Varattuja kaipaavat osa 2

En ole tuntenut enkä tunne kateellisuutta.

Ei ehkä niinkään ole kateellinen minulle vaan jotain muuta, ehkä vihaa tms.

Ei ole kumppania, joten ei myöskään ole mielipidettä tuohon.

Enemmän sääliä, koska mies rakastaa minua eikä häntä. On kertonut elävänsä kulississa lasten takia.
Ei voi tuntea, kun ei tiedä meistä toistaiseksi.
En ole varattu.

Lyhyesti, en, en ja ei mitään.
Kukaan ei tiedä yhtään mitään mistään.
Tasapuolinen tilanne?

Tietenkin olisin kateellinen naiselle mutten pahalla.Riippuu aivan kenen naisen kanssa hän on.Sellainen nainen kuka jättää minut huomioimatta on paras.Ystävällinen ehkä avulias toiseksi paras.Kaiken vihan ja raivon saa nainen kuka aloittaa minun kanssa riidan ,mikä aiheuttaa joko minulle vamman tai läheisilleni vamman.Riidan aloitukseen on syitä minia mutta luulotautinen sairainta.Luulee minusta heti pahinta.

En missään määrin sillon kun hän hetken seurustelu. Näin jo, että katsstrofin ainekset siinä oli ja ettei kestä. Tiesin, että sen luonne, motiivit ja mt-ongelmat tulee hyvin nopeasti esiin. Otin popcornit esille.

Minä en tiennyt hänen olevan ainakin jonkinlaisessa suhteessa ennen kuin rakastuin, enkä usko että seköön tieto olisi estänyt tunteitani. Minua ei kiinnosta yksikään kysymyksistäsi. Vain tunteet ratkaisee kahden ihmisen välillä ja haluammeko toisemme!

Hmm...Voisi ehkä luulla, että esim.työmielessä tuntisin. Näen ja ajattelen järjellä, että on hyvä työssään. Mutta tekee kuitenkin asiat niin eri tyylillä, mistä itse innostun, tai tunnen jotain, etten osaa olla kateellinen tai edes kiinnostunut. Ainoa mistä voisin olla, on, että hänellä on hyvä(?) (keskustelu)yhteys kaivattuni kanssa.

Vaikea kuvitella, että hän ( nainen) olisi kateellinen mulle mistään. Ei ainakaan työstäni. Todennäköisesti ylenkatsoo sitä. Muutenkin elämäni on jotain sellaista, mikä ei häntä kiinnosta. Perhekeskeisyys, muista huolehtiminen, maalla asuminen ym.

Kumppanini tietää kaivatun nimen ja miksi olen ollut hänen kanssaan tekemisissä. Pari kertaa tavannut, muttei koskaan ole edes jutellut(?). Ei ole perehtynyt kaivattuuni tai hänen työhönsä tms. ollenkaan. Ei välttämättä tunnistaisi, jos tulisi kadulla vastaan. Eli ei tunne kateellisuutta tai muita tunteita häntä kohtaan.
Nainen55+

En ole tuntenut kateutta kaivatun kumppania kohtaan. Ylipäätään tunnen harvoin kateutta, mutta pidän hänestä, ja ajattelen että hän on varmaan kaiken kivan ansainnut mitä elämässään on ollut.
En usko että kaivatun kumppani tuntee kateutta minua kohtaan, enkä usko että tuntee kateutta ketään kohtaan.

Osa 3. Siihen voit vastata ihan itse.

Rakkaalle voi toivoa vain hyvää elämää ja onnistumisia elämässä. Ehkä ne tunteet jotka saavat aikaiseksi kateellisuutta tai toivomaan muita epäonnistumisia eivät ole rakkautta.

Enpä tunne oikeastaan yhtään. Uskon, että miehen kumppani on lempeä, älykäs, kaunis, kiva, ja hyvä ihminen ja tekee miehen elämästä hyvän.
Ei kaivatun kumppani tunne kateutta minusta. Enhän ole kaivatulle kuin tuttu.

En tunne kateellisuutta hänen vaimoaan kohtaan, koska mies olisi ollut valmis pettämään häntä kanssani. Siinä näkee kuinka "tärkeä" vaimo miehelleen on.

En tiedä onko miehen vaimo minulle jostain kateellinen. Ehkä siitä että olen paljon nuorempi?

Mieheni tulee toimeen tämän toisen miehen kanssa, mutta ei ehkä arvosta häntä kovinkaan korkealle.

Varatuille miehille kelpaa kuka vaan
Varatut naiset etsii sinkkua joka ei vaadi parisuhdetta tai parisuhteessa olevaa joka ei eroa.
Ovatko kaikki silti narsisteja?

En nyt ihan ymmärrä miksi pitää varattuna etsiä seuraa tai olla mustasukkainen muille jos kerran on jo oma kumppani? Hankalaa kyllä jos on lapsia tai avioliitossa. Ihastumiselle tai rakastumiselle ei toki mitään voi, mutta voiko siitä tulla mitään kestävää? Jos varattu on valmis pettämään, voiko luottaa, että hän ei tee sitä sinulle myös tulevaisuudessa? Rakkaus on arpapeliä, mutta kaikki ovat rakkauden arvoisia.