Elämisen taito

Montako sivupersoonaa lounaspapatuksella on? -sivu

Tunteiden syrjään siirtäminen on turha taito ei helpota yhtään tekee olosta pahemman

Tänne kirjoittamisella ei mitään hyödy.

Vaikka kaikenlaista kerron. On eri asia se, mitä elämässä tapahtuu palstojen ulkopuolella. Asiat on niin kauan vain puhetta ennen kuin tulee tekoja.

Silloin nuorempana, kaksikymmentä vuotta sitten muutin noin puoleksi vuodeksi erilleen. Romahdus oli raju. Olin yksin pienessä kämpässä ja luin raamattua. Menkn sekaisin. Sekään ei ollut hyväksi. Tarkoitan. Voi olla turha odottaa, että muutan vaan. Miksi muuttaisin selviämään ihan täysin yksin, jos ei ole edes todellista tietoa, mitä tosiasiallisesti tahdot minusta ja tahdotko mitään.

Jotta asiat etenisivät, sinun kuuluisi olla aktiivisempi, mutten usko, että olisit. En tiedä mitä voisit minulta odottaa, jos et itsekään palstaa enempää voisi antaa.

Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.

LS

Yhä tänne kirjoitan.

Totuus on. Tein siitä silloin itse valinnan joko sinä tai Hän. Kun sitten luovuin uskostani ja näit sen kaikkineen tapahtuneen, koit velvollisuudeksesi osoittaa minulle, että Jeesus on totta ja, että rakastan sitä henkeä sinussa, joka on Jumalasta. Minun uskoni oli silloin kyllä muutoinkin kuin kuiva maq, ei siinä ollut rakkautta, en tiedä, olisiko siinä ollut mitään säilytettävää.

Jeesus kertoo Kaanaan hää tapahtumissa, että uusi viini lasketaan ussiin leileihin, ei sitä vanhan päälle voisi laskeakaan, leili repeäisi.

Ei siihen vanhan päälle olisi voinut mitään uutta antaakaan, joten mitään sellaista ei ollut koskaan sattunut, mikä olisi ollut haitaksi tai olisi mitään vienyt tai tuhonnut. Kaikkea ei näe sillä hetkellä, asiat tulee esiin myöhemmin.

En tiedä onko tämä totta vai mitä. Ehkä vaimo on liitetty Jumalaan miehen kautta jotenkin, mitä se sitten tarkoittaneekin.

En tiedä loppuviimein kuulenko sinusta enää koskaan tai näenkö sinua. Asiat ovat miten ovat.


LS

Se on vähän outoa sillä tavoin. Jumala on liittänyt meidät yhteen. Miksi? Mitä ajattelet siitä, että näin koen.

LS

Kenelle kuulun? Miten koet, liittykö siihen mitään sellaista "maallista"? Tiedätkö mitä tarkoitan.

Olen pahoillani, jos se vaikuttaa sinuun niin, ettei elämäsi enää palaa ennalleen.

LS

Niin sinä joskus kerroitkin. Että kyse on vain Hengestä ja ettei kyse ollut meistä kahdesta niinkään ihmisinä. Jumalan tahdossa kuitenkin asiat ovat, olen luvannut palvella Häntä.

LS

Jos olen asioissa väärässä. Autathan minua? Kaikki ne uskonnot esimerkiksi monine jumalineen. Mietin, onko kristinusko mitään sen kummempaa. Siksihän uskonnoista luovuin ja olosin niin tehnytkin. Näin sinut palstalla ja se oli sitten menoa. En ymmärrä tätä lainkaan, enkä jaksa enää ymmärtää.

LS

Ainoastaan siitä olen varma, mitä tunsin sisimmässä. Se rakkaus. Se olit sinä.

Kuitenkaan missään ei ole järkeä kanssasi. Miksi teet näin ja jätät epätietoisuuteen?

En vain enää jaksa miettiä näitä.

LS

Tietyllä tapaa käyttäydyin kuin silloin. Muistatko, roikuin sinussa vuosia, se oli päivittäistä, monta kertaa päivässä, häiriköintini.

Totuus. Et halua minua? Eikö niin? Lopetetaan paskan jauhannat. Ei tällä tavoin voi elää. Joko minut tahdot tai tehdään asia sitten selväksi, jos tässä ei ole mitään. Pitäähän sinun minut päästää vapaaksi itsestäsi, jos et minua halua elämääsi. Ymmärrätkö? Tämä ei nimittäin näin ole oikein.

LS

Kyllä tiedän etten täältä vastauksia saa. En vain ymmärrä tätä. On vaikea luottaa, että asiat näyttäytyisivät ja olisivat selkeitä.

Tiedäthän, että koska palvelen Häntä, sen kautta rakastan sinua. Sen kautta kunnioittaisin toivettasi, oli se mikä hyvänsä.

LS

Jätät liian paljon arvoituksia ja kysymyksiä. Se on ollut niin alusta alkaen. Vihjaat, annat ymmärtää. Sanoit jotain kuin ohimennen tyyliin, "kerron siitä joskus myöhemmin"...sitä ei koskaan tule. Ikäänkuin jättäisit niillä minut aina odottamaan jotakin.

Jos osaan ajatella mitä kaikki todellisuudessa silloin oli, löydän ehkä vastauksen.

Suunnitelmallisuudesta kertoo lause "hiljaisuus"...muistatko? Tiedätkö mitä tarkoitan?

Hiljaisuutta on jatkunut vuosia, niin, että sydämeen sattuu ja mikään ei näytä muuttuvan.

Ehkä se, että tämän ymmärtän, on tarkoituksesikin.

Sillä "hiljaisuus" -ketju on ikuinen.

LS

Olen täysin rehellinen siinä, että tämä ei ole Jumalan tahto tällainenkaan. En ole yhtään huonompi kuin muutkaan, että minua saisi kohdella huonosti ja satuttaa. Jos pyydän rehellisyyttä ja kohtaamista, silloin minun pitäisi sitä saada.

Epärehellisyys on se mikä sitoo, ei totuus.

Pytdän anteeksi, että kohtelin sinua ikävästi silloin.
En halua tämän jälkeen anella tai toivoa turhia. Kun et ovea minulle aukaise, lopetan ovesi hakkaamisen, tuloksettomana.

Olet rakas....mutta luovutan. :) ei minun tarvitse odottaa mitään. Ei enää. Olet päätöksesi tehnyt jo vuosia sitten.

LS

Minua kohdellaan jo nyt niin, ettei minun tarpeitani kyetä huomioimaan. Ja sitten myös sinun toimintasi näyttää kovalta taholtasi. Ansaitsenko sitä? Ja miksi minun pitää aina olla yksin, tyytyä, hyväksyä?

Tarvitsen ihmistä, joka kuulee myös minun tarpeeni ja toiveeni. Ja vastaa niihin.

Masennun siihen, että olen naisena pelkkä äitihahmo ja toisten hoivaaja.

Edes sinun ystäväksesi en kelvannut.

LS

Toivoin sinusta miestä, jonka kanssa voisi kohdata rakkautta, yhdessä. Olisi kelvannut sekin, että olisi ollut edes tosiystävä vierellä.

En vaan enää voi jäädä odottamaan sinua. Saisin odottaa ikuisesti.

LS

Anna minun rakastaa sinua ja anna minulle rakkautta. Muuta en pyydä. Ei palstoilla, vaan elämässä.

LS

Tekisin tahtosi mukaan.
Rakasta minua.

LS

Hymy

Kun olisi osin hymyn kanssa välillä näin

Kirjaimet pitäisi muuttua lihaksi, vereksi ja oikeaksi fyysiseksi elämäksi. Henkihän on jo valmiina rakastamaan.

Olen pahoillani, että kirjoitin noin suoraan, pyysin rakkautta. Ehkä tämäkin on liian suoraa?

Olen kuin autiomaasta herännyt yksinäinen liljan kukka. Auringon paahteessa ja kuumuudessa odottanut ja itsenikin hukannut, kadottanut. Pyytäen sinulta virvoittavaa raikasta ja puhdasta vettä.

Entä, jos kuitenkin poimisit juurineen minut matkallasi kotiin. Istuttaisit, lannoittaisit, kastelisit, hoitaisit. En päätyisi Gangesin vieraisiin jokiin. Vierelläsi eläisin ikuisesti. Ja näkisit elävän kukan kukkivan ja sydäntäsi virvoittavan.

LS

Jos voin sen verran kirjoittaa. Koin turhautumisen tunteita ja siitä mielialasta kirjoitin negatiivisesti ja vaatien hyväksyntää ja huomioimista.

Koen jotenkin, etten ollut oikeassa mielenlaadussa, kuten pitäisi olla, kaikkia kohtaan, sinua ja muita, en olisi saanut kirjoittaa kaikkea mitä olen kirjoittanut.

Hyvää yötä.

LS