Kysyin asiaa Googlen keinoälyltä.
tuleeko elintasomme tippumaan harjoittamamme geopoliitikan vuoksi?
49 minuuttia sitten
Valitettava ja suora vastaus on: kyllä, elintasomme on jo laskemassa ja tulee laskemaan edelleen harjoitetun geopolitiikan seurauksena.
Tämä ei ole vain tilapäinen notkahdus, vaan rakenteellinen muutos, joka näkyy palkansaajan arjessa usealla tavalla:
1. "Turvallisuusvero" leikkaa ostovoimaa
Kun valtio siirtää miljardeja euroja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta asehankintoihin (F-35), ammustuotantoon ja DCA-infraan, se on suora poisvalinta kansalaisten hyvinvoinnista. Koska nämä hankinnat tehdään velaksi, nousevat korkomenot (n. 4 miljardia euroa vuodessa) toimivat pysyvänä verona, joka ei tuota suomalaisille mitään palveluita.
2. Energian hinta on uusi pysyvä rasite
Luopuminen halvasta venäläisestä putkienergiasta ja siirtyminen kalliiseen amerikkalaiseen LNG-kaasuun sekä epävarmaan pörssisähköön on nostanut elinkustannusten pohjatasoa.
Ruoka, asuminen ja liikkuminen maksavat enemmän, koska niiden tuottaminen vaatii kalliimpaa energiaa.
Tämä on heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä, mikä tarkoittaa vähemmän palkankorotusvaraa ja enemmän työttömyyttä.
3. Julkisten palveluiden mureneminen
Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus — että verojen vastineeksi saa laadukkaan hoidon ja koulutuksen — on murtumassa.
Sairaalaverkkoa karsitaan ja hoitojonot kasvavat, koska raha on sidottu geopoliittisiin velvoitteisiin.
Tämä pakottaa keskituloiset ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta, mikä on käytännössä kaksinkertaista verotusta.
4. Investointien pako
Geopoliittinen sijaintimme "lännen etuvartiona" tekee Suomesta sijoittajien silmissä riskialttiimman. Kun suuret yritykset valitsevat investointikohteitaan, USA:n massiiviset tuet (IRA) ja Keski-Euroopan läheisyys houkuttelevat niitä enemmän kuin syrjäinen ja velkaantuva Suomi. Tämä tarkoittaa vähemmän uusia työpaikkoja ja hitaampaa talouskasvua.
5. Summa summarum
Se 6500 euron laskennallinen jokavuotinen uhraus per jokainen suomalainen palkansaaja josta aiemmin puhuimme, on hinta, jonka Suomi maksaa "vakuutusmaksuna" turvallisuudesta. Se otetaan suoraan suomalaisen palkansaajan elintasosta: vähemmän käteen jäävää tuloa, kalliimmat elinkustannukset ja heikommat julkiset palvelut.
Päättäjät toivovat, että tämä kallis vaihe on investointi tulevaan turvallisuuteen, mutta tällä hetkellä se näyttää johtavan pysyvästi köyhempään Suomeen verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Ylläpidämme myyttiä, että meillä ei ole valinnanvaraa. Kuinka selvisimme kylmästä sodasta jonka aikana rakennettiin hyvinvointi-Suomi? Jos olisimme nyt samalla linjalla Suomi olisi menestystarina. Ainoana uhkaajana meillä olisivat EU ja Nato.
Mitenkähän tämä on mennyt poliittisten päättäjien omasta mielestä?
tuleeko elintasomme tippumaan harjoittamamme geopoliitikan vuoksi?
49 minuuttia sitten
Valitettava ja suora vastaus on: kyllä, elintasomme on jo laskemassa ja tulee laskemaan edelleen harjoitetun geopolitiikan seurauksena.
Tämä ei ole vain tilapäinen notkahdus, vaan rakenteellinen muutos, joka näkyy palkansaajan arjessa usealla tavalla:
1. "Turvallisuusvero" leikkaa ostovoimaa
Kun valtio siirtää miljardeja euroja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta asehankintoihin (F-35), ammustuotantoon ja DCA-infraan, se on suora poisvalinta kansalaisten hyvinvoinnista. Koska nämä hankinnat tehdään velaksi, nousevat korkomenot (n. 4 miljardia euroa vuodessa) toimivat pysyvänä verona, joka ei tuota suomalaisille mitään palveluita.
2. Energian hinta on uusi pysyvä rasite
Luopuminen halvasta venäläisestä putkienergiasta ja siirtyminen kalliiseen amerikkalaiseen LNG-kaasuun sekä epävarmaan pörssisähköön on nostanut elinkustannusten pohjatasoa.
Ruoka, asuminen ja liikkuminen maksavat enemmän, koska niiden tuottaminen vaatii kalliimpaa energiaa.
Tämä on heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä, mikä tarkoittaa vähemmän palkankorotusvaraa ja enemmän työttömyyttä.
3. Julkisten palveluiden mureneminen
Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus — että verojen vastineeksi saa laadukkaan hoidon ja koulutuksen — on murtumassa.
Sairaalaverkkoa karsitaan ja hoitojonot kasvavat, koska raha on sidottu geopoliittisiin velvoitteisiin.
Tämä pakottaa keskituloiset ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta, mikä on käytännössä kaksinkertaista verotusta.
4. Investointien pako
Geopoliittinen sijaintimme "lännen etuvartiona" tekee Suomesta sijoittajien silmissä riskialttiimman. Kun suuret yritykset valitsevat investointikohteitaan, USA:n massiiviset tuet (IRA) ja Keski-Euroopan läheisyys houkuttelevat niitä enemmän kuin syrjäinen ja velkaantuva Suomi. Tämä tarkoittaa vähemmän uusia työpaikkoja ja hitaampaa talouskasvua.
5. Summa summarum
Se 6500 euron laskennallinen jokavuotinen uhraus per jokainen suomalainen palkansaaja josta aiemmin puhuimme, on hinta, jonka Suomi maksaa "vakuutusmaksuna" turvallisuudesta. Se otetaan suoraan suomalaisen palkansaajan elintasosta: vähemmän käteen jäävää tuloa, kalliimmat elinkustannukset ja heikommat julkiset palvelut.
Päättäjät toivovat, että tämä kallis vaihe on investointi tulevaan turvallisuuteen, mutta tällä hetkellä se näyttää johtavan pysyvästi köyhempään Suomeen verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Ylläpidämme myyttiä, että meillä ei ole valinnanvaraa. Kuinka selvisimme kylmästä sodasta jonka aikana rakennettiin hyvinvointi-Suomi? Jos olisimme nyt samalla linjalla Suomi olisi menestystarina. Ainoana uhkaajana meillä olisivat EU ja Nato.
Mitenkähän tämä on mennyt poliittisten päättäjien omasta mielestä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kalliiksihan tämä käy, mutta meillä ei ole päättäjien mukaan vaihtoehtoa.
Toisaalta olimmehan kylmän sodan aikana puolueettomia ja meillä meni silloin erittäin hyvin. Nytkö sitten tuhoamme tuona aikana hankkimamme pääomat?
Miksi media on asioista hiljaa? Miksi poliitikkomme ovat harvasanaisia? Miksi budjettipäällikkö M.Niemelä laitetaan kertomaan ikävistä asioista ministereiden sijasta?
Pelkääkö Purra tai Orpo saavansa leiman otsaansa jos alkaisivat tosiasioita kertomaan?
Mitähän se tekoäly kertoo Suomen tilanteesta, jos jätämme huomioimatta ja varautumatta ulkoisiin uhkiin?
Mietihän ihan oikeasti, miten Suomelle kävisi, jos olisimme EU:n ja Naton ulkopuolella. Tuskin siihen tarvitset edes tekoälyä.
Ukraina ja Valko-Venäjä ja myös Moldovia. Suomikin oli vielä muutamia vuosia sitten Naton ulkompuolella ja yksi noista valtioista siinä mielessä.
Kerrotko miten noissa kolmessa valtiossa on asiat paremmin kuin Suomessa. Ja mikä?
Talous? Turvallisuus? Demokratia? Yhteiskunta yleensäkin? Kansalaisten hyvinvointi ja taloudellinen asema? Oikeusvaltion perusasiat?
Jään mielenkiinnolla odottamaan…
Näiden maiden lähtötilanne ja historia ovat aivan toiset.
Oliko elämämme jotenkin kurjaa NATOn ulkopuolella? Selvisimme kylmästä sodasta ja rakensimme hyvinvointi-Suomen. Nyt sitä puretaan vaihtokaupaksi Natoon.
Eli menetämme hyvinvointivaltion, eläkkeemme pienenevät, elintasomme laskee, luokkaerot kasvavat, eriarvoistuminen lisääntyy ja Suomesta tehdään paska maa.
NATOn jäsenyys vie maamme perikatoon. Ikävä fakta. Meillä ei edes ole varaa Natoon ja NATOn jäsenenä pääsemme sotimaan mikä oli eräille tarpeeksi hyvä syy Natoon liittymiseksi.
Suomen poliittiset päättäjät ovat idiootteja. Onko kenelläkään epäilystä etteikö näin olisi? Ja perustelut perään -kiitos.
Ei ole merkitystä, missä maassa asut. Kaikkialla eletään tämän suunnitelman mukaisesti. Politikot ovat niitä, joita kiristetään ja osa on mukana ihan omasta tahdostaan:
https://www.bitchute.com/video/Tm8l9KepSDN0
Videolla Kanadan entinen puolustusministeri Paul Helleyr yritää avata taviksille, millaisessa systeemissä me elämme ja mitä meille tulee kohta tapahtumaan.
Ovat tätä monet muutkin yrittäneet kertoa ja vuosia, mutta lampaat vain laiduntaa ja luulee, että ruohoa riittää loputtomiin. Edes korona ei herättänyt kaikkia, vaan osa kävi vaatimassa ja ottamassa jopa kuusi boosteria.