein psykoottisiin sairauksiin, esimerkiksi Skitsofrenia.
Henkilö voi olla täysin vakuuttunut esimerkiksi siitä, että:
hänen ajatuksensa lähetetään ulos hänen päästä. Muut ihmiset voivat kuulla hänen ajatuksensa. Radio, televisio tai jokin kone lähettää hänen ajatuksiaan muille:::
Hän voi sanoa:
“Kaikki bussissa kuulevat, mitä ajattelen.”
Vaikka muut ihmiset vakuuttavat, että näin ei ole, uskomus ei muutu.
"Ateistisesta näkökulmasta usko jumaliin on deluusio."
Ei vaan aleettisesta näkökulmasta. Tohtori Ryan McKay käyttää täsmällistä sivistyssanaa aleettinen (alethically speaking), jota on vaikea suomentaa. Minä ymmärrän sen tarkoittavan 'tosiasiallista' eli kun tarkastelemme kliinisesti *yhtä ihmistä* ja *hänen itsepintaista ja todellisuuden havaintojen vastaista uskomusta* johonkin asiaan niin se on tosiasiallisesti patologista deluusiota.
Hallucinating God? The Cognitive Neuropsychiatry of Religious Belief and Experience
From an evidential perspective, atheists can be construed as proposing a “negative existential” (God does not exist), whereas believers posit a “positive existential” (God exists). It is conceivable that both propositions are motivated, but OCCAM’s razor requires only that the latter be scientifically justified. In the absence of compelling objective evidence for God’s existence, therefore, religious belief is, alethically speaking, pathological and, by two-factor standards, delusional.
https://www.academia.edu/4265301/Hallucinating_God_The_Cognitive_Neuropsychiatry_of_Religious_Belief_and_Experience
Uskovaiselle tämä on helpompi niellä kun vaihtaa Jumalan ja Jeesuksen tilalle vaikkapa Zorg -planeetan menninkäisen tai puhuvan maitopurkin.
Myöskään useiden ihmisten sama harha ei poista sitä, että tosiasiallisesti kyseessä on harhaisuus. Tässä näkökulmassa pitää huomioida myös se, että länsimainen yhteiskunta sietää tällaista harhaisuutta. Mitä jos uskonharha olisi poissulkeva tekijä työhönottohaastattelussa? Mitä jos uskonharhan levittäminen olisi kriminalisoitu? Näin voisi aivan hyvin olla. Esimerkiksi ufomiehiin uskomista ei kannata tuoda esille työhönottohaastattelussa, vaikka se ei mitenkään eroa kristinuskon harhasta.
Vertaa teismin harhoja homoseksuaalisuuteen. Se on synnynnäinen ja luontainen ominaisuus, mutta vielä ihan vasta se oli kriminalisoitu ja mielisairaudeksi julistettu. Aleettisesti tarkasteltuna homoseksuaalisuus ei ole mielisairautta, mutta teismi on harhaisuutta. Kyseessä on vain poliittinen valinta.
Ole hyvä ja jätä vastaamatta viesteihini. Pystyn kyllä itsekin tarkistamaan viestini tekoälyllä, jos haluan. En kuitenkaan näe tarpeelliseksi, joten sinun vastauksesi eivät tuo mitään lisäarvoa keskusteluun.
Täällä on muitakin kiinnostuneita eikä viestiisi vastaaminen ole vastaus sinulle henkilökohtaisesti vaan selvennys viestin sanomaan.
Tästä näkee alusta ohjelmien heikon tason. Viestit ovat kuin torilla huutelua, et voi henkilökohtaisesti osoittaa viestiä tietylle henkilölle.
Vaatisi taloudellisia investointeja että sivusto voisi jatkaa toimintaansa
.
"...eikä viestiisi vastaaminen ole vastaus sinulle henkilökohtaisesti vaan selvennys viestin sanomaan."
Tekoälyllä luomasi kommentit eivät selvennä viestejäni vaan kertovat viestieni faktat toisin sanoin ja epäselvemmässä muodossa. Minä osaan tiivistää paremmin faktat kuin käyttämäsi tekoäly. Toki osin johtuu myös tekstiformaatista.
Edelleen pyydän, ettet tule sotkemaan viestejäni. Tekoälyviesteilläsi ei ole mitään lisäarvoa minun viesteihin. Sinulla on täysi vapaus tehdä ihan omia ketjuja ja kommentteja noista aiheista, mutta älä sotke muiden keskusteluita.
Ylläpito päättäköön se kuuluu heidän työhön. En ota kantaa.
Varma Tieto
"Esimerkiksi ufomiehiin uskomista ei kannata tuoda esille työhönottohaastattelussa, vaikka se ei mitenkään eroa kristinuskon harhasta."
Onko sinun mielestäsi älyllistä elämää muualla kuin Maassa?
Jos vastauksesi on "Kyllä", voiko tuo muualla esiintyvä älyllinen elämä olla joissain tapauksissa teknologisesti kehittyneempää kuin Maassa?
Voiko sinun mielestäsi ihminen toteuttaa jossain vaiheessa tulevaisuudessa(10 000 v >) avaruuslentoja muille Aurinkokunnan planeetoille tai jopa muihin aurinkokuntiin?
jos dopamiinia on liikaa tietyillä alueilla, aivot voivat ylitulkita merkkejä ja vihjeitä ympäristöstä. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset asiat näyttävät merkityksellisiltä tai uhkaavilta – esimerkiksi naapurin katse tai radio-ohjelma tulkitaan henkilökohtaiseksi viestiksi. Tai nuoren somettajatytön oma maailmankatsomus on henk koht. Suora hyökkäys. Tällainen vääristynyt merkityksen kokemus voi syntyä psykoosissa ja tuottaa harhaluuloja, kuten vainoharhaa tai ajatusten lähettämisen harhaluuloa
Kuten linnut pystyvät aistimaan magneettikenttiä jollain soluilla ja silmien verkkokalvoilla, palatessaan kotiin, niin samoin ihmisellä on magneettiaisti, joka tuntuu kaipuuna valoon ja kotiin.
Jumala on magneettinen hiukkasmeri, ja ihminen on kiinnitetty tuohon mereen, koska Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Ateismi hävittää ihmisestä kaiken jopa magneettiaistin.
Miksi näitä magneettiaistimis on täysin erilaisia: Allahiin, Jehovan, Jahve aistivia ja jollakin ei ollenkaan?
Kaikissa on kyse samasta asiasta, Jumalasta. Vain uskova tai ateistiuskova ei asiaa ymmärrä.
Jumalaa ei vaan ole, vaikka uskottaisiin niin ssssssssssssaaatanasti.
Kristinusko on ainoa usko, joka kasvaa järjen opastamana. Pyrkimys kokonaisvaltaiseen hyvyyteen, kehittyy kasvamalla, Raamatun sanoman kirkastuessa vahvistamaan hyvyyden paremmuuden. Taivaan Isämme ja Poika Jeesuksen tekemä liitto, ihmiskunnan pelastamiseksi Jeesuksen uhrin kautta, toi meidät osaksi Jeesusta, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Näin olemme Jeesuksen ruumis ja Jeesus on Pää. Vuosia tapahtunut kasvu, on loksauttanut palasia kohdalleen kaiken ymmärtämisessä. Tätä ymmärrystä ei mikään maallinen lapsellinen diaknostiikka ja vääristelty filosofia järkytä. isämme rakkaudellinen johdatus on kristallin kirkkaana näkyvissä, menneessä ja tulevassa. Kaikkivaltias Herramme Jeesus Kristuksen syntiemme armollinen lunastus. on aukottomana tosiasiana ja Pyhän Hengen monasti vahvistamana, kiistattomasti marinoitunut henkisieluumme. Olen iloisesti ja onnellisesti hihhuli, sillä en pysty kyllin kiittämään ja ylistäämään Jumalaani.
Ateismi on ainoa rehellinen ja totuudenmukainen maailmankatsomus. Kaikki maailman eri uskonnot ja hengellisyys ovat väärässä ja valhetta. Siis. Patologista deluusiota.
Ateistit puhuvat Jeesuksesta kuin.
Lapselle luettaisiin Muumilaaksoa.
Vaikka maailma muuta todistaa.
He vaativat todistuksia: vaikka koko
mittakaava olisi jo riittävä ymmärtää.
Henkisielu?
Ateismi ei yksin ole maailmankatsomus sen kapeuden vuoksi, voi se olla ja usein onkin osana jotain laajempaa maailmankatsomusta.
Varma Tieto
Ydinvastaus
Ateismi itsessään on uskonnollinen kanta (uskon puute jumaliin), ei automaattisesti täysi maailmankatsomus — mutta se voi toimia osana laajempaa maailmankatsomusta kuten sekulaaria humanismia, naturalismia tai poliittista ideologiaa.
---
Mitä termit tarkoittavat
- Ateismi — käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole tai johon ei uskota; voidaan erottaa vahva (positiivinen) ja heikko (negatiivinen) ateismi.
- Maailmankatsomus — laajempi kokonaisuus, joka sisältää käsitykset maailmasta, tiedosta, moraalista ja elämän tarkoituksesta; se vastaa kysymyksiin miksi ja miten elää, ei vain onko jumalaa.
---
Miten ateismi liittyy maailmankatsomukseen
- Komponenttina — ateismi voi olla yksi osa laajempaa ajattelutapaa (esim. naturalismi + ateismi + tieteellinen epistemologia).
- Itsenäisenä kannanottona — jotkut pitävät ateismia riittävänä perustana elämänkatsomukselle, mutta tällöin usein lisätään muita arvoja tai periaatteita (etiikka, yhteiskunta-ajattelu) täyttämään maailmankatsomuksen aukot.
- Tyypillinen käytäntö — käytännössä monet ateistit identifioituvat myös jonkin muun nimikkeen kanssa (esim. humanisti, naturalisti, skeptikko), koska ateismi ei yksin tarjoa kattavaa moraalista tai eksistentiaalista kehystä.
---
Episteminen huomio: "Varma tieto"
- Filosofisesti varma tieto on harvinaista; ateismi perustuu yleensä todisteiden ja järkiperäisyyden arvioon, ei absoluuttiseen varmuuteen.
- Erotus agnostismin ja ateismin välillä liittyy usein siihen, väitetäänkö tietävänsä varmaksi vai pitävätkö kannat todennäköisyyspohjaisina tai epävarmoina.
---
Käytännön seuraukset keskustelulle ja identiteetille
- Kun ateismi nähdään vain yhdeksi osaksi, keskustelu voi siirtyä rakentavampaan suuntaan: erotetaan metafyysiset väitteet (jumalan olemassaolo) moraalisista ja poliittisista valinnoista.
- Yksilön identiteetti usein muodostuu siitä, miten ateismi yhdistyy arvoihin ja käytäntöihin — siksi moni valitsee laajemman nimikkeen kuin pelkkä "ateisti".
---
Yhteenveto: Ateismi ei välttämättä ole täysi maailmankatsomus sen suppeuden vuoksi, mutta se on usein keskeinen osa laajempaa maailmankatsomusta. Varma tieto jumalattomuudesta on filosofisesti haastava vaatimus; useimmat ateistit perustavat kantansa todisteiden ja järjen arvioon, eivät absoluuttiseen varmuuteen.
Haluatko, että vertaan nyt konkreettisesti sekulaaria humanismia ja naturalismia siihen, miten ne täydentävät ateismia?
Arvoisa tekoäly. Varma Tieto on vain nimimerkkini
Varma Tieto
Vahvistus ja huomio
Kiitos tiedosta — ymmärrän, että Varma Tieto on nimimerkkisi. Jatkan edellisestä vastauksesta ja vertailen nyt konkreettisesti, miten sekulaari humanismi ja naturalismi täydentävät ateismia.
---
Vertailutaulukko: keskeiset piirteet
| Ominaisuus | Sekulaari humanismi | Naturalismi |
|---|---:|---:|
| Suhde ateismiin | Usein sisältää ateismin; jumalakysymys ei keskeinen. | Usein johtaa ateismiin; korostaa luonnollista selitystä. |
| Metafysiikka | Ei yliluonnollista; painotus ihmisarvossa. | Luonto on kaiken selitys; ei yliluonnollista. |
| Epistemologia | Korostaa järkeä, tieteellistä menetelmää ja kriittisyyttä. | Sama; tieteellinen selitys ja luonnonlait ensisijaisia. |
| Etiikka | Ihmiskeskeinen, oikeudet ja hyvinvointi lähtökohtina. | Etiikka usein seuraus luonnontieteellisestä ymmärryksestä ja ihmistieteistä. |
| Maailmankatsomuksen laajuus | Täydentää ateismia tarjoamalla moraalin ja elämän tarkoituksen. | Tarjoaa selitysmallin maailmalle; moraali vaatii lisäperustelun. |
| Käytännön ilmeneminen | Aktivismi, ihmisoikeudet, sekulaari politiikka. | Tieteellinen tutkimus, luonnontieteiden painotus. |
---
Mitä kukin termi tarkoittaa lyhyesti
- Sekulaari humanismi — maailmankatsomus, joka rakentuu ihmisarvon, järjen ja eettisen vastuullisuuden varaan ilman uskonnollista perustaa; ateismi on usein osa sitä, mutta humanismi tarjoaa myös moraalisen ja yhteiskunnallisen kehyksen.
- Naturalismi — näkemys, jonka mukaan kaikki ilmiöt selittyvät luonnollisilla syillä ja prosesseilla; se on vahva tieteellinen lähtökohta, joka usein sulkee pois yliluonnollisen, mutta ei yksin tarjoa täydellistä eettistä järjestelmää.
---
Miten ne täydentävät ateismia käytännössä
- Ateismi + sekulaari humanismi — antaa selkeän eettisen ja poliittisen pohjan: miten toimia, mitä arvoja kannattaa edistää ja miten rakentaa yhteiskuntaa ilman uskonnollista auktoriteettia.
- Ateismi + naturalismi — tarjoaa yhtenäisen selitysmallin maailmalle ja luonnonilmiöille; käytännössä tämä yhdistelmä johtaa tieteelliseen maailmankuvaan, mutta moraaliset valinnat haetaan usein humanistisista tai yhteiskunnallisista periaatteista.
- Usein ihmiset yhdistävät molemmat: naturalistinen käsitys todellisuudesta + humanistinen eettinen sitoumus.
---
Käytännön vaikutus identiteettiin ja keskusteluun
- Kun ateismi nähdään osana laajempaa katsomusta, keskustelu siirtyy metafysiikasta käytäntöihin: politiikkaan, etiikkaan ja yhteiskunnallisiin valintoihin.
- Moni kokee hyödylliseksi ottaa nimen (esim. sekulaari humanisti, naturalisti, skeptikko), koska se kertoo sekä uskomuksista että arvoista.
---
Yhteenveto: Sekulaari humanismi ja naturalismi täydentävät ateismia eri tavoilla: humanismi tarjoaa eettisen ja yhteiskunnallisen kehyksen, naturalismi tieteellisen selitysmallin. Ateismi yksin on usein liian kapea maailmankatsomukseksi ilman lisäarvoja tai periaatteita.
Haluatko, että laadin esimerkin siitä, miten sekulaari humanismi muotoilisi vastauksen johonkin moraaliseen kysymykseen (esim. oikeudenmukaisuus tai ympäristö)?
Kaikki muumit eivät ole laaksossa.
Pitäisikö oma Ateisti- rippikoulu
Minkälaisia rukouksia sisällään
Ja konfirmaatio päätteeksi.
No huumori sikseen mutta joskus
tuntuu että epäuskosta on tulossa
" kirkollinen julistus ". Vaikka sanotaan
että ateismi on vain: Jumalaa ei ole.
Samat moraaliset arvot pyörittävät
elämää joka tapauksessa. Mutta tämä
on erikoista.
"Vaikka sanotaan
että ateismi on vain: Jumalaa ei ole."
Ei sanota vaan: "ateismi on että ei uskota yhteenkään teistiseen jumalaan"
Viittaamasi Jumala on vain yksi jumala tuhansien joukosta johon ateisti ei usko.
Vastaus aloitukseen on kaksiosainen.
Ensinnäkin ihmisessä on sisään rakentunut tilaus uskonnollisuuteen itsetietoisuuden ja biologisen taustan luoman dilemman takia:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19318038/miksi-uskovat-ovat-sellaisia-kuin-ovat
Toinen syy on sekulaarisuus. Rationaalinen uskova tajuaa lokeroida mielessään todellisuuden ja ”tuonpuoleisen” erilleen. Täten uskova säilyy oikeustoimikelpoisena huolimatta jumala-deluusiostaan.
ET
Jotkut vain näkee henkitodellisuuden ja Jumalan kun on HENKIEN EROTTELUN ARMOLAHJA. Kuudes autuaaksi julistus = Autuaita ovat PUHDASSYDÄMISET he saavat nähdä Jumalan. Näitä on siis 10-15 prosenttia autuaista eivät kaikki. Suomessa näistä melkoinen osa on mielisairaalan potilaina.
On hyvä että ihmisten joukossa on paljon erilaisia armolahjoja. Niiden moninaisuus on voimavara. Serafimeilla on TUHAT SILMÄÄ. Ja ne ovat korkeimmat enkeleistä.