Posti kun mikään ei ole heidän vikansa

On suorastaan vaikuttavaa, miten tehokkaasti Posti Group onnistuu yhdistämään kaksi asiaa: kaiken jakamisen ja nollavastuun. Harva organisaatio pystyy samaan.
Postiluukusta kolahtaa kirjeitä, joiden sisältö huutaa huijausta kilometrin päähän – mutta hei, perille meni! Sehän on tärkeintä. Lähettäjä voi olla kuka tahansa, sisältö mitä tahansa, kunhan postimaksu on maksettu. Posti hoitaa loput. Luotettavasti. Tunnollisesti. Kyseenalaistamatta.

Ja jos jokin menee pieleen? Kirje katoaa, paketti seikkailee viikkoja tai päätyy naapurin kissalle? Silloin alkaa tuttu näytelmä: asiakas täyttää lomakkeita, saa automaattivastauksia ja lopulta ehkä pahoittelun – jos jaksaa tarpeeksi kauan. Vastuu? Se on aina jossain muualla. Järjestelmässä. Prosessissa. Ehkä universumissa.

On toki virallisesti totta, ettei Posti “tee” huijauksia. Se vain mahdollistaa niiden sujuvan jakelun koko maahan. Ero on hienovarainen, mutta käytännössä aika merkityksetön sille, joka avaa kirjeen ja huomaa tulleensa huijatuksi.

Ehkä koko konsepti onkin nerokas: pidä kiinni roolista pelkkänä kuljettajana, niin et joudu koskaan vastuuseen siitä, mitä kuljetat. Samalla voit kuitenkin nauttia siitä luottamuksesta, joka syntyi aikana, jolloin kirjeisiin oikeasti kannatti vielä luottaa.
Lopputulos? Koneisto, joka toimii moitteettomasti – kunhan et odota siltä mitään muuta kuin sen, että se ei ainakaan myönnä olevansa osa ongelmaa.