Ehkäisyn luvallisuus

Ehkäisin kerran ja tuntui tosi pahalle. Nyt en enää ehkäise koskaan. Haluan paljon lapsia jotka ovat oikeassa uskossa ja pääsevät ainoina autuuden ihanalle rannalle nauramaan kaikille ehkäisijöille. Koko raamattu on pullollaan pelkästään ehkäisyn kiellon ilmoitusta. Sieltä vaan niitä lukemaan ja lisäksi Laestadiuksen saarnoja muutama päälle niin jo heittää haluttamasta ehkäisyn synti.

leippo kirjoitti:

Ehkäisin kerran ja tuntui tosi pahalle. Nyt en enää ehkäise koskaan. Haluan paljon lapsia jotka ovat oikeassa uskossa ja pääsevät ainoina autuuden ihanalle rannalle nauramaan kaikille ehkäisijöille. Koko raamattu on pullollaan pelkästään ehkäisyn kiellon ilmoitusta. Sieltä vaan niitä lukemaan ja lisäksi Laestadiuksen saarnoja muutama päälle niin jo heittää haluttamasta ehkäisyn synti.

...

leippo kirjoitti:

Ehkäisin kerran ja tuntui tosi pahalle. Nyt en enää ehkäise koskaan. Haluan paljon lapsia jotka ovat oikeassa uskossa ja pääsevät ainoina autuuden ihanalle rannalle nauramaan kaikille ehkäisijöille. Koko raamattu on pullollaan pelkästään ehkäisyn kiellon ilmoitusta. Sieltä vaan niitä lukemaan ja lisäksi Laestadiuksen saarnoja muutama päälle niin jo heittää haluttamasta ehkäisyn synti.

Raamattu puhuu haureuden synneistä, ei li älä jörni toisen vaimoa. Oman avioliiton sisällä on vapaus johon Luoja on antanut oikeuden. Eli älkää kahlitko kanssamatkaajianne kuormien alle.

leippo kirjoitti:

Ehkäisin kerran ja tuntui tosi pahalle. Nyt en enää ehkäise koskaan. Haluan paljon lapsia jotka ovat oikeassa uskossa ja pääsevät ainoina autuuden ihanalle rannalle nauramaan kaikille ehkäisijöille. Koko raamattu on pullollaan pelkästään ehkäisyn kiellon ilmoitusta. Sieltä vaan niitä lukemaan ja lisäksi Laestadiuksen saarnoja muutama päälle niin jo heittää haluttamasta ehkäisyn synti.

olen juuri synnyttänyt kolmannen lapseni joka on meille viimeinen. Tämän jälkeen sterilisaatio tai joku. Menetin kolme litraa verta tuolla reissulla. Olemme mieheni kanssa asiasta jutelleet jo ennen synnytystä että tämä on viimeinen.

Kun tunnut olevan ehdoton mielipiteissäsi, laitan pienen kysymyksen.
Lapset ovat Herran lajoja.
Se on totta. Herralla on annettavana myös muita lahjoja, oletko niiden vastaanottamisessa yhtä tinkimätön?
Puhutko kielillä, profetoitko, parannatko sairaita jne...

Ettei vain tulisi laitetuksi toisille sitä fariseuksen kuormaa josta Jeesus sanoi, etteivät koskeneet itse sormellaankaan.

Lasse-setä kirjoitti:

Kun tunnut olevan ehdoton mielipiteissäsi, laitan pienen kysymyksen.
Lapset ovat Herran lajoja.
Se on totta. Herralla on annettavana myös muita lahjoja, oletko niiden vastaanottamisessa yhtä tinkimätön?
Puhutko kielillä, profetoitko, parannatko sairaita jne...

Ettei vain tulisi laitetuksi toisille sitä fariseuksen kuormaa josta Jeesus sanoi, etteivät koskeneet itse sormellaankaan.

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

Kaktus&amppari kirjoitti:

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

Vastaa aamenta.

Kaktus&amppari kirjoitti:

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

Kannattaisi kuitenkin varoa arvostelussa, ettei tulisi virhettä, suurta virhettä.
Mistähän Luther sen viisauden sai, että Pyhä Henki rajattiin sillä tavalla?
Yksi kysymys: Oletko kuullut N Y-V:n saarnoja, vai puhutko luulojasi?

Kaktus&amppari kirjoitti:

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

sisältöä! Lukemisen ja opiksi ottamisen arvosta!

Eiköhön se vastuu ole sitä, että välittää ja pitää huolta jo olemassa olevista ihmisistä. Ei avioliitosta tarvitse tehdä synnytys- ja lastenhoitoh...iä. Ennemmin pitäisin vastuun pakoiluna kykenemättömyyttä sitoutua ja jos yhdessä ollaan niin kumppanin pettämistä. Ei ole pakko tehdä tusinaa omia penskoja. Voi sitä rakkautta antaa muittenkin lapsille, maailmassa on jo nyt paljon lapsia, jotka tarviis kenen vaan välittämistä ja huolenpitoa. Ei taida tietyn lahkon uskovaisia sitten kiinnostaa yhtään esim. lapset, joita kuolee joka päivä nälkään jossain, mutta mitäs tässä sanomaan, kun tuskin itsekään mitään teen.

tzantta kirjoitti:

Eiköhön se vastuu ole sitä, että välittää ja pitää huolta jo olemassa olevista ihmisistä. Ei avioliitosta tarvitse tehdä synnytys- ja lastenhoitoh...iä. Ennemmin pitäisin vastuun pakoiluna kykenemättömyyttä sitoutua ja jos yhdessä ollaan niin kumppanin pettämistä. Ei ole pakko tehdä tusinaa omia penskoja. Voi sitä rakkautta antaa muittenkin lapsille, maailmassa on jo nyt paljon lapsia, jotka tarviis kenen vaan välittämistä ja huolenpitoa. Ei taida tietyn lahkon uskovaisia sitten kiinnostaa yhtään esim. lapset, joita kuolee joka päivä nälkään jossain, mutta mitäs tässä sanomaan, kun tuskin itsekään mitään teen.

köyhien maiden lapset. Olen myös pienellä tavalla mukana avustustyössä.

Kaktus&amppari kirjoitti:

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

"Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa."

Kierukka on tästä hyvä esimerkki.

tzantta kirjoitti:

Eiköhön se vastuu ole sitä, että välittää ja pitää huolta jo olemassa olevista ihmisistä. Ei avioliitosta tarvitse tehdä synnytys- ja lastenhoitoh...iä. Ennemmin pitäisin vastuun pakoiluna kykenemättömyyttä sitoutua ja jos yhdessä ollaan niin kumppanin pettämistä. Ei ole pakko tehdä tusinaa omia penskoja. Voi sitä rakkautta antaa muittenkin lapsille, maailmassa on jo nyt paljon lapsia, jotka tarviis kenen vaan välittämistä ja huolenpitoa. Ei taida tietyn lahkon uskovaisia sitten kiinnostaa yhtään esim. lapset, joita kuolee joka päivä nälkään jossain, mutta mitäs tässä sanomaan, kun tuskin itsekään mitään teen.

Totisesti, totisesti näin on.

Kukaan ei kiellä, etteikö lapsi olisi Jumalan lahja. Ikävä vain, että esimerkiksi Afrikka on väärällään näitä lahjoja, joita lahjansaajalla ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa lahjansaantiympäristössä. Lahjakin on voinut saada syntymälahjakseen AIDSin/HIVin.

vähälahjainen, muttei lahjaton kirjoitti:

"Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa."

Kierukka on tästä hyvä esimerkki.

käytetty kierukka on jo vanha keksintö. Eikö ole vähän kaukaa haettu esimerkki.

Kaktus&amppari kirjoitti:

Lapsista:

"Katso,lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
autuas se mies, jonka viini on niitä täynnänsä; Ei he häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on." ( Ps.127;3-5)

Tämä on minunkin ajatukseni lapsista, joita meidänkin perheeseen syntyi kymmenkunta ja kaikki olivat tervetulleita. Yhtään en antaisi pois.

Kielistä:

Englannilla pärjään, saksa ja ruotsi välttävästi, venäjää jonkin verran. Lisäksi kreikan ja latinan sanastoa jonkin verran käytössäni.
Jos taas kysyt ns. kielilläpuhumisen armolahjaa, joista varsinkin muutamat vapaiden suuntien ( mm. helluntailaiset )tunnustajat kerskaavat ja asettavat sen ikään kuin uskon elävyyden tuntomerkiksi, niin uskon, että tämä on ollut tarpeen ja hyväksi alkukristillisyydessä evankeliumin levittämiseksi. Mutta yhdyn Lutherin näkemykseen, kun hän eräässä kirjoituksessaan sanoo tästä, että se ei ole enää nykyisin ( hänen aikanansa ) tarpeen, koska meillä on elävä evankeliumi kirjoitetussa muodossa Raamatussa ja Pyhän Hengen saarnavirka Kristillisessä seurakunnassa, joka julistaa selkeästi ja ymmärrettävästi Kristusta kansan omalla kielellä.

Ne muutamat kerrat, kun olen sivusta seurannut eräitä vapaitten suuntien kokouksia ja joissa on esiintynyt ns. kielilläpuhumista, ovat antaneet minulle sen kuvan asiasta, että se on ollut jotain hurmoksellista ekstaasia ja järjetöntä mölinää.
Syytä on myös huomata, mitä Paavali puhuu näistä ilmiöistä ja niiden hyödylisyydestä. Tosin olen nähnyt ja saanut kokea, että ihminen, joka Jumalan voiman kautta on päässyt Perkeleen pauloista ja irti syntielämästä, on alkanut puhumaan uudistetuilla sanoilla ja uudella kielellä; he ovat äänellisestikin kiittäneet Taivaan Isää sen suuren armon edestä, joka heitä on kohdannut. Mutta tämä on tapahtunut täysin ymmärrettävin sanoin.

Profetioista:

Mitä niillä kukin sitten ymmärtääkään. Luther selittää, että profetia on saarna kristuksesta ja kyllä tahdon Hänestä puhua ja todistaa siitä suuresta armotyöstä, minkä Hän on minunkin kohdallani tehnyt. Vieläpä tahtoisin kiittää Häntä lahjoistansa, mutta tunnen niin suurta kiittämättömyyttä kohdallani.
Mutta jos profetialla ymmärretään puhetta tulevaisista asioista ja niiden ennustamista, niin ennustan, että maailma käy kohti loppuaan ja synnin mitta täyttyy ja Hänen tulemuksensa päivä lähestyy, vieläpä nopeasti.

On muuten ihmeellistä ja ajallemme tyypillistä, että jos joku lainaa Pyhän Raamatun sanoja ja kohdistaa ne jonkun synnin muodon paljastamiseksi ja kehotukseksi parannukseen, se heti tahdotaan ymmärtää "fariseusten kuormaksi ihmisten päälle"! Ja kun tätä tekevät uskoviksi itseään nimittävät ihmiset; jos se tulisi julki jumalattoman suusta, en sitä ihmettelisi; he tuntevat Raamatusta vain kaksi kohtaa, jotka ovat tulleet heille jo fraasiksi: "Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ja " Jumala on rakkaus". Mutta näiden sanojen sisällöstä he eivät ymmärrä mitään, vaan kääntävät ne heti omaksi edukseen. Mutta puhuppas Jumalan vanhurskaudesta ja tuomiosta, niin heti saat kuulla, millainen fariseus olet! Tekstissä mainitsemani sanat eivät olleet minun ehdottomia mielipiteitäni, vaan suora ajatuslaina Jeesuksen esittämästä vertauksesta rikkaan miehen ja Lasaruksen esimerkillä. Ja tälläkin vertauksella on oma tarkoituksensa Jumalan valtakunnan työssä.

Sairaiden parantamisesta;

Vakavat sairaudet olen jättänyt asiantuntijoiden (lääkärit ja sairaanhoitohenkilöstö)käsiin. En ole itse alkanut ketään puoskaroimaan, enkä suosittele sitä muillekaan. Pidän korkealle kehittynyttä lääketiedettä maassamme Jumalan lahjana koko kansallemme ja saamme näistä lahjoista olla osalliset ja kiittää niistäkin vain Jumalaa. En kiellä ns. henkiparantamisen lahjaa,joilla maisia vaivoja helpotetaan,sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta se ei ole tärkein asia ihmisen pelastuksen kannalta. Tärkeintä on, että sielu tulee terveeksi. Koska kaikki sairauskin on synnin seurausta, meidän tulee kärsivällisyydellä niitäkin kantaa. Jumala tahtoo vielä monien vaivojen ja jopa sairaudenkin kautta vetää meitä lähemmäksi itseään ja etsimään rauhaa ja lepoa Hänessä. Paavalikin valitti pistimestä ruumiissaan ( sanoo sen saatanan enkeliksi) mutta tunsi myös monenlaista tuskaa ja vaivaa ruumiissaan ja rukoili sen ( syntiturmeluksen )pois ottamista, mutta sai Herralta vastauksen: "Tyydy Minun armooni,sillä Minun voimani on heikoissa väkevä"!

Sellaiset ihmeparantamiset ja kaatamiset (kuten eräässäkin kokouksessa Lapualla N.Y-V:n toimesta joku vuosi sitten pidettiin ) pidän epäraamatullisina. En tiedä, oliko kyseessä jokin erityinen "parantamisaction", mutta julistuksen pääpaino oli 95%:sti ruumiin vaivojen parantumiseen tähtäävä ( selkävaivat, kipeät polvet yms. ). Sielun parantamisesta ( johon ei tosin ihminen pystykään )ei juuri ollut puhetta. Uskoa ihmeparantamiseen taottiin lähes kaksi tuntia kuulijajoukon kalloihin kaikkin mahdollisin suggestion keinoin. Minussa heräsi kysymys, mitä auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman tai saisi puujalan tilalle kasvamaan aidon raajan, mutta sydämen ja sielun puolesta ei todellista muutosta tapahdu; vain ajallisen parantumisen toivo ajaa ihmistä näihin tilaisuuksiin ihmeparantumisen toivossa. Mutta näitäkin ihmisiä on aina ollut. Jumalan Poika sanoi kerran kansalle, jonka Hän oli ravinnut: "Ette tulleet sen sanan tähden, jota minä puhun, vaan että saitte leipää syödäksenne"!

Kyllä tämä on ihan odotettavaa tulkintaa sellaiselta joka ei ole sisällä kyseisissä asioissa.

vaikka adoptoiden kirjoitti:

Totisesti, totisesti näin on.

Kukaan ei kiellä, etteikö lapsi olisi Jumalan lahja. Ikävä vain, että esimerkiksi Afrikka on väärällään näitä lahjoja, joita lahjansaajalla ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa lahjansaantiympäristössä. Lahjakin on voinut saada syntymälahjakseen AIDSin/HIVin.

edelleenkään ei ole olemassa ehkäisyvälinettä, joka ehkäisisi täysin 100% raskauden, eikä ehkäisykään KAIKKIVALTIASTA muutenkaan estä toimimasta.