Oon itkenyt tosi paljon ja tänne kirjoitellut vaikka mitä sekoa, välillä vihan vallassa, enimmäkseen kauniita ajatuksia. Ja aina kun näen oman aloitukseni, en sitä käy edes lukemassa, koska mua on alkanut myös ihan yhtälailla pelottamaan sun kohtaamisesi, vaikka mistään muusta en ole haaveillut niin paljon. Ja näin on ollut jo useita vuosia ja tämä on kai vasta alkusoittoa. Milloinkahan räjähdän?
Ei hitto, mä oon haavaillut susta nyt muutaman kuukauden aivan hulluna
Anonyymi-ap
4267
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä kenelle tämä on mutta omasta puolesta voin kertoa, etten ole haaveillut kenestäkään jo todella kauan sitten tapahtuneen eroni jälkeen! Olen viihtynyt erinomaisesti yksin ja olisin halunnut vain tehdä itselle hyvin mieluisaa työtä vielä tänäkin päivänä! Mutta jouduin valiettavasti sellaiseen tilanteeseen, että muut luulivat tietävänsä paremmin kuin minä itse, mikä olisi ollut juuri minun näköistä elämää! Tosi kamalaa että sellaisia ihmisiä yhä on! Sellaiset ihmiset ovat todennäköisesti kaikki narsisteja! Ei sellaista voi muuten ymmärtää!
Teen samaa, kirjoitan aloituksen enkä sitten käy enää lukemassa vastauksia, koska jännittää liikaa. Ja sitten jonkin ajan päästä se ketju onkin jo täynnä trolleja ja aloittajan esiintyviä ja keskustelu lähtenyt ihan kummalliselle laukalle. :D
Välttelevä kiintymysmalli? Liian intensiivistä
Se voi olla. Yritän kyllä toimia fiksummin, mutta sille ei oikein voi mitään, että jotkut asiat pelottaa.