Perheet ja teollisuudet ympäri Eurooppaa tarkkailevat polttoaineen hintoja ja autojen polttoainekierteen täyttämisen kustannuksia.
Vaikka Suomen hallitus on käytännössä kehottanut äänestäjiä pysymään rauhallisena ja jatkamaan eteenpäin, Euroopan komissio – EU:n toimeenpaneva elin – on kehottanut ihmisiä työskentelemään enemmän kotoa käsin ja matkustamaan paljon vähemmän.
Päättäjät varoittavat, että tilanne voi mennä paljon huonompaan suuntaan – riippuen siitä, mitä Lähi-idässä tapahtuu seuraavaksi. Silti tuntuu kuin vasta eilen eurooppalaiset olisivat kohdanneet elinkustannuskriisin energiakustannusten nousun ja inflaation seurauksena Venäjän täysimittaisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
Tämä tarkoittaa, että keskustelut Euroopassa kääntyvät (jälleen) energiariippumattomuuden kysymykseen.
Ja ydinenergia näyttää olevan jälleen muodissa osana kotimaista eurooppalaista energiasekoitusta – sekä Isossa-Britanniassa että EU:ssa. Mutta kuinka nopea korjaus ydinase voi olla – ja kuinka turvallinen ja luotettava se oikeasti on?
Äskettäisessä Euroopan ydinenergiahuippukokouksessa Pariisissa Euroopan komission johtaja Ursula von der Leyen, joka ehkä unohti olevansa ministeri Saksan hallituksessa, kun se teki päätöksen ydinvoimaloiden vaiheittaisesta lakkauttamisesta vuonna 2011, kuvaili Euroopan laajaa selän kääntämistä ydinvoimalle "strategiseksi virheeksi".
Vuonna 1990 Eurooppa tuotti noin kolmanneksen sähköstään ydinvoimasta. Se on nyt laskenut keskimäärin 15 prosenttiin, jättäen mantereen "täysin riippuvaiseksi kalliista ja epävakaista fossiilisten polttoaineiden tuonnista", hän sanoi, mikä asettaa Euroopan epäedulliseen asemaan verrattuna muihin maailman alueisiin.
Eurooppa tuo yli 50 % energiastaan. Pääasiassa öljyä ja kaasua.
Meillä Suomessa on valtavat turvevarat, niitäkin tulee alkaa availemaan, unohtaen vanhat " Nykyään osataan saastee ottaa talteem ja niitä jatkojalostaen saadaan hyödyllisiä aineita mm hiilidioksidistä osataan tehdä mm bensiiniä.
Vaikka Suomen hallitus on käytännössä kehottanut äänestäjiä pysymään rauhallisena ja jatkamaan eteenpäin, Euroopan komissio – EU:n toimeenpaneva elin – on kehottanut ihmisiä työskentelemään enemmän kotoa käsin ja matkustamaan paljon vähemmän.
Päättäjät varoittavat, että tilanne voi mennä paljon huonompaan suuntaan – riippuen siitä, mitä Lähi-idässä tapahtuu seuraavaksi. Silti tuntuu kuin vasta eilen eurooppalaiset olisivat kohdanneet elinkustannuskriisin energiakustannusten nousun ja inflaation seurauksena Venäjän täysimittaisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
Tämä tarkoittaa, että keskustelut Euroopassa kääntyvät (jälleen) energiariippumattomuuden kysymykseen.
Ja ydinenergia näyttää olevan jälleen muodissa osana kotimaista eurooppalaista energiasekoitusta – sekä Isossa-Britanniassa että EU:ssa. Mutta kuinka nopea korjaus ydinase voi olla – ja kuinka turvallinen ja luotettava se oikeasti on?
Äskettäisessä Euroopan ydinenergiahuippukokouksessa Pariisissa Euroopan komission johtaja Ursula von der Leyen, joka ehkä unohti olevansa ministeri Saksan hallituksessa, kun se teki päätöksen ydinvoimaloiden vaiheittaisesta lakkauttamisesta vuonna 2011, kuvaili Euroopan laajaa selän kääntämistä ydinvoimalle "strategiseksi virheeksi".
Vuonna 1990 Eurooppa tuotti noin kolmanneksen sähköstään ydinvoimasta. Se on nyt laskenut keskimäärin 15 prosenttiin, jättäen mantereen "täysin riippuvaiseksi kalliista ja epävakaista fossiilisten polttoaineiden tuonnista", hän sanoi, mikä asettaa Euroopan epäedulliseen asemaan verrattuna muihin maailman alueisiin.
Eurooppa tuo yli 50 % energiastaan. Pääasiassa öljyä ja kaasua.
Meillä Suomessa on valtavat turvevarat, niitäkin tulee alkaa availemaan, unohtaen vanhat " Nykyään osataan saastee ottaa talteem ja niitä jatkojalostaen saadaan hyödyllisiä aineita mm hiilidioksidistä osataan tehdä mm bensiiniä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä jättää mantereen alttiiksi odottamattomille toimitusten supistuksille, kuten kävi Venäjän kohdalla Euroopan asettaessa energian vientipakotteita tai maailmanmarkkinoiden hintojen nousua, kuten nyt näemme Iranin tukahduttaessa energian vientiä Hormuzinsalmen kautta.
Kaasun hinnat nousevat Euroopassa samalla vauhdilla, mutta vaikutus sähkön hintoihin vaihtelee kunkin maan energiamixin mukaan.
Espanjassa – joka on investoinut voimakkaasti tuuli- ja aurinkoenergiaan – sähkön keskimääräinen hinta loppuvuodelle 2026 ennustetaan olevan noin puolet Italian hinnasta, jossa kaasu määrittää sähkön hinnan 90 % ajasta.
Ranska on Euroopan suurin ydinvoiman tuottaja. Se tuottaa noin 65 % sähköstään ydinvoimalla. Tulevien sopimusten perusteella Saksan sähkön hinnat ensi kuussa ovat viisinkertaiset Ranskaan verrattuna – silmiä kirvelevä kontrasti.
Saksa lopetti ydinvoiman käytön vuoden 2011 Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen Japanissa. Tämä jätti energianhimoiset teollisuudenalat, jotka perinteisesti pyörittävät Saksan taloutta – autot ja kemikaalit – erittäin riippuvaisiksi kaasusta.
Tällä viikolla Berliinin johtavat taloustutkimuslaitokset puolittivat vuoden 2026 kasvuennusteensa ennustettuun 0,6 prosenttiin BKT:sta polttoaineen maailmanlaajuisten hintojen nousun vuoksi.
Euroopassa on käsinkosketeltavaa uudistunut innostus ydinvoimaan:
Italia valmistelee lakiluonnoksia kumoaakseen pitkäaikaisen kiellon
Belgia vaikuttaa tekevän täydellisen tappiokäännöksen vuosien vastahakoisuuden jälkeen investoida ydinenergiaan
Kreikka, joka on historiallisesti ollut varovainen seismisten huolien vuoksi, on avannut julkisen keskustelun edistyneistä reaktorisuunnitelmista
Ruotsi kumosi neljä vuosikymmentä vanhan päätöksen luopua ydinaseteknologiasta
Isossa-Britanniassa liittokansleri Rachel Reeves ilmoitti äskettäin sääntelyn virtaviivaistamisesta ydinvoimahankkeiden edistämiseksi.
"Kansallisen resilienssin rakentamiseksi, energiaturvallisuuden edistämiseksi ja talouskasvun saavuttamiseksi tarvitsemme ydinvoimaa," sanoi Reeves.
YouGovin uusi kysely viittaa ydinenergian kannatuksen kasvuun Skotlannissa, ja enemmistö ihmisistä tukee sitä osana maan energiantuotantoa.
Ei ole arvoa arvata, että Ranska on äänekkäin ydinaseiden kannustaja. Presidentti Emmanuel Macron on aina innokas korostamaan alan ansioita vähähiilisenä päästöjen tuottajana, mikä voi auttaa EU:ta saavuttamaan nettonollatavoitteensa.
Viime vuoteen asti Saksa esti pyrkimykset kohdella ydinenergiaa samalla tasolla uusiutuvien energialähteiden kanssa EU-lainsäädännössä. Se aiheutti paljon kitkaa Berliinin oletetun läheisimmän EU-ystävän, Ranskan, kanssa.
Mutta Berliini on sittemmin suostunut poistamaan ydinasevastaisen puolueellisuuden. Kyynikko saattaisi sanoa, että se voisi liittyä puolustus- ja turvallisuushuoliin, joita ovat aiheuttaneet heikentyneet suhteet Trumpin hallintoon.
Saksa on pyytänyt Ranskaa laajentamaan itsenäistä ydinpelotettaan eurooppalaisille kumppaneille, mihin Ranska suostui tässä kuussa.
Mutta varo sitä, ettet näe ydinvoimaa energian ihmelääkkeenä.
Ydinvoimakehitys on pitkäaikainen hanke, ei lyhytaikainen ratkaisu nykyiseen energiaturvattomuuteen.
Ydinreaktorien rakentaminen voi olla erittäin pitkän viiveen altista, kuten viimeaikaiset esimerkit Ranskassa ja Isossa-Britanniassa ovat osoittaneet Flamanville-3:ssa ja Hinkley Point C:ssä.
Jätehuolto ja yleinen huoli ydinenergian turvallisuudesta jatkuu.