Nouseekohan eläkkeet 2027?

Johan eläketulovähennystä pienennettiin, eli nostettiin verotusta. Lisäksi tehtiin uusi indeksileikkuri Lipposen leikkurin lisäksi.
Se 0,89% korotus viimeksi olikin niiiin huima, ettei ihan riittänyt hintojen nousuun. Silti työläiset haukkui ahneeksi.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Johan eläketulovähennystä pienennettiin, eli nostettiin verotusta. Lisäksi tehtiin uusi indeksileikkuri Lipposen leikkurin lisäksi.
Se 0,89% korotus viimeksi olikin niiiin huima, ettei ihan riittänyt hintojen nousuun. Silti työläiset haukkui ahneeksi.

Lue lisää

Se ahneus tulee siitä, että te olette saaneet eläkkeenne 5% eläkemaksulla ja nykynuoret maksaa 25% maksuja, että teidän olisi hyvä olla.

Vuoden 2027 alussa Lipposen Paavo haluaa lahjoittaa mukavan korotuksen kullekkin eläkkeen saajalle taitetun-indeksin muodossa. 😁💰🇫🇮

Anonyymi00023 kirjoitti:

Vuoden 2027 alussa Lipposen Paavo haluaa lahjoittaa mukavan korotuksen kullekkin eläkkeen saajalle taitetun-indeksin muodossa. 😁💰🇫🇮

Taitettu indeksi eli eläkeläisen indeksi tarkoittaa sitä, että indeksikorotuksen suuruuteen vaikuttaa elinkustannusindeksin mukaiset hintojen nousut 80%:n voimalla ja ansiotason nousu 20%:n voimalla.

Palkansaajien palkkaindeksin taasen vaikuttaa em mukaiset hintojen nousu 20%:n voimalla ja ansiotason nousu 80%:n voimalla.

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että eläkeläisen indeksillä pyritään pitämään eläkkeen reallinen ostovoima sillä tasolla, joka se oli eläkkeen myöntöhetkellä.
Palkansaajien indeksi taasen huomioi paremmin ansiotason nousun eli elintason nousun.

Minusta tuo on hyvinkin oikein, koska eläkeläisten mahdollisuus vaikuttaa palkansaajien elintason kasvuun kuten myös hintatason nousuun on kokolailla olemattomia.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Taitettu indeksi eli eläkeläisen indeksi tarkoittaa sitä, että indeksikorotuksen suuruuteen vaikuttaa elinkustannusindeksin mukaiset hintojen nousut 80%:n voimalla ja ansiotason nousu 20%:n voimalla.

Palkansaajien palkkaindeksin taasen vaikuttaa em mukaiset hintojen nousu 20%:n voimalla ja ansiotason nousu 80%:n voimalla.

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että eläkeläisen indeksillä pyritään pitämään eläkkeen reallinen ostovoima sillä tasolla, joka se oli eläkkeen myöntöhetkellä.
Palkansaajien indeksi taasen huomioi paremmin ansiotason nousun eli elintason nousun.

Minusta tuo on hyvinkin oikein, koska eläkeläisten mahdollisuus vaikuttaa palkansaajien elintason kasvuun kuten myös hintatason nousuun on kokolailla olemattomia.

Lue lisää

Eläkkeen korotus ei kata hintojen nousua.
Ostovoimani vastaa edelleen vuoden 2019 hintoja.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Taitettu indeksi eli eläkeläisen indeksi tarkoittaa sitä, että indeksikorotuksen suuruuteen vaikuttaa elinkustannusindeksin mukaiset hintojen nousut 80%:n voimalla ja ansiotason nousu 20%:n voimalla.

Palkansaajien palkkaindeksin taasen vaikuttaa em mukaiset hintojen nousu 20%:n voimalla ja ansiotason nousu 80%:n voimalla.

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että eläkeläisen indeksillä pyritään pitämään eläkkeen reallinen ostovoima sillä tasolla, joka se oli eläkkeen myöntöhetkellä.
Palkansaajien indeksi taasen huomioi paremmin ansiotason nousun eli elintason nousun.

Minusta tuo on hyvinkin oikein, koska eläkeläisten mahdollisuus vaikuttaa palkansaajien elintason kasvuun kuten myös hintatason nousuun on kokolailla olemattomia.

Lue lisää

Ole huoleti, tulevan vuoden alkupuolen normaalia suurempi eläkkeiden korotuksen todennäköisyys vain paranee loppuvuoden tapahtumien johdosta. Laskennalliset perusteet korotukselle tehdään heinä-elo- ja syyskuun inflaation mukaisesti.

Niin, nykyiset työntekijät maksaa pääosin nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska eläkerahasto ja alkuperäinen laskenta perustui ikuiseen kasvuun, jota ei ole. Eli nykyiset eläkeläiset saavat pääosin perusteetonta eläkettä ja varsinkin korkeiden eläkkeiden verotusta olisi ihan perusteellista korottaa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Niin, nykyiset työntekijät maksaa pääosin nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska eläkerahasto ja alkuperäinen laskenta perustui ikuiseen kasvuun, jota ei ole. Eli nykyiset eläkeläiset saavat pääosin perusteetonta eläkettä ja varsinkin korkeiden eläkkeiden verotusta olisi ihan perusteellista korottaa.

Lue lisää

Työeläkejärjestelmä on vakuutus ja toimii kuten kaikki vakuutukset toimivat.

Nykyisten eläkeläisten aikaan ansioistaan maksamat työeläkevakuutusmaksut on maksettu kuten vakuutusmaksut maksetaan ja sillä saa luvatun vakuutusturvan. Ei vakuutusmaksun maksaja ole voinut valita vakuutusmaksun suuruutta. Paitsi yrittäjävakuutuksissa.
Mitenkään ei siten voi sanoa, että nykyiset eläkeläiset saavat perusteetonta eläkettä. Ei kukaan varmaan väitä sitäkään perusteettomaksi tuloksi, kun autonsa ja vielä vastapuolen autonkin romuttuneen kolaroija saa vakuutuksistaan korvaukset. Itse asiassa hyvin harva kolaroija on maksanut vakuutusmaksujen riittävästi tuon korvauksen määrän verran. Ei, vaan muut vakuutetut maksavat….

Verotus on ihan toinen asia eikä eläkevakuutuksesta ole mitään tekemistä sen kanssa. Jo nyt eläkkeistä maksetaan vastaavaa palkkaa suurempaa veroa ja noin 50.000€/v saavat maksavat vielä nk raippaveroa eli korotetun veroprosentin mukaista veroa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Niin, nykyiset työntekijät maksaa pääosin nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska eläkerahasto ja alkuperäinen laskenta perustui ikuiseen kasvuun, jota ei ole. Eli nykyiset eläkeläiset saavat pääosin perusteetonta eläkettä ja varsinkin korkeiden eläkkeiden verotusta olisi ihan perusteellista korottaa.

Lue lisää

Korkeissa eläkkeissä on jo raippavero.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Niin, nykyiset työntekijät maksaa pääosin nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska eläkerahasto ja alkuperäinen laskenta perustui ikuiseen kasvuun, jota ei ole. Eli nykyiset eläkeläiset saavat pääosin perusteetonta eläkettä ja varsinkin korkeiden eläkkeiden verotusta olisi ihan perusteellista korottaa.

Lue lisää

Sun maksama eläkemaksu vähennetään verotuksessa. Kumpaa maksat mielummin eläkemaksua, vai veroa?
Et sinä itse saisi senttiäkään enempää.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Niin, nykyiset työntekijät maksaa pääosin nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska eläkerahasto ja alkuperäinen laskenta perustui ikuiseen kasvuun, jota ei ole. Eli nykyiset eläkeläiset saavat pääosin perusteetonta eläkettä ja varsinkin korkeiden eläkkeiden verotusta olisi ihan perusteellista korottaa.

Lue lisää

Työeläke ei ole perusteetonta.

Eläkekatto on mahdoton ajatuksenakin, jos sillä tarkoitetaan sitä, ettei kenellekään saisi tulla enempää eläkettä kuin jonkun katon verran, esim 4000€/kk. Ei vapaissa länsimaissa ole mahdollista estää ihmisiä säästää tavalla tai toisella itselleen niin suurta eläkettä kuin nämä itse haluavat ja mihin itse kullakin on mahdollisuuksia.

Nyt Suomessa ei palkansaajien työeläkevakuutusjärjestelmässä ole eläkekattoa (ei muuten työeläkevakuutusmaksukattoakaan). Jos sellainen tulisi, niin suurituloiset siirtäisivät rahansa pois työeläkevakuutusjärjestelmästä jonnekin muualle. Näinhän toimitaan kaikkialla missä on eläkekatto lakisääteisissä työeläkkeissä.
Hyvä muistaa, että Suomessa on eläkeläisten tuloerot kohtuulliset verrattuna mihin tahansa vastaavanlaisiin yhteiskuntiin juuri siksi, että lakisääteinen työeläke koskee kaikkia ansiotuloista riippumatta.

Nykyisin yrittäjäeläkkeissä (yel) on eläkekatto ja yel -järjestelmää joutuu valtio tukemaan verorahoilla useita satoja miljoonia vuosittain.

Eläkeläisen saaman vuosittaisen indeksikorotuksen tarkoitus on pitää maksettavan eläkkeen ostovoima eläkkeen myöntämishetken tasoisena. Nk taitettu indeksi toimii sen osalta oikein hyvin.

Tällähetkellä työeläkeindeksi ennuste vuodelle 2027 on 1,6%. Oma arvio kuluvan vuoden kolmannen kvartaalin indeksin keskiarvo tulee olemaan 2,6-4,5%.

Eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja eläkesäätiöiden laillisesti keräämiä työntekijöiden varoja, eivät ole valtion varoja, joten valtio ei niitä voi konfiskoida eikä muutenkaan ottaa käyttöönsä yhtään sen helpommin kuin muitakaan yksityisten omaisuuksia. Eli käytännössä muuttamalla tai poistamalla perustuslain omaisuuden suoja -pykälä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja eläkesäätiöiden laillisesti keräämiä työntekijöiden varoja, eivät ole valtion varoja, joten valtio ei niitä voi konfiskoida eikä muutenkaan ottaa käyttöönsä yhtään sen helpommin kuin muitakaan yksityisten omaisuuksia. Eli käytännössä muuttamalla tai poistamalla perustuslain omaisuuden suoja -pykälä.

Lue lisää

Yksityisiä varoja.

Eläkkeistä on pakko leikata, määrä kasvaa niin lujaa, ettei kukaan pysty niitä maksamaan.

Työeläkkeiden ulosmaksusta ei päätä politiikot ja jos päättää ylittävät valtuutensa ,sillä varat ovat palkansaajien ei valtion varoja . Toki mielellään nämä ryöstöpolitiikkaa harjoittavat koplaisivat nuo varat . Varat on palkansaajien ja heidän eläkepäivien turvaksi ei valtion talouden takaamiseen .Niinpä eläkkeiden tasosta huolehtiminen varoista keskusteltaessa ja myös niiden käytössä keskiössä ,sekä ensisijaisessa asemassa. Varoja on ja niitä on paljon. ,joten kyse ei ole niiden riittävyydestä ,sillä vaikka niitä ei sijoitettaisi olisi noilla varoilla ylläpidettävissä kaikki Suomen menot minimisään puoli vuosikymmentä. Koska niin on varat myös houkuttelevat poliittista sektoria ,valtion talouden ollessa huonossa hapessa, kuten myös niitä jotka eivät ole eläkkeitään hoitaneet yhtä hyvin, kuten yrittäjät. Toisten pussille tultaisiin mielellään ja tuo on ysi syy miksi palkansaajien varallisuuden hallintaan on niin kova halu puuttua että halutaan jopa eytää heidän eläköitymistään kuten tämä hallitus on tehnyt eläke ikää asiattomasti nostaen vastoin tosi olojen tarpeita jossa eläköitymis paine on noussut työttömyyden ja kasvavien toimeentulo vaikeuksien kautta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/99e0406e-b042-45a7-a475-881884c054d3

Anonyymi00024 kirjoitti:

Työeläkkeiden ulosmaksusta ei päätä politiikot ja jos päättää ylittävät valtuutensa ,sillä varat ovat palkansaajien ei valtion varoja . Toki mielellään nämä ryöstöpolitiikkaa harjoittavat koplaisivat nuo varat . Varat on palkansaajien ja heidän eläkepäivien turvaksi ei valtion talouden takaamiseen .Niinpä eläkkeiden tasosta huolehtiminen varoista keskusteltaessa ja myös niiden käytössä keskiössä ,sekä ensisijaisessa asemassa. Varoja on ja niitä on paljon. ,joten kyse ei ole niiden riittävyydestä ,sillä vaikka niitä ei sijoitettaisi olisi noilla varoilla ylläpidettävissä kaikki Suomen menot minimisään puoli vuosikymmentä. Koska niin on varat myös houkuttelevat poliittista sektoria ,valtion talouden ollessa huonossa hapessa, kuten myös niitä jotka eivät ole eläkkeitään hoitaneet yhtä hyvin, kuten yrittäjät. Toisten pussille tultaisiin mielellään ja tuo on ysi syy miksi palkansaajien varallisuuden hallintaan on niin kova halu puuttua että halutaan jopa eytää heidän eläköitymistään kuten tämä hallitus on tehnyt eläke ikää asiattomasti nostaen vastoin tosi olojen tarpeita jossa eläköitymis paine on noussut työttömyyden ja kasvavien toimeentulo vaikeuksien kautta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/99e0406e-b042-45a7-a475-881884c054d3

Lue lisää

Yrittäjät eivät lle hoitaneet mitään eläkkeitä. Nytkin on pummaamassa valtiolta.
Ota selvää asioista.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Yrittäjät eivät lle hoitaneet mitään eläkkeitä. Nytkin on pummaamassa valtiolta.
Ota selvää asioista.

Kyllä ne yrittäjät sinunkin eläkemaksuja tilittää eläkevakuutusyhtiöön ja omansa myös.

Eihän Suomessakaan kansaneläkevakuutusmaksu ole kuin 1.1%. Se sisältää myös muita kuin kansaneläkkeeseen kuuluvat kustannukset.

Tuon lisäksi on Norjassa vielä työeläkevakuutusmaksua vastaava pakollinen maksu, joka vaihtelee eri aloilla ja alueilla, vähintään 16.1%.

Kun lasketaan nuo pakolliset maksut yhteen, niin tuleehan siitä jo vähintään 23.9%. Eli liikutaan suunilleen samoissa prosenteissa.

Tuohan tekee mun eläkkeeseen 95 euron korotuksen.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Tuohan tekee mun eläkkeeseen 95 euron korotuksen.

Mulle tulis vaan 48€ .

Anonyymi00034 kirjoitti:

Mulle tulis vaan 48€ .

Mulle 84€

Reilua kahta prosenttiahan on ennakoitu ensi vuodelle korotusta, pitkästi se ratkaistaan nyt kesäkuukausina kun ne ovat se jakso joka laskelmissa huomioidaan esim. elinkustannusindeksin suhteen. Hinnat voivat loppuvuodesta nousta vaikka miten mutta se ei enää vaikuta työeläkeindeksin määrittämisessä. Ja huom: Nyt puhutaan työeläkkeistä.

Hallitusten käytännössä käytettävissä olevat keinot puuttua maksussa oleviin eläkkeisiin ovat rajallisia: verotus ja indeksikorotukset..

Tuleviin eläkkeisiin eli nyt työssäolevien, voi puuttua muuttamalla lainsäädäntö kertymiä heikentäväksi, joka sitten näkyisi pienempänä työeläkevakuutusmaksuna. Valtion suora hyöty tulisi sitten siinä, että olisi ’tilaa’ veronkorotuksille, jos halua olisi ottaa se hyöty.
Työnantajille hyötyä tulisi kun palkkakustannukset laskisivat ja myös palkansaajan nettotulo voisi kasvaa (jos valtio ei korottaisi veroja työeläkevakuutusmaksun laskun verran) .
Tulevat eläkkeet olisivat sitten alhaisemmat eli hieman suurempi nettopalkka kostautuivat sitten aikanaan alhaisempana eläkkeensä
Myös indeksikorotusta jo kerrytettyyn eläkepääomaan voidaan pienentää.

Kyseessä sosiaaliturvaan liittyvät indeksi korotukset,ei koske työeläkkeitä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Kyseessä sosiaaliturvaan liittyvät indeksi korotukset,ei koske työeläkkeitä.

Kyllä 👍

Anonyymi00053 kirjoitti:

Kyseessä sosiaaliturvaan liittyvät indeksi korotukset,ei koske työeläkkeitä.

Olet ymmärtänyt väärin, oikeasti se koskeekin ryöeläkkeitä ja kansaneläkettä korotetaan vähän enemmän kuin yleensä, tällä jäädytyksellä.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin, oikeasti se koskeekin ryöeläkkeitä ja kansaneläkettä korotetaan vähän enemmän kuin yleensä, tällä jäädytyksellä.

Työeläkkeet eivät ole julkisia menoja,joihin indeksirajoitus kohdistuisi. Työeläkkeitä ei maksa valtio.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Työeläkkeet eivät ole julkisia menoja,joihin indeksirajoitus kohdistuisi. Työeläkkeitä ei maksa valtio.

Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.
https://www.sananlaskuja.fi/sanonnat/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti

Claude-tekoäly tietää:

Kyllä — tuoreimpien tietojen valossa Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä, ei pelkkää kansaneläkeindeksiä. Tämä on itse asiassa juuri viime päivien (heinäkuu 2026) kuuma puheenaihe, ja korjaan tässä samalla aiempaa vastaustani, joka perustui vanhempaan tietoon.

Mitä Purra sanoi

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kaikkien indeksisidonnaisten menojen indeksien jäädyttämistä pitää voida tarkastella — tämä on siis nimenomaan laaja, kaikki indeksit kattava linjaus, ei rajattu pelkästään Kelan etuuksiin. Lisäksi Purra on sanonut, että työeläkkeiden leikkaukset ovat väistämättömiä osana hallituksen säästöpakettia — eli hän on puhunut työeläkeindeksistä täysin suoraan ja nimenomaisesti.
MSN
Yle

Kaksi eri indeksiä — tässä ero

Kuten aiemmin selitimme, Suomessa on kaksi erillistä pääindeksiä:

Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet, ja siinä palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen 80 % — vuonna 2026 indeksi on 3104.
Social and Health Ministry
Kansaneläkeindeksi määräytyy hintojen muutoksen mukaisesti ja sillä tarkistetaan suuri osa Kelan etuuksista — vuoden 2026 pisteluku on 1939.
Social and Health Ministry

Purran esittämä "kaikkien indeksien jäädytys" kattaisi siis periaatteessa molemmat.

Taloudellinen vaikutus — arviot vaihtelevat rajusti

Valtiovarainministeriön karkean arvion mukaan kaikkien indeksien jäädyttäminen toisi vuosittain noin 1,7 miljardin euron säästöt ja hallituskauden aikana lähes 7 miljardin euron säästöt.
MSN
Kuitenkin nimenomaan työeläkeindeksin osalta asiantuntijat ovat suhtautuneet epäilevästi todelliseen hyötyyn: Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola arvioi, että mahdollisen ensi vuoden työeläkkeiden indeksijäädytyksen nettovaikutus valtiolle olisi "aika lähelle nollaa" — vuoden indeksijäädytys voisi pienentää työeläkemenoja noin 600 miljoonaa, mutta siitä valtion budjettiin kohdistuisi käytännössä vain reilu sata miljoonaa, koska suurin osa eläkkeistä on yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä, joka ei ole osa valtion budjettia.
Yle
Myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on todennut, ettei indeksijäädytys tuota valtiontaloudelle niin paljon rahaa kuin äkkiseltään voisi näyttää.
Yle

Miksi tämä on poliittisesti erityisen herkkä aihe

Eläkkeensaajien keskusliitto tyrmäsi Purran avauksen jyrkästi, todeten linjauksen iskevän kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin — takuu- ja kansaneläkkeen varassa eläviin sekä pienituloisiin työeläkeläisiin.
MSN

Tärkeä huomio yksityisen sektorin työeläkkeistä

Kuten aiemmin totesimme keskustelussamme, yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä perustuu perinteisesti työmarkkinajärjestöjen (ei suoraan hallituksen) sopimuksiin, ja indeksin laskentatapaa säätelee erillinen lainsäädäntö. Tästä syystä Purran ehdotus on herättänyt kysymyksiä myös siitä, missä määrin hallitus voi ylipäätään yksipuolisesti puuttua tähän indeksiin ilman työmarkkinaosapuolten myötävaikutusta — tämä ero valtion suoraan hallitsemien etuuksien (kansaneläke) ja yksityisen työeläkejärjestelmän välillä selittää osin myös sitä, miksi asiantuntijat arvioivat todellisen säästövaikutuksen jäävän paljon pienemmäksi kuin bruttoluku antaisi ymmärtää.

Yhteenveto: Kyllä, Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä osana "kaikkien indeksien" jäädytysehdotustaan — tämä on siis laajempi linjaus kuin pelkkä kansaneläkeindeksi, ja se on herättänyt runsaasti kritiikkiä erityisesti eläkeläisjärjestöiltä, vaikka asiantuntijat ovatkin epäilleet toimenpiteen todellista nettohyötyä valtiontaloudelle.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.
https://www.sananlaskuja.fi/sanonnat/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti

Claude-tekoäly tietää:

Kyllä — tuoreimpien tietojen valossa Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä, ei pelkkää kansaneläkeindeksiä. Tämä on itse asiassa juuri viime päivien (heinäkuu 2026) kuuma puheenaihe, ja korjaan tässä samalla aiempaa vastaustani, joka perustui vanhempaan tietoon.

Mitä Purra sanoi

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kaikkien indeksisidonnaisten menojen indeksien jäädyttämistä pitää voida tarkastella — tämä on siis nimenomaan laaja, kaikki indeksit kattava linjaus, ei rajattu pelkästään Kelan etuuksiin. Lisäksi Purra on sanonut, että työeläkkeiden leikkaukset ovat väistämättömiä osana hallituksen säästöpakettia — eli hän on puhunut työeläkeindeksistä täysin suoraan ja nimenomaisesti.
MSN
Yle

Kaksi eri indeksiä — tässä ero

Kuten aiemmin selitimme, Suomessa on kaksi erillistä pääindeksiä:

Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet, ja siinä palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen 80 % — vuonna 2026 indeksi on 3104.
Social and Health Ministry
Kansaneläkeindeksi määräytyy hintojen muutoksen mukaisesti ja sillä tarkistetaan suuri osa Kelan etuuksista — vuoden 2026 pisteluku on 1939.
Social and Health Ministry

Purran esittämä "kaikkien indeksien jäädytys" kattaisi siis periaatteessa molemmat.

Taloudellinen vaikutus — arviot vaihtelevat rajusti

Valtiovarainministeriön karkean arvion mukaan kaikkien indeksien jäädyttäminen toisi vuosittain noin 1,7 miljardin euron säästöt ja hallituskauden aikana lähes 7 miljardin euron säästöt.
MSN
Kuitenkin nimenomaan työeläkeindeksin osalta asiantuntijat ovat suhtautuneet epäilevästi todelliseen hyötyyn: Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola arvioi, että mahdollisen ensi vuoden työeläkkeiden indeksijäädytyksen nettovaikutus valtiolle olisi "aika lähelle nollaa" — vuoden indeksijäädytys voisi pienentää työeläkemenoja noin 600 miljoonaa, mutta siitä valtion budjettiin kohdistuisi käytännössä vain reilu sata miljoonaa, koska suurin osa eläkkeistä on yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä, joka ei ole osa valtion budjettia.
Yle
Myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on todennut, ettei indeksijäädytys tuota valtiontaloudelle niin paljon rahaa kuin äkkiseltään voisi näyttää.
Yle

Miksi tämä on poliittisesti erityisen herkkä aihe

Eläkkeensaajien keskusliitto tyrmäsi Purran avauksen jyrkästi, todeten linjauksen iskevän kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin — takuu- ja kansaneläkkeen varassa eläviin sekä pienituloisiin työeläkeläisiin.
MSN

Tärkeä huomio yksityisen sektorin työeläkkeistä

Kuten aiemmin totesimme keskustelussamme, yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä perustuu perinteisesti työmarkkinajärjestöjen (ei suoraan hallituksen) sopimuksiin, ja indeksin laskentatapaa säätelee erillinen lainsäädäntö. Tästä syystä Purran ehdotus on herättänyt kysymyksiä myös siitä, missä määrin hallitus voi ylipäätään yksipuolisesti puuttua tähän indeksiin ilman työmarkkinaosapuolten myötävaikutusta — tämä ero valtion suoraan hallitsemien etuuksien (kansaneläke) ja yksityisen työeläkejärjestelmän välillä selittää osin myös sitä, miksi asiantuntijat arvioivat todellisen säästövaikutuksen jäävän paljon pienemmäksi kuin bruttoluku antaisi ymmärtää.

Yhteenveto: Kyllä, Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä osana "kaikkien indeksien" jäädytysehdotustaan — tämä on siis laajempi linjaus kuin pelkkä kansaneläkeindeksi, ja se on herättänyt runsaasti kritiikkiä erityisesti eläkeläisjärjestöiltä, vaikka asiantuntijat ovatkin epäilleet toimenpiteen todellista nettohyötyä valtiontaloudelle.

Lue lisää

Kyllä se luulo on tekoälyn väärtti.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.
https://www.sananlaskuja.fi/sanonnat/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti

Claude-tekoäly tietää:

Kyllä — tuoreimpien tietojen valossa Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä, ei pelkkää kansaneläkeindeksiä. Tämä on itse asiassa juuri viime päivien (heinäkuu 2026) kuuma puheenaihe, ja korjaan tässä samalla aiempaa vastaustani, joka perustui vanhempaan tietoon.

Mitä Purra sanoi

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kaikkien indeksisidonnaisten menojen indeksien jäädyttämistä pitää voida tarkastella — tämä on siis nimenomaan laaja, kaikki indeksit kattava linjaus, ei rajattu pelkästään Kelan etuuksiin. Lisäksi Purra on sanonut, että työeläkkeiden leikkaukset ovat väistämättömiä osana hallituksen säästöpakettia — eli hän on puhunut työeläkeindeksistä täysin suoraan ja nimenomaisesti.
MSN
Yle

Kaksi eri indeksiä — tässä ero

Kuten aiemmin selitimme, Suomessa on kaksi erillistä pääindeksiä:

Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet, ja siinä palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen 80 % — vuonna 2026 indeksi on 3104.
Social and Health Ministry
Kansaneläkeindeksi määräytyy hintojen muutoksen mukaisesti ja sillä tarkistetaan suuri osa Kelan etuuksista — vuoden 2026 pisteluku on 1939.
Social and Health Ministry

Purran esittämä "kaikkien indeksien jäädytys" kattaisi siis periaatteessa molemmat.

Taloudellinen vaikutus — arviot vaihtelevat rajusti

Valtiovarainministeriön karkean arvion mukaan kaikkien indeksien jäädyttäminen toisi vuosittain noin 1,7 miljardin euron säästöt ja hallituskauden aikana lähes 7 miljardin euron säästöt.
MSN
Kuitenkin nimenomaan työeläkeindeksin osalta asiantuntijat ovat suhtautuneet epäilevästi todelliseen hyötyyn: Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola arvioi, että mahdollisen ensi vuoden työeläkkeiden indeksijäädytyksen nettovaikutus valtiolle olisi "aika lähelle nollaa" — vuoden indeksijäädytys voisi pienentää työeläkemenoja noin 600 miljoonaa, mutta siitä valtion budjettiin kohdistuisi käytännössä vain reilu sata miljoonaa, koska suurin osa eläkkeistä on yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä, joka ei ole osa valtion budjettia.
Yle
Myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on todennut, ettei indeksijäädytys tuota valtiontaloudelle niin paljon rahaa kuin äkkiseltään voisi näyttää.
Yle

Miksi tämä on poliittisesti erityisen herkkä aihe

Eläkkeensaajien keskusliitto tyrmäsi Purran avauksen jyrkästi, todeten linjauksen iskevän kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin — takuu- ja kansaneläkkeen varassa eläviin sekä pienituloisiin työeläkeläisiin.
MSN

Tärkeä huomio yksityisen sektorin työeläkkeistä

Kuten aiemmin totesimme keskustelussamme, yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä perustuu perinteisesti työmarkkinajärjestöjen (ei suoraan hallituksen) sopimuksiin, ja indeksin laskentatapaa säätelee erillinen lainsäädäntö. Tästä syystä Purran ehdotus on herättänyt kysymyksiä myös siitä, missä määrin hallitus voi ylipäätään yksipuolisesti puuttua tähän indeksiin ilman työmarkkinaosapuolten myötävaikutusta — tämä ero valtion suoraan hallitsemien etuuksien (kansaneläke) ja yksityisen työeläkejärjestelmän välillä selittää osin myös sitä, miksi asiantuntijat arvioivat todellisen säästövaikutuksen jäävän paljon pienemmäksi kuin bruttoluku antaisi ymmärtää.

Yhteenveto: Kyllä, Purra on nimenomaisesti tarkoittanut myös työeläkkeitä osana "kaikkien indeksien" jäädytysehdotustaan — tämä on siis laajempi linjaus kuin pelkkä kansaneläkeindeksi, ja se on herättänyt runsaasti kritiikkiä erityisesti eläkeläisjärjestöiltä, vaikka asiantuntijat ovatkin epäilleet toimenpiteen todellista nettohyötyä valtiontaloudelle.

Lue lisää

Kuten tuossa edellä asiantuntijat jo totesivatkin, työeläkkeiden indeksijäädytys tuo hyvin vähän säästöjä valtiolle, koska valtaosa työeläkkeistä on muita kuin valtion työntekijöiden työeläkkeitä. Ja nimenomaan vielä niitä vanhempia, jotka ovat suoraan valtion budjetista maksettavia.
Tuon lisäksi valtion verotulot vähenisivät, kun työeläkeläisten eläkkeitä ei korotettaisikaan indeksillä. Näin nimenomaan yksityissektorin palkansaajien työeläkkeiden kohdalla, joita ei valtio maksa.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Kuten tuossa edellä asiantuntijat jo totesivatkin, työeläkkeiden indeksijäädytys tuo hyvin vähän säästöjä valtiolle, koska valtaosa työeläkkeistä on muita kuin valtion työntekijöiden työeläkkeitä. Ja nimenomaan vielä niitä vanhempia, jotka ovat suoraan valtion budjetista maksettavia.
Tuon lisäksi valtion verotulot vähenisivät, kun työeläkeläisten eläkkeitä ei korotettaisikaan indeksillä. Näin nimenomaan yksityissektorin palkansaajien työeläkkeiden kohdalla, joita ei valtio maksa.

Lue lisää

Eikös eläkevakuutusyhtiö KEVA maksa valtion eläkeläisten työeläkkeet?

Indeksikorotuksen määrä ei ole poliittinen päätös. Ei myöskään virkamiespäätös.

Ei siitä tarvitse kenenkään päättää, koska se lasketaan inflaation ja ansiotason nousun perusteella automaattisesti. Inflaatio huomioidaan 80%:n ja ansiotason nousu 20%:n painoarvolla.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Indeksikorotuksen määrä ei ole poliittinen päätös. Ei myöskään virkamiespäätös.

Ei siitä tarvitse kenenkään päättää, koska se lasketaan inflaation ja ansiotason nousun perusteella automaattisesti. Inflaatio huomioidaan 80%:n ja ansiotason nousu 20%:n painoarvolla.

Lue lisää

Poliittinen päätös sen sijaan on, jos siihen puututaan…

Niin, kaiketi ihmiset ovat huolissaan toimeentulonsa puolesta. Eläkeläisellä tulot ovat eläkkeinä, useimmilla.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Niin, kaiketi ihmiset ovat huolissaan toimeentulonsa puolesta. Eläkeläisellä tulot ovat eläkkeinä, useimmilla.

Huolestuttaahan se monia. Lähinnä tuo verojen suuruus ja jos indeksit tulevat.