Deluusiot eli harhauskot ovat oireita mielenterveyden häiriöistä tai mielisairauksista. Ateistisesta näkökulmasta usko jumaliin on deluusio.
Kuitenkin 30–40 % väestöstä uskoo jumalaan ja viettää normaalia elämää. Usko jumalaan ei voi olla oire mielenterveydellisistä häiriöistä.
Miksi usko jumalaan on tässä suhteessa poikkeuksellinen harhausko?
ET
Poikkeuksellinen deluusio
16
139
Vastaukset
- Anonyymi00001UUSI
Mikä tahansa tekoäly antaa täydellisen vastauksen. Kysy vaikka Copilotilta.
Varma Tieto - Anonyymi00002UUSI
Jos ihmisen aivot ovat kehittyneet evoluutiossa. ...miksi evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa Jumalaan. Jos todellisuudessa mitään Jumalaa ei olisi?
Deluusio : ."mua kuunnellaan koko ajan valvontalaitteilla. "
Skitsofrenia- Anonyymi00003UUSI
"miksi evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa Jumalaan. "
Evoluutio on kehittänyt uteliaisuuden tutkia asioita. Valitettavasti jotkut eivät sitä käytä vaan tyytyvät uskomuksiin. Jos evoluutio olisi kehittänyt vahvan taipumuksen uskoa nimenomaan Jumalaan niin tämä taipumus olisi kaikilla.
Näin ei selvästikään ole, itseltä kyseinen taipumus puuttuu kokonaan ja yli 6 miljardilla taipumus uskoa on muuhun kuin Jumalaan. - Anonyymi00004UUSI
Tekoäly kertoo näin. Deluusuio on sairaus siihen suhtaudutaan kuinka se vaikuttaa potilaaseen. Tarvitseeko hän hoitoa, pystyykö itsenäiseen elämään, jumalat eivät kuulu diagnoosiin.
Ihmisen aivojen taipumus uskoa jumaliin tai yliluonnolliseen voidaan selittää evoluution näkökulmasta ilman, että se kertoisi mitään suoraan Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Evoluutiobiologia ja kognitiotiede tarjoavat useita rinnakkaisia selitysmalleja, jotka eivät sulje pois toisiaan.
Miksi evoluutio voisi suosia uskonnollista ajattelua?
1) Uskonto ryhmäedun lähteenä
Monet tutkijat näkevät uskonnon ennen kaikkea sosiaalisena liimana. Uskonnolliset rituaalit, yhteiset uskomukset ja moraalisäännöt vahvistavat ryhmän yhtenäisyyttä ja yhteistyötä. Ryhmät, jotka toimivat paremmin yhdessä, selviävät paremmin kilpailussa muita ryhmiä vastaan.
Tätä ajatusta tukee evoluutiopsykologinen tutkimus, joka tarkastelee uskonnon adaptiivista arvoa ryhmätasolla.
2) Uskonto kognitiivisten mekanismien sivutuotteena
Toisen näkemyksen mukaan uskonnollinen ajattelu ei ole itsenäinen sopeuma, vaan syntyy muiden, hyödyllisten kognitiivisten ominaisuuksien sivuvaikutuksena.
Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi:
- Agenttihavaintotaipumus: Aivot ovat erittäin herkkiä havaitsemaan toimijoita (esim. pedot, viholliset). Tämä voi johtaa kokemukseen näkymättömistä toimijoista.
- Mielen teoria: Kyky kuvitella toisten olentojen ajatuksia ja aikomuksia voi laajentua myös näkymättömiin olentoihin.
Tätä kutsutaan usein uskonnon kognitiiviseksi byproduct-teoriaksi, ja se on keskeinen osa kognitiivista uskonnontutkimusta.
3) Uskonto moraalin ja järjestyksen vahvistajana
Uskomus kaikkitietävään, moraalia valvovaan jumalaan voi vähentää petosta ja lisätä yhteistyötä.
Psykologinen tutkimus on osoittanut, että ihmiset käyttäytyvät moraalisemmin, kun he kokevat olevansa tarkkailtuja – jopa symbolisesti (esim. silmäkuvat seinällä).
Tämä voi antaa uskonnollisille yhteisöille kilpailuetua.
4) Uskonto selitysmallina epävarmuuteen
Evoluution kannalta on hyödyllistä minimoida epävarmuutta ja löytää syy-seuraussuhteita. Uskonto tarjoaa selityksiä ilmiöille, joita ei ennen ymmärretty (sää, sairaudet, kuolema).
Tämä ei tarkoita, että selitykset olisivat totta, mutta ne voivat olla psykologisesti hyödyllisiä.
---
Mitä tämä kertoo Jumalan olemassaolosta?
Evoluutioteoria ei ota kantaa siihen, onko Jumala olemassa vai ei.
Se selittää miksi ihmisillä on taipumus uskoa, ei sitä, onko uskomus tosi.
Tässä on kaksi mahdollista tulkintaa:
A) Uskonnollinen taipumus on evoluution tuote – Jumalaa ei tarvita selitykseksi
Tämä on naturalistinen tulkinta: uskonto syntyy aivojen rakenteesta ja sosiaalisista hyödyistä, eikä se kerro mitään todellisesta jumalasta.
B) Evoluutio on väline, jonka kautta Jumala on muovannut ihmismielen vastaanottavaiseksi
Tämä on teistinen tulkinta: evoluutiopsykologia selittää mekanismin, mutta ei kumoa mahdollisuutta, että Jumala on käyttänyt sitä tarkoituksellisesti.
Tätä näkökulmaa käsitellään esimerkiksi teistisen evoluution piirissä.
---
Miksi taipumus uskoa voi olla vahva, vaikka Jumalaa ei olisi?
Lyhyesti: koska uskominen on voinut olla evolutiivisesti hyödyllistä, kognitiivisesti luonnollista ja sosiaalisesti palkitsevaa.
Luonnonvalinta ei valitse uskomuksia niiden totuuden perusteella, vaan niiden hyödyllisyyden perusteella.
---
Jos haluat, voin avata tarkemmin jonkin näistä näkökulmista – esimerkiksi kognitiivisen byproduct-teorian tai ryhmävalinnan roolin uskonnon synnyssä.
- Anonyymi00005UUSI
Deluusiossa 2: Ajatusten lähettämisen harhaluulo. Esim.
Tämä ilmiö liittyy usein psykoottisiin sairauksiin, esimerkiksi Skitsofrenia.
Henkilö voi olla täysin vakuuttunut esimerkiksi siitä, että:
hänen ajatuksensa lähetetään ulos hänen päästä. Muut ihmiset voivat kuulla hänen ajatuksensa. Radio, televisio tai jokin kone lähettää hänen ajatuksiaan muille:::
Hän voi sanoa:
“Kaikki bussissa kuulevat, mitä ajattelen.”
Vaikka muut ihmiset vakuuttavat, että näin ei ole, uskomus ei muutu. "Ateistisesta näkökulmasta usko jumaliin on deluusio."
Ei vaan aleettisesta näkökulmasta. Tohtori Ryan McKay käyttää täsmällistä sivistyssanaa aleettinen (alethically speaking), jota on vaikea suomentaa. Minä ymmärrän sen tarkoittavan 'tosiasiallista' eli kun tarkastelemme kliinisesti *yhtä ihmistä* ja *hänen itsepintaista ja todellisuuden havaintojen vastaista uskomusta* johonkin asiaan niin se on tosiasiallisesti patologista deluusiota.
Hallucinating God? The Cognitive Neuropsychiatry of Religious Belief and Experience
From an evidential perspective, atheists can be construed as proposing a “negative existential” (God does not exist), whereas believers posit a “positive existential” (God exists). It is conceivable that both propositions are motivated, but OCCAM’s razor requires only that the latter be scientifically justified. In the absence of compelling objective evidence for God’s existence, therefore, religious belief is, alethically speaking, pathological and, by two-factor standards, delusional.
https://www.academia.edu/4265301/Hallucinating_God_The_Cognitive_Neuropsychiatry_of_Religious_Belief_and_Experience
Uskovaiselle tämä on helpompi niellä kun vaihtaa Jumalan ja Jeesuksen tilalle vaikkapa Zorg -planeetan menninkäisen tai puhuvan maitopurkin.
Myöskään useiden ihmisten sama harha ei poista sitä, että tosiasiallisesti kyseessä on harhaisuus. Tässä näkökulmassa pitää huomioida myös se, että länsimainen yhteiskunta sietää tällaista harhaisuutta. Mitä jos uskonharha olisi poissulkeva tekijä työhönottohaastattelussa? Mitä jos uskonharhan levittäminen olisi kriminalisoitu? Näin voisi aivan hyvin olla. Esimerkiksi ufomiehiin uskomista ei kannata tuoda esille työhönottohaastattelussa, vaikka se ei mitenkään eroa kristinuskon harhasta.
Vertaa teismin harhoja homoseksuaalisuuteen. Se on synnynnäinen ja luontainen ominaisuus, mutta vielä ihan vasta se oli kriminalisoitu ja mielisairaudeksi julistettu. Aleettisesti tarkasteltuna homoseksuaalisuus ei ole mielisairautta, mutta teismi on harhaisuutta. Kyseessä on vain poliittinen valinta.- Anonyymi00007UUSI
Tekoäly yritti kuitenkin ---
Aimo, ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa, ja tuo erottelu *ateistisen* ja *aleettisen* näkökulman välillä on itse asiassa todella tärkeä, jos halutaan puhua täsmällisesti eikä ideologisesti.
Ateistinen näkökulma sanoo: *“Jumalia ei ole, joten usko niihin on virheellinen.”*
Aleettinen näkökulma sanoo: *“Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme jumalien olemassaolosta, tarkastellaan uskomusta sen **tosiasiallisen** suhteen todellisuuteen ja sen **psykologisia** piirteitä.”*
---
### 🧩 Mitä “aleettinen” (alethic) tarkoittaa tässä yhteydessä?
Ryan McKay käyttää termiä *alethically speaking* viitatakseen siihen, että arvio tehdään **totuudenmukaisuuden** ja **todellisuussuhteen** näkökulmasta, ei maailmankatsomuksellisesta.
Suomeksi lähin vastine on juuri se, mitä itse ehdotat: *tosiasiallinen*, *todellisuussuhteeseen perustuva* tai *totuusarvoa koskeva*.
Aleettinen arvio kysyy:
- Onko uskomus **tosiasiallisesti** yhteensopiva havaittavan maailman kanssa?
- Onko uskomus **yksilön tasolla** niin itsepintainen ja todistusaineiston vastainen, että se muistuttaa kliinistä harhaluuloa?
- Onko uskomus **idiosynkraattinen** (vain tämän henkilön oma) vai **jaettu** (kulttuurisesti hyväksytty)?
Tämä on psykologinen eikä maailmankatsomuksellinen kysymys.
---
### 🧠 Miksi McKay korostaa yksilötason tarkastelua?
Koska psykiatriassa *deluusiolla* on hyvin tarkka määritelmä:
- se on **yksilöllinen**, ei jaettu
- se on **korjaantumaton** todisteista huolimatta
- se on **todellisuustestauksen vastainen**
- se aiheuttaa **toimintakyvyn haittaa**
Uskonnolliset uskomukset eivät yleensä täytä näitä kriteerejä, koska ne ovat:
- kulttuurisesti jaettuja
- sosiaalisesti vahvistettuja
- eivät välttämättä heikennä toimintakykyä
- eivät ole idiosynkraattisia
Mutta jos *yksittäisen henkilön* uskomus on:
- täysin irrallaan kulttuurisesta kontekstista
- vastoin hänen omia havaintojaan
- muuttumaton todisteista huolimatta
- aiheuttaa merkittävää haittaa
…niin **aleettisesti** tarkasteltuna se voi olla *deluusion kaltainen*, riippumatta siitä, onko uskomus uskonnollinen vai ei.
---
### 🔍 Miksi tämä erottelu on tärkeä?
Koska se estää kahta virhettä:
1. **Ateistista yliyksinkertaistusta:** “Kaikki uskonto on harhaa.”
– Tämä ei ole psykologisesti eikä kulttuurisesti totta.
2. **Uskonnon patologisointia:** “Uskova on harhainen.”
– Tämä ei vastaa kliinisiä kriteerejä.
Aleettinen näkökulma mahdollistaa sen, että:
- voidaan arvioida **yksittäisen uskomuksen** todellisuussuhdetta
- ilman että arvioidaan **koko uskonnollista järjestelmää**
- ja ilman että otetaan kantaa jumalien olemassaoloon
Se on siis metodologisesti neutraali tapa puhua uskomusten psykologisesta luonteesta.
---
### 🧭 Jatkokysymys sinulle
Haluatko tarkentaa, pohditko tätä enemmän **kielitieteellisestä**, **psykologisesta** vai **uskonnonfilosofisesta** näkökulmasta? Tämä vaikuttaa siihen, miten syvälle aleettisen arvioinnin käsitteistöön kannattaa mennä. Anonyymi00007 kirjoitti:
Tekoäly yritti kuitenkin ---
Aimo, ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa, ja tuo erottelu *ateistisen* ja *aleettisen* näkökulman välillä on itse asiassa todella tärkeä, jos halutaan puhua täsmällisesti eikä ideologisesti.
Ateistinen näkökulma sanoo: *“Jumalia ei ole, joten usko niihin on virheellinen.”*
Aleettinen näkökulma sanoo: *“Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme jumalien olemassaolosta, tarkastellaan uskomusta sen **tosiasiallisen** suhteen todellisuuteen ja sen **psykologisia** piirteitä.”*
---
### 🧩 Mitä “aleettinen” (alethic) tarkoittaa tässä yhteydessä?
Ryan McKay käyttää termiä *alethically speaking* viitatakseen siihen, että arvio tehdään **totuudenmukaisuuden** ja **todellisuussuhteen** näkökulmasta, ei maailmankatsomuksellisesta.
Suomeksi lähin vastine on juuri se, mitä itse ehdotat: *tosiasiallinen*, *todellisuussuhteeseen perustuva* tai *totuusarvoa koskeva*.
Aleettinen arvio kysyy:
- Onko uskomus **tosiasiallisesti** yhteensopiva havaittavan maailman kanssa?
- Onko uskomus **yksilön tasolla** niin itsepintainen ja todistusaineiston vastainen, että se muistuttaa kliinistä harhaluuloa?
- Onko uskomus **idiosynkraattinen** (vain tämän henkilön oma) vai **jaettu** (kulttuurisesti hyväksytty)?
Tämä on psykologinen eikä maailmankatsomuksellinen kysymys.
---
### 🧠 Miksi McKay korostaa yksilötason tarkastelua?
Koska psykiatriassa *deluusiolla* on hyvin tarkka määritelmä:
- se on **yksilöllinen**, ei jaettu
- se on **korjaantumaton** todisteista huolimatta
- se on **todellisuustestauksen vastainen**
- se aiheuttaa **toimintakyvyn haittaa**
Uskonnolliset uskomukset eivät yleensä täytä näitä kriteerejä, koska ne ovat:
- kulttuurisesti jaettuja
- sosiaalisesti vahvistettuja
- eivät välttämättä heikennä toimintakykyä
- eivät ole idiosynkraattisia
Mutta jos *yksittäisen henkilön* uskomus on:
- täysin irrallaan kulttuurisesta kontekstista
- vastoin hänen omia havaintojaan
- muuttumaton todisteista huolimatta
- aiheuttaa merkittävää haittaa
…niin **aleettisesti** tarkasteltuna se voi olla *deluusion kaltainen*, riippumatta siitä, onko uskomus uskonnollinen vai ei.
---
### 🔍 Miksi tämä erottelu on tärkeä?
Koska se estää kahta virhettä:
1. **Ateistista yliyksinkertaistusta:** “Kaikki uskonto on harhaa.”
– Tämä ei ole psykologisesti eikä kulttuurisesti totta.
2. **Uskonnon patologisointia:** “Uskova on harhainen.”
– Tämä ei vastaa kliinisiä kriteerejä.
Aleettinen näkökulma mahdollistaa sen, että:
- voidaan arvioida **yksittäisen uskomuksen** todellisuussuhdetta
- ilman että arvioidaan **koko uskonnollista järjestelmää**
- ja ilman että otetaan kantaa jumalien olemassaoloon
Se on siis metodologisesti neutraali tapa puhua uskomusten psykologisesta luonteesta.
---
### 🧭 Jatkokysymys sinulle
Haluatko tarkentaa, pohditko tätä enemmän **kielitieteellisestä**, **psykologisesta** vai **uskonnonfilosofisesta** näkökulmasta? Tämä vaikuttaa siihen, miten syvälle aleettisen arvioinnin käsitteistöön kannattaa mennä.Ole hyvä ja jätä vastaamatta viesteihini. Pystyn kyllä itsekin tarkistamaan viestini tekoälyllä, jos haluan. En kuitenkaan näe tarpeelliseksi, joten sinun vastauksesi eivät tuo mitään lisäarvoa keskusteluun.
- Anonyymi00012UUSI
Humanist_atheist kirjoitti:
Ole hyvä ja jätä vastaamatta viesteihini. Pystyn kyllä itsekin tarkistamaan viestini tekoälyllä, jos haluan. En kuitenkaan näe tarpeelliseksi, joten sinun vastauksesi eivät tuo mitään lisäarvoa keskusteluun.
Täällä on muitakin kiinnostuneita eikä viestiisi vastaaminen ole vastaus sinulle henkilökohtaisesti vaan selvennys viestin sanomaan.
Tästä näkee alusta ohjelmien heikon tason. Viestit ovat kuin torilla huutelua, et voi henkilökohtaisesti osoittaa viestiä tietylle henkilölle.
Vaatisi taloudellisia investointeja että sivusto voisi jatkaa toimintaansa
. Anonyymi00012 kirjoitti:
Täällä on muitakin kiinnostuneita eikä viestiisi vastaaminen ole vastaus sinulle henkilökohtaisesti vaan selvennys viestin sanomaan.
Tästä näkee alusta ohjelmien heikon tason. Viestit ovat kuin torilla huutelua, et voi henkilökohtaisesti osoittaa viestiä tietylle henkilölle.
Vaatisi taloudellisia investointeja että sivusto voisi jatkaa toimintaansa
."...eikä viestiisi vastaaminen ole vastaus sinulle henkilökohtaisesti vaan selvennys viestin sanomaan."
Tekoälyllä luomasi kommentit eivät selvennä viestejäni vaan kertovat viestieni faktat toisin sanoin ja epäselvemmässä muodossa. Minä osaan tiivistää paremmin faktat kuin käyttämäsi tekoäly. Toki osin johtuu myös tekstiformaatista.
Edelleen pyydän, ettet tule sotkemaan viestejäni. Tekoälyviesteilläsi ei ole mitään lisäarvoa minun viesteihin. Sinulla on täysi vapaus tehdä ihan omia ketjuja ja kommentteja noista aiheista, mutta älä sotke muiden keskusteluita.
- Anonyymi00006UUSI
jos dopamiinia on liikaa tietyillä alueilla, aivot voivat ylitulkita merkkejä ja vihjeitä ympäristöstä. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset asiat näyttävät merkityksellisiltä tai uhkaavilta – esimerkiksi naapurin katse tai radio-ohjelma tulkitaan henkilökohtaiseksi viestiksi. Tai nuoren somettajatytön oma maailmankatsomus on henk koht. Suora hyökkäys. Tällainen vääristynyt merkityksen kokemus voi syntyä psykoosissa ja tuottaa harhaluuloja, kuten vainoharhaa tai ajatusten lähettämisen harhaluuloa
- Anonyymi00008UUSI
Kuten linnut pystyvät aistimaan magneettikenttiä jollain soluilla ja silmien verkkokalvoilla, palatessaan kotiin, niin samoin ihmisellä on magneettiaisti, joka tuntuu kaipuuna valoon ja kotiin.
Jumala on magneettinen hiukkasmeri, ja ihminen on kiinnitetty tuohon mereen, koska Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Ateismi hävittää ihmisestä kaiken jopa magneettiaistin.- Anonyymi00010UUSI
Miksi näitä magneettiaistimis on täysin erilaisia: Allahiin, Jehovan, Jahve aistivia ja jollakin ei ollenkaan?
- Anonyymi00011UUSI
Anonyymi00010 kirjoitti:
Miksi näitä magneettiaistimis on täysin erilaisia: Allahiin, Jehovan, Jahve aistivia ja jollakin ei ollenkaan?
Kaikissa on kyse samasta asiasta, Jumalasta. Vain uskova tai ateistiuskova ei asiaa ymmärrä.
- Anonyymi00009UUSI
Jumalaa ei vaan ole, vaikka uskottaisiin niin ssssssssssssaaatanasti.
- Anonyymi00013UUSI
Kristinusko on ainoa usko, joka kasvaa järjen opastamana. Pyrkimys kokonaisvaltaiseen hyvyyteen, kehittyy kasvamalla, Raamatun sanoman kirkastuessa vahvistamaan hyvyyden paremmuuden. Taivaan Isämme ja Poika Jeesuksen tekemä liitto, ihmiskunnan pelastamiseksi Jeesuksen uhrin kautta, toi meidät osaksi Jeesusta, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Näin olemme Jeesuksen ruumis ja Jeesus on Pää. Vuosia tapahtunut kasvu, on loksauttanut palasia kohdalleen kaiken ymmärtämisessä. Tätä ymmärrystä ei mikään maallinen lapsellinen diaknostiikka ja vääristelty filosofia järkytä. isämme rakkaudellinen johdatus on kristallin kirkkaana näkyvissä, menneessä ja tulevassa. Kaikkivaltias Herramme Jeesus Kristuksen syntiemme armollinen lunastus. on aukottomana tosiasiana ja Pyhän Hengen monasti vahvistamana, kiistattomasti marinoitunut henkisieluumme. Olen iloisesti ja onnellisesti hihhuli, sillä en pysty kyllin kiittämään ja ylistäämään Jumalaani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää1383829Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri3362964Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt81865Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa51598Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja41079- 71934
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar38864- 44774
- 65741
Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat22708