Lahti Reim

Esimerkkitapaus taloyhtiöstä – miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

Meidän taloyhtiössä isännöitsijä on ollut sama jo lähes 30 vuotta, ja myös taloyhtiön puheenjohtaja on ollut käytännössä yhtä pitkään. Yhtiökokouksissa he kertovat usein olevansa “hyviä ystäviä”. Samalla puheenjohtaja on näiden vuosien aikana antanut lähes kaiken käytännön vallan REIM-isännöinnille.

Tällaisessa tilanteessa herää kysymys, onko asioita hoidettu liian vapaasti ja ilman riittävää avoimuutta. Kun samat henkilöt ovat vallassa hyvin pitkään ja toimivat näin läheisessä suhteessa, osakkaiden on vaikea tietää, tehdäänkö päätökset todella taloyhtiön edun mukaisesti.

Lisäksi viime aikoina on koettu, että osakkaiden kysymyksiin vastataan hiljentävillä keinoilla ja jopa uhkauksilla. Kyse ei ole vain yhdestä osakkaasta, vaan useammasta.

Osakkaille on jopa kielletty laittamasta muiden osakkaiden postiluukkuun kirjeitä ennen yhtiökokousta. Kirjeet ovat kuitenkin olleet tavallisia tiedotteita taloyhtiön asioista.

Esimerkki siitä, millaisia kirjeitä on jaettu ennen yhtiökokousta:
Kirjeissä on selitetty taloyhtiön vuositilinpäätöstä ja taloudellista tilannetta, koska nämä asiakirjat voivat olla tavalliselle osakkaalle vaikeita ymmärtää. Tarkoitus ei ole ollut loukata ketään, vaan auttaa osakkaita ymmärtämään taloyhtiön taloutta paremmin ennen yhtiökokousta.

Lyhyesti: kenelläkään ei yleensä ole oikeutta kieltää osakasta jakamasta asiallista tiedotetta taloyhtiön postiluukkuihin, jos kyse on taloyhtiön asioista tiedottamisesta.

Suomen asunto-osakeyhtiölaki lähtee siitä, että osakkailla on oikeus saada tietoa ja keskustella yhtiön asioista ennen yhtiökokousta.

Tähän liittyy erityisesti:

Asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 25 §
Osakkaalla on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja valmistella sitä ennen kokousta.

Lisäksi:

Asunto-osakeyhtiölaki 1 luku 10 § (yhdenvertaisuusperiaate)
Yhtiön päätöksissä ja toiminnassa kaikkia osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Tämän vuoksi taloyhtiössä ei yleensä voida estää osakkaita jakamasta asiallista tietoa muille osakkaille ennen yhtiökokousta. Rajoitus voisi tulla vain, jos kirjeet olisivat häiritseviä tai loukkaavia – mitä ne tässä tapauksessa eivät ole olleet.

Yhdessä tilanteessa isännöitsijä kutsui kokouksen jälkeen henkilön erikseen puhumaan, ja tilanne koettiin uhkaavana. Silloin ajateltiin, että annetaan asian olla ja mennään eteenpäin. Valitettavasti tällaiset tilanteet ovat kuitenkin toistuneet.

Tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty myös niin sanottua oikeuden väärinkäytön kieltoa.
Kulmala (2022) käsittelee artikkelissaan oikeuden väärinkäytön kieltoa, sananvapautta ja yhdistymisvapautta. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten näitä oikeuksia on tulkittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä sekä Suomen korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:68.

Yksinkertaisesti sanottuna tutkimus pohtii sitä, voiko oikeusjärjestelmää käyttää väärin esimerkiksi ihmisten vaientamiseen tai painostamiseen oikeudenkäynneillä.

Olisi kiinnostavaa kuulla, onko muissa taloyhtiöissä koettu vastaavia tilanteita ja miten niissä on toimittu.