Eläke on hauska keksintö!

Huonosti.
Oli syytinkiä ja muita tapoja, jolla lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan hoidettiin. Mummo/vaari asui lastensa luona peräkammarissa tai jossain nurkassa. Oli yhteiskunnan kustantamaa köyhäinapua, köyhäinkoteja kunnalliskoteja, yms.
Ja elinikäkin oli keskimäärin vähän yli 60 vuotta, tosin työkyky loppui useimmilla varsinkin ruumiillisista töissä jo heti kohta 50-ikävuoden jälkeen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Huonosti.
Oli syytinkiä ja muita tapoja, jolla lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan hoidettiin. Mummo/vaari asui lastensa luona peräkammarissa tai jossain nurkassa. Oli yhteiskunnan kustantamaa köyhäinapua, köyhäinkoteja kunnalliskoteja, yms.
Ja elinikäkin oli keskimäärin vähän yli 60 vuotta, tosin työkyky loppui useimmilla varsinkin ruumiillisista töissä jo heti kohta 50-ikävuoden jälkeen.

Lue lisää

1911 syntynyt isäni teki rakennusten hanttihommia. Oli vuosittain talvikuukausia työttömänä saamatta mistään killinkiäkään. Vannoutunena iikollin kannattaja ei liittynyt ammattiliittoon.
Hiljalleen ajautui metallin hanttihommiin joissa parhaita aikoja olivat komennuskeikat päivärahoineen.
Alkoi sairastelemaan 55v tietämissä. Työrupeamat lyhenivät ja sairauslomat pitenivät kunnes 60v ikäisenä joutui sairaseläkkeelle joka oli lähinnä muodollinen. Äitini piti pientä kuppila valtatien varressa ja isäni pystyi vielä hoitamaan äitini kuljetukset ja pikatukkukäynnit.
62v ikäisenä henki pois.

Oli minulle varoittava esimerkki. Omasta terveydestä huolehtiminen ja pyrkimys eläköitymiseen terveenä. Varmuuden vuoksi asetin tavoitteeksi 50v iän joka sitten toteutui 52v ikäisenä. 5 vuotta nuorempi vaimoni lopetti marketin työnsä samaan aikaan ja käytimme suuren osan ajastamme ja rahoista matkusteluun.
Emme kadu päivääkään!
Kilkuttelen tätä 82v ikäisenä, eturauhasen syöpäleikkausta odotellen.

Anonyymi00004 kirjoitti:

1911 syntynyt isäni teki rakennusten hanttihommia. Oli vuosittain talvikuukausia työttömänä saamatta mistään killinkiäkään. Vannoutunena iikollin kannattaja ei liittynyt ammattiliittoon.
Hiljalleen ajautui metallin hanttihommiin joissa parhaita aikoja olivat komennuskeikat päivärahoineen.
Alkoi sairastelemaan 55v tietämissä. Työrupeamat lyhenivät ja sairauslomat pitenivät kunnes 60v ikäisenä joutui sairaseläkkeelle joka oli lähinnä muodollinen. Äitini piti pientä kuppila valtatien varressa ja isäni pystyi vielä hoitamaan äitini kuljetukset ja pikatukkukäynnit.
62v ikäisenä henki pois.

Oli minulle varoittava esimerkki. Omasta terveydestä huolehtiminen ja pyrkimys eläköitymiseen terveenä. Varmuuden vuoksi asetin tavoitteeksi 50v iän joka sitten toteutui 52v ikäisenä. 5 vuotta nuorempi vaimoni lopetti marketin työnsä samaan aikaan ja käytimme suuren osan ajastamme ja rahoista matkusteluun.
Emme kadu päivääkään!
Kilkuttelen tätä 82v ikäisenä, eturauhasen syöpäleikkausta odotellen.

Lue lisää

Taas minun isoäitini oli 1907 syntynyt, eli 95 vuotiaaksi, sydänkohtaukseen meni omassa kodissaan, isoisäni kaatui sodassa.