Vielä kerran aiheesta "Pakkoruotsi"

ihan sama, onko pakkoruotsi vai ei. Mitä harmia siitä on, jos oppii uuden kielen? Ei ainakaan mulle mitään. Sivistystä karttuu jne...

Kokonaisuudessaan hyvin johdonmukainen ja ymmarrettava nakokulma ruotsin kielen puolesta Suomen opetusjarjestelmassa.

Toisaalta olisi mielenkiintoista tietaa millaiseen tulokseen tultaisiin mikali asiasta jarjestettaisiin kansanaanestys. Uskaltaisin melkeimpa luvata 'syoda hatullisen hunajaa' ellei kyseisen aanestyksen tuloksena ruotsin kieli tulisi rankattua vapaavalintaisten aineiden joukkoon.
Tama ei kuitenkaan mielestani johtaisi ruotsin kielen opiskelun marginalisoitumiseen vaan sen aineekseen vapaaehtoisesti valinneiden maara tulisi olemaan stabiili ja merkittava.

Lahestymistapani on pikemminkin yksilokeskeinen.

Ottaen huomioon sen millaista ponnistusta, panostusta ja henkista investointia yhdenkin viraan kielen opiskelu edellyttaa, naen tarkeana, etta jokaisen opiskelijan sallittaisiin koota omia henkilokohtaisia tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaava "kielipaketti" opetusohjelmasta. Jollekin tama voisi tarkoittaa englannin, ruotsin ja saksan opiskelua kun taasen vierustoveri opiskelisi englantia, ranskaa ja saksaa tai kyseessa voisi olla myos jokin hieman "eksoottisempikin" yhdistelma henkilokohtaisten tarpeiden mukaan.

Vaikka ruotsin kieli olisikin vapaavalintainen olen vakuuttunut, etta se sailyttaisi vahvan ja riittavan suosion opiskelijoiden joukossa. Etuna olisi joustavuutta, johdonmukaisuutta, hyvaa mielta ja vahvaa opiskelumotivaatiota vieraiden kielten parissa.

Tasta tuli mieleeni hiljattain lukemani artikkeli jonka mukaan suomalaisilla yrityksilla on tiettya rajoittuneisuutta moniin kansainvalisiin urakkakilpailuihin osallistumisessa. Ongelma ei ole tekniikan hallitsemisessa tai kilpailukykyisen osaamisen puutteessa vaan kielen ja kulttuurin riittamattomassa tuntemisessa, painopisteen ollessa perinteisilla markina-alueilla.

Juu. Jos Ruotsin ja Suomen välinen kommunikointi on niin tärkeää toisilleen, niin ihmettelen miksei Ruotsissa ole tajuttu kuinka tärkeää olisi osata suomea. Siis pakkosuomi puuttuu ruotsin kouluista kokonaan.

Miksi? Kun ruotsalainen tulee Suomeen, oletetaan keskustelua käytävän ruotsiksi.Sitten kun suomalainen menee Ruotsiin, käydään keskustelu taas ruotsiksi. Aivan typerää pokkurointia!

Kyllä ruotsalaisten pitäisi alistua samalla tavalla kuin meidänkin. Tulkoon pakkosuomi Ruotsiin, niin on sen jälkeen vähän tasa-arvoisemmat naapuruussuhteet.

Ja ettei totuus unohtuisi: hiljattain oli uutinen Ruotsista, jossa suomalaisten jääkiekkoilijoiden kiellettiin puhumasta keskenään suomea seurassaan.
Ja vielä täällä pakkoruotsia puolustetaan. HYI!

Mikäli vetoamme historiaan niin http://www.suomalaiset.org

"Myöskin tulee muistaa, että laajentuva EU ei ole ikuinen, ei Roomakaan."

Totta.

"Tämän jälkeen olemme jälleen samassa pisteessä, kun aikaa ennen EU:ta.
"

Enpä usko, vaikka EU:kin joskus kaatuu, on se varmasti muuttanut maailmaa ennen sitä, eikä mitään paluuta aikaan ennen EU:ta ole, vain aikaan jälkeen EU:n

Henkilökohtainen hurrimielisyytesi ei ole peruste ruotsin kielen pakkotuputtamiselle koko ikäluokalle. Vähemmistö suomenkielisistä tuntee omaavansa riittävän ruotsinkielen taidon, vaikka pakkoruotsia on tyrkytetty koko ikäluokalle viimeiset kolmekymmentä vuotta. Enkä usko, että pakkoruotsin oppimistulokset tulevat tulevaisuudessakaan paranemaan, päinvastoin. Suomenruotsalaisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee koko ajan ja ruotsin kielestä tulee yhä merkityksettömämpi suomalaisessa yhteiskunnassa.Pakollinen ruotsinopetus lisää vain vihamielisyyttä suomenruotsalaista vähemmistöä kohtaan. Ja tuo Puola-vertaus: ei voi muuta sanoa, kuin että säälittävää. Etkö pysty mihinkään parempaan? Saksa sentään on Euroopan suuri kulttuurikieli, jota puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä ja jota vieraana kielenä opiskelee 23% Euroopan koululaisista. Saksalla on myös merkittävä asema EU:ssa ja tieteessä. Toisin kuin suomenruotsilla, Suomen rannikolla epätoivoisesti kituvalla vähemmistökielellä, jota epätoivoisesti yritetään tuputtaa kaikille. Todella toivon, että pakkoruotsi demokratian nimissä poistetaan koulujärjestelmästämme lähiaikoina. Lukiolaisten liitto voisi järjestää vaikka valtakunnallisen boikotin ruotsin tunteja kohtaan. Luultavasti suurin osa oppilaista osallistuisi tähän, onhan ruotsi yksi lukion ja peruskoulun vähiten pidetyistä oppiaineista. Ja eiköhän se lainsäädäntökin alkaisi pikkuhiljaa muuttumaan, kun suurin osa lukiolaisista ei valmistuisi ylioppilaiksi ruotsin kurssien puuttumisen takia. Eikä minulla henkilökohtaisesti ole mitään suomenruotsalaisia tai ruotsinkielisiä vastaan, vaan epädemokraattista pakkoruotsia, johon ei nykypäivänä ole mitään järkeviä perusteita ja jota suurin osa kansasta vastustaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000015&conference=3000000000000007&posting=22000000009173307

Suomen tärkein kauppakumppani tällä hetkellä on Saksa, joten eikö kauppasuhteisiin vedoten olisi järkevämpää panostaa saksaan ruotsin kielen sijasta? Ja kun suurin osa ruotsin- ja muiden välisestä kaupasta hoidetaan tätä nykyä englannin kielellä, jää ruotsista saatava hyöty melko marginaaliseksi. Vaikka kaikki pohjoismaisetn välinen kauppa ja yhteistyö hoidettaisiin ruotsiksi, ei siihen siltikään tarvittaisi koko ikäluokan ruotsin osaamista. On turhaa mitenkään väittää, ettet pääkopassasi ainakin jossain määrin pitäisi pakkoruotsia Suomessa asuvan ruotsinkielisien eliitin pönkittämisenä, sillä tätähän nykyinen kielipolitiikkamme nimenomaan on.
92 prosentin suomenkielinen enemmistö pakotetaan vasten tahtoaan opiskelemaan viiden prosentin vähemmistön kieltä.
Korkeakoulupaikoista 20% on varattu ruotsinkielisille, vaikka heidän väestönosuutensa perusteella kiintiön kuuluisi olla neljä kertaa pienempi. Eli käytännössä ruotsinkielisellä nuorella on helpompi päästä yliopistoihin suomenkielistä huonommilla papereilla ja täten saavuttaa korkeampi sosioekonominen asema yhteiskunnassa.

http://www.dfhk.fi/saksa/index.htm

henk.koht. olen asiasta sita mielta etta kyseessa on pakkoruotsi, jos kerran ei ole mahdollisuutta olla opiskelematta sita. Raakasti sanottuna historiallinen rasite. Englannin pakottamisesta en puhuisi, koska se on maailmanlaajuisesti kaytetty kieli ja sen oppimisesta on todellista hyotya.

Annettaisiin ylaaste-ikaisille valinnan vapaus ruotsin kielen suhteen. Silloin sen valitsisivat ne oppilaat jotka ovat sen opiskelun suhteen motivoituneita ja halukkaita sita oppimaan. Tallainen pakkopulla vain aiheuttaa negatiivisia asenteita k.o. kielta ja ehka jopa maatakin kohtaan.

Kun ruotsin opetus ylaasteella sitten alkaa niin monella on murrosika pahimmillaan ja sit ku sita on viela pakko oppia, niin tulokset on nahtavissa. Kaikki oppilaat eivat ole edes kiinnostuneita koko kielen oppimisesta, mutu-tuntumalta sanoisin et enimmakseen pojat. Jotkut kielista innostuneemmat oppilaat haluaisivat ehka oppia jotain muuta, kuten saksaa, ranskaa tai venajaa jne. Mutta ruotsinsyotto onkin sitten jo joillekin tarpeeksi/liikaa ja vie voimavaroja.

Jos mulla olis ollu valinnanvapaus, ehka olisin sittenkin ottanut ruotsin, vaikka en ole sita paljoa tarvinnutkaan. Tosin ruotsalaiset vaihtarit olivat positiivisesti yllattyneita et yleensa pystyimme heidan kanssaan kommunikoimaan ruotsilla (tosin ruosteisella). Mutta totuuden nimessa on sanottava etta puhuimme keskenamme 95% ajasta englanniksi.

Sen verran mulle on ruotsista ollut hyotya etta se on helpottanut saksan ja hollannin oppimista, mutta kuten monissa muissakin yhteyksissa on todettu niin meista on moneksi; mika sopii yhdelle ei sovi toiselle. Pakottaminen ei ole kenellekaan hyvasta, ymmarran henkiloita jotka eivat ruotsia haluaisi koulussa oppia.

Kun kerran koulutussysteemiamme on kehuttu, eikohan olisi aika antaa joillekin oppilaille valinnan vapaus, kukin taitojensa/kykyjensa mukaan. Valitettava tosiasia on etta Keski- ja Etela-Euroopassa ei ruotsilla oikein tahdo parjata :).

Täällä pyörii oikeasti ihan ihmevalittajaa... pakkoruotsi... Mitä lätinää se oikein on??
Mä en halua pakkoenglantia, pakkomatikkaa ja pakkoliikuntaa. Edelleenkään en halua pakkouskontoa, pakkokemiaa ja pakko sitä pakko tätä.
Jos äitee ja isä on niin tyhmä, ettei osaa ruotsia, ei ne sitten osaa englantiakaan sen kummemmin ku saksaakaan... niin että mitä sitä lapsilleenkaan opettamaan.

Ja kas kun asia sattuu olemaan niin, että suomessa asuu ruotsinkielistä porukkaa, niin mitä sitten.
Niin että mitä sitten...?! Täyspäisen ihmisen ei luulis jaanaavan siitä asiasta enempää. Helvettiäkö se jollekin kainuun juntille kuuluu, jos jossain puhutaan vähä erilailla ko peräkylän baarissa. Täyspäinen ihminen antaa toisten olla sellaisia ko ne on, eikä pyhitä elämäänsä toisten haukkumiseen ja parjaamiseen.

Niin että jatkakaa vaan ihan pokkana tuota väittelyä puolesta ja vastaan... mää lähden kaljalle...!

KIELIVAPAUS PALAUTETTAVA YLIOPISTOIHIN

Akateeminen nuoriso on asetettu ikään kuin lapsen asemaan, joka ei muka osaa tehdä omia valintojaan.

Keväällä 2004 eduskunnan ylivoimaisella enemmistöllä läpiviety ylioppilaskirjoitusten uudistus oli kokonaisuutena tärkeä mutta valinnaisuuden kannalta vasta pienehkö muutos. Kielten osalta esim. ruotsin kielen saa nyt jättää kirjoittamatta, jos kirjoittaa sekä matematiikan että reaalin.

Kaikilla tasoilla jatkuu silti yhä pakollinen ruotsin opetus, joka ei jätä mahdollisuuksia opiskelijoiden eikä heidän vanhempiensa valinnoille. Erityisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa tulee opiskeleva nuoriso suljetuksi kielivalinnoissa eräänlaiseen pakkopaitaan. Englantia kannattaa osata hyvästä syystä, ja ruotsia on pakko opiskella. Tilaa ei jää tarpeeksi muulle.

Tilanne vuoteen 1978 saakka oli, että yliopistoissa piti suorittaa kahden vieraan kielen pro exercitio -koe. Latinan, joka oli aikaisemmin ollut pakollinen, sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen kieleen, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden moneen kiinnostavaan nykykielen yhdistelmään (englanti-ranska, englanti-saksa, saksa-ranska, englanti-italia, ranska-espanja jne.). Ruotsin kieli ei edes saanut olla pro exercitio - kieli, koska maailmankielien opettelemista pidettiin opiskelijalle tärkeimpänä.

Valtion virkamiehiltä vaadittiin kyllä ruotsin kielen koe, mutta se oli yliopisto-opinnoista erillinen koe, jonka sitä tarvitsevat kävivät suorittamassa valtion kielitutkintolautakunnan valtuuttamille henkilöille.

Virkamiesruotsin siirtäminen kielitutkintolautakunnalta yliopistoille olikin selvästi virhe, joka on kuluttanut yliopistojen resursseja muulta opetukselta ja kaventanut huomattavasti suomalaisten mahdollisuuksia osata maailmankieliä.

Professori Erkki A. Niskanen lausui samasta asiasta muistiossaan ruotsin kielen pakollisuuden poistamiseksi kaikilta koulutusasteilta (30.3.2004):

"Vuoden 1978 kieliasetuksessa sekoitettiin kohtalokkaalla tavalla yliopiston perinteiset kieliopinnot ja valtion virkamiehiltä vaadittava ruotsin kielen kielitutkinto. Päätös oli asiantuntematon puoluepoliittinen päätös. Lopputuloksena oli se, että kaikilta yliopiston opiskelijoilta alasta, tulevasta tehtävästä ja tarpeesta riippumatta vaaditaan pakolliset ruotsin kielen opinnot. Tämä epäkohta on pikaisesti korjattava. Ruotsin kielen opintoja on järjestettävä vain tarvitsijoille vapaavalintaisesti toteutettuna."

Allekirjoittaneet yhtyvät tähän päätelmään.
Kielipoliittinen päätös syntyi RKP:n Kristian Gestrinin ollessa opetusministerinä. Tällainen kielivalintoja rajoittanut päätös on nykytilanteessa kestämätön. Akateeminen nuoriso asetetaan ikään kuin lapsen asemaan, joka ei muka osaa tehdä omia valintojaan. Tällainen vaatimus on mahdollista tulkita myös oikeudettomaksi ja syrjinnäksi.

Globalisaatio vaatisi lisäpanostusta ranskan, saksan, espanjan, venäjän ja muiden maailmankielten oppimiseen. On epärealistista edellyttää, että vaativan asiaosaamisen lisäksi voitaisiin hallita vielä korkeatasoisesti kolmea itselle vierasta kieltä.

Ruotsi on oppimisen kannalta 95 prosentille suomalaisista vieras kieli. Tämän vuoksi suomalainen opiskelija joutuu tyytymään nykyoloissa maailmankielten osalta vain englantiin.

Koululaitoksen piirissä ruotsin kielen pakollisuutta on perusteltu sillä, että lapset ja teini-ikäiset eivät vielä tiedä tulevaisuuden kielitarpeitaan. Yliopisto-opiskelijoihin sovellettuna tämä perustelu on erityisen kestämätön.

Nykytilanteen rajoittuneen ruotsi-englanti-kieliyhdistelmän hallitsevuus kieliopinnoissa loukkaa yliopistojen arvokkuutta ja universaaliuden ideaa. Englannista on kuitenkin hyvässä ja pahassa tullut aikamme latina, jota kaikkien on osattava mahdollisimman hyvin.

Kielellisen yleissivistyksen vahvistaminen voi toteutua vain kielivapauden palauttamisella yliopistoihin, mikä väistämättä tarkoittaa lähtöpasseja tarpeettomimmalle kielelle. Ainakin ruotsin opetus pitäisi rajoittaa vain niille, jotka aikovat valtion virkamiehiksi.

Kielten yliopettaja Marjatta Huhta toteaa (Kanava 2/2003), että suomalaisen kielipaletin laajentamiseksi joudutaan puuttumaan ruotsin erikoisasemaan, ensimmäiseksi korkeakoulusektorilla. Opintoaikojen supistaminen ja opintojen tehostaminen vaatii keskittymistä olennaiseen.

Mitä yleissivistykseen tulee, ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Aatos Lahtinen (Kanava 2/2005) korostaa, että maailmassa on nykyään valtava määrä tietoa, eikä siitä enää voida erottaa tiettyä osaa kaikille pakolliseksi yleissivistykseksi. Riittää, kun yhteiskunnassa on tarpeeksi niitä,
jotka hallitsevat tietyn tietomäärän.

Ilmari Rostila
Professori

Vesa A. Niskanen
Dosentti, yliopistonlehtori

Richard Järnefelt
Rehtori

SK 16.9.2005

http://www.suomenkuvalehti.fi