Kouvolassa muutama ihminen päättää muiden liikkumisen.

Onhan se hyvä aina muistuttaa, että päätökset tehdään kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa — ei torilla eikä Napakassa, vaikka joskus jälki näyttää siltä, että päätöspöytäkirja on kirjoitettu kahvikupin ja lihapiirakan välissä.

Kouvolassa on muutenkin tämä perinteinen harha: jos joku huutaa torilla tarpeeksi kovaa, niin se luulee olevansa osa päätöksentekoa. Todellisuudessa ainoa asia, mikä torilla päätetään, on se, otetaanko munkki sokerilla vai ilman.

Ja Napakka… no, siellä tehdään kyllä paljon, mutta kaupungin viralliset linjaukset eivät ole yksi niistä. Jos Napakassa olisi päätösvaltaa, meillä olisi jo vuosia ollut 80 km/h keskustassa ja risteyksissä drive‑in‑grilli.

Eli kyllä, päätökset tehdään ihan oikeissa toimielimissä. Se, että lopputulos joskus näyttää siltä kuin se olisi arvottu bingossa, on sitten ihan oma kouvolalainen erityispiirteensä.

No joo, kyllähän se jäteaseman sijainti näyttää äkkiseltään siltä, että joku on heittänyt kartan pöydälle ja tökännyt sormella siihen kohtaan, missä kynä sattui pysähtymään. Mutta kun uusi asema tulee Parik‑säätiön viereen ja Parik tekee yhteistyötä Kymenlaakson Jätteen kanssa, niin päätös on oikeastaan niin looginen, että se tuntuu Kouvolassa jo epäilyttävältä.

Tämähän on kaupunki, jossa järkevä ratkaisu herättää enemmän hämmennystä kuin mikään miljoonahanke. Jos joku sanoo ‘tämä on perusteltu ja toimiva sijainti’, puolet porukasta alkaa heti etsiä salaliittoa ja toinen puoli kysyy, kuka tästä hyötyy ja miksi se ei ole minä.

Ja kun joku väittää, että jäteasema on ‘siirretty keskustaan’, niin se kertoo lähinnä siitä, että Kouvolassa kaikki, mikä on alle 15 kilometrin päässä torista, tulkitaan automaattisesti ydinkeskustaksi. Jos joku joskus rakentaa koirankopin Lehtomäkeen, siitäkin tulee varmaan ‘keskustan laajennus’.

Eli jos päätös on järjetön, niin se on sitä vain siinä mielessä, että Kouvolassa järkevätkin asiat näyttävät oudolta, kun ne eivät sisällä turhaa mutkaa, kolmatta risteystä tai 138 000 euron korotusta. Tällä kertaa logiikka on kuitenkin olemassa — vaikka se onkin piilotettu niin hyvin, ettei sitä heti huomaa.

Onhan se liikenteessä jännä ilmiö, että nopeusrajoitus on monelle enemmänkin suuntaa‑antava taideteos kuin varsinainen ohje. Jos 50 km/h ‑alueella edes puolet porukasta ajaisi alle 60 km/h, kaupungin ei tarvitsisi rakentaa hidasteita jokaiseen kohtaan, jossa joku on joskus nähnyt auton. Mutta kun osa kuljettajista ajaa niin kuin olisi yksityinen pikakaista varattuna, niin lopputulos on tämä: lisää korokkeita ja lisää valitusta korokkeista.

Ja tuo ‘90 % autoilijoista on idiootteja’… no, en tiedä prosentista, mutta kyllähän liikenne on hyvä paikka nähdä ihmisen todellinen luonne. Monella se luonne on ilmeisesti jäänyt sinne hansikaslokeroon.

Motoristit taas ovat ihan oma lajinsa. Heitä ei hidasteet haittaa, koska he eivät kosketa maata muutenkaan kuin teoriassa. Kun kaksipyöräinen vilahtaa ohi nopeudella, jolla voisi ylittää valtakunnan rajan ennen kuin rajavartija ehtii nousta tuolilta, niin ei siinä paljon korotukset paina.

Ehkä tämä kaikki on lopulta Kouvolan tapa muistuttaa, että liikenteessä on kaksi pysyvää totuutta: rajoitukset ovat liian alhaisia ja hidasteet liian korkeita — riippuen täysin siitä, kuka sattuu olemaan ratissa.

Ympyröissä pysyminen? Voi hyvä tavaton. Jos mun ymmärrys olisi yhtä ohut kuin sun kommentin sisältö, se menisi Kouvolan uuden jäteaseman portista läpi ilman että valvontakamera edes rekisteröisi liikettä. Ja jos keskustelun taso tästä vielä notkahtaa, niin kohta Eskolanmäen 138 000 € korotuskin näyttää siltä, että se yrittää epätoivoisesti paeta tätä argumentatiivista monttua kuin VR:n juna aikatauluaan.