lopettaa se loisiminen veronmaksajien kukkarolla ja turhaan Suomen kustannusten nostamisesta. Vapailla markkinoilla myy maanviljelijät joutuisi tuottamaan laatua ja sekin palvelisi maajussien etuja pidemmällä tähtäimellä. Ne turvevouhotukset ja tukien nostot kannattaisi jo haudata sinne työreformin viereen syvälle.
Maaseudulla pitäisi pyrkiä tukivapaaseen talouteen ja omavaraisuuteen
Anonyymi-ap
15176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suomalaiset maajussit on ehdollistettu jo niin pahasti tuella elämiseen, että sen muuttaminen voi olla liki mahdotonta tai vaatii todellisen shokkihoidon. Suomen maatalous kannattaisi ulkoistaa tukivapaaseen Ruotsiin ja samalla laatu nousisi merkittävästi.
Miljardi menee pääkaupunkiseudulla tarpeettomaan asumistukeen.
Ja neljä miljardia kaikkinensa maajussien tarpeettomaan elättämiseen. Kaupungeista se raha maajusseille tulee ja ruoka pöytään.
Eipä taida pk-seudulla edes mennä miljardia asumistukiin, kun niitä maksetaan koko maassa noin 2,5 miljardia ja tukia maksetaan koko Suomessa. Rahallisesti tukia saajaan kohden maksetaan eniten siellä, missä asumiskustannukset ovat korkeimmat. Suhteellisesti tukia maksetaan taas eniten siellä, missä on eniten huonotuloisuutta.
Asumistuki on sosiaalitukia ja saamisen edellytyksenä on huonotuloisuus. Maataloustuilla huonotuloisuuden ehtoja ei ole. Sen vuoksi esim. Björn Wahlroos ja Antti Herlin ovat olleet suuria tukien vastaanottajia. Nämä ovat olleet Suomen rikkaimpia ihmisiä, joista Wahlroos on myöhemmin siirtynyt Ruotsiin asumaan.
Jos vihdoin päästäisiin muiden länsimaiden tasolle, eli turhat kansalliset maataloustuet vähintään lopetettaisiin, niin se nostaisi merkittävästi Suomen kilpailukykyä ja korkeaa verotusta voitaisiin alentaa ja samalla nostaa ostovoimaa merkittävästi.
Suomalainen maatalous on merkillinen sekasotku kolhoosia, sosialismia ja hämäävästi "markkinataloutta".
Ruotsissa maataloustukien pienempi määrä ja ehdot ovat johtaneet siihen, että maatalous on keskittynyt maan viljavimpaan osaan eli eteläiseen Ruotsiin (Tukholmasta etelään). Sadot ovat parempia ja tuotanto tehokkaampaa sekä etäisyydet markkinoille pienemmät. Ruotsissa sikäläisen Kepun vaikutus politiikassa on puolueen vähäisen kannatuksen vuoksi lähes olematon. Väestön varoja ei tuhlata aluepoltiikkaan. Ruotsi vaurastuu kannattavalla liiketoiminnalla eikä rahoja hukata kannattamattomaan. Se yksi perussyy siihen, että Ruotsilla ei ole sellaista velkataakkaa kuin Suomella.
Suomessa on taas kummallinen tarve tukea kaikkea sellaista, minkä tukeminen tuottaa ikuisia tappiota, mutta ei minkäänlaista positiivista tuottoa. Nytkin meillä pohditaan kuumeisesti sitä, kuinka Itä-Suomea voisi tukea. Se on rahojen heittämistä kankkulan kaivoon, jos ei ole näkymää itäisen Suomen yritystoiminnan vilkastumisesta. Vilkastuminen edellyttäisi Ukrainan sodan loppua, vallanvaihtoa Venäjällä länsimieliseen ja sen myötä kaupan uudelleen käyntiin saamista. Ei vaikuta kovin realistiselta lähiaikoina. Ei Kanadassakaan niin hassuja olla, että tuettaisiin arktisten jääalueiden taloutta massiivisesti.
Onko Ruotsissa maataloustukia jaettu jo 1800 luvulla? Sanot, että maataloustukien pienenpi määrä on johtanut maatalouden keskittymiseen eteläiseen Ruotsiin. Tämä alueellinen kehitys tapahtui jo 1800 luvulla, joten väitteesi mukaan pitkä on maataloustukien historia Ruotsissa.
Vai onko sittenkin kyse vain keksimästäsi väitteestä, joka ei perustu mihinkään.
Sillä ei ole merkitystä, milloin alueellinen keskittyminen on tapahtunut. Pääasia on se, ettei sitä ole alettu muuttamaan minkään aluepolitiikan vuoksi. Se on havaittu hyväksi ja toimivaksi. Suomessa on taas innolla harjoitettu Kepun halusta aluepolitiikkaa, mikä on ollut Suomen taloudelle turmiollista. Se on luultavasti pahin yksittäinen syy, miksi Suomen talous laahaa niin paljon jäljessä. Ruotsi on modernisoitunut ajat sitten jo silloin, kun meillä alettiin vasta ottaa esiaskeleita metsäläisyydestä kohti kaupungistumista. Ruotsissa on ymmärretty talouden megatrendi, Suomi on ollut monesta syystä jälkijunassa. Yksi keskeinen syy on ollut se, että olimme pitkään NL:n etupiirissä. Se takasi meille idänkaupan vuoksi aikansa taloudellisia etuja, joiden varaan tuudittauduimme liiaksi. Tämä loi lisää painetta hölmön aluepolitiikan jatkumiselle pitkin itärajaa, kun sitä vauhdistettin Kostamus-hankkeilla ym. kestämättömällä.
Sinulta puuttuu taas faktat:
Ruotsi on käytännössä luopunut kansallisista maataloustuista ja keskittyy lähes täysin EU:n tarjoamiin tukiin, toisin kuin Suomi, joka maksaa merkittäviä kansallisia tukia. Ruotsin maataloustuki perustuu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), ja tuet kohdistuvat pinta-alan ja tuotannon mukaan.
Keskeiset piirteet:
EU-pohjaisuus: Ruotsalaiset maataloustuottajat saavat tukensa pääosin EU:lta.
Kansalliset tuet: Kansalliset lisätukiosuudet ovat erittäin vähäisiä verrattuna Suomeen.
Näin oli vuonna 2025 ja nyt kansallinen tuki on käytännössä nolla Ruotsissa, mutta Ruotsin maataloudella menee vahvasti laadun ja viennin ansiosta.
Älä selittele. Kirjoitit näin: "...Ruotsissa maataloustukien pienempi määrä ja ehdot ovat johtaneet siihen, että maatalous on keskittynyt..."
Siis hyvin selkeästi tuossa väität, että maataloustukien pienemmän määrän vuoksi maatalous on keskittynyt tietyille alueille.
Onko tuo väite itse keksimäsi, joka ei perustu mihinkään, vai löytyykö joku selvitys josta tuo maataloustukien vaikutus voidaan havaita? Ruotsissahan kruunu on ohjannut maatalouden keskittymistä jo Kustaa Vaasan ajoista, silloinhan meilläkin kun osa Ruotsia olimme, perustettiin paljon uusia tiloja.
Ruotsissa tilojen koko ja kannattavuus kasvoi myös sen vuoksi, että siellä ei sosialidemokraatit vaatineet torppien itsenäistymistä 1900 luvun alkuvuosina, vaan kantatilojen sallittiin pakkolunastaa torpat hallintaansa. Torpparit ajettiin tiloiltaan pois (moni amerikkaan) jotta kantatila sai lisää peltoa. Näin olisi meilläkin pitänyt toimia, mutta SDP vaati ja sai läpi lain, jolla kannattamattomia pikkutiloja synnytettiin tuhatmäärin. Niitä on sitten keinotekoisesti tukiaisilla elätetty.
Tuosta ei olla eri mieltä. Kyse olikin siitä, että MIelipidepankki väittää maataloustukien vähäisyyden johtaneen maatalouden keskittymiseen Ruotsissa.
Pitää myös muistaa, että siinä missä Suomessa Valion saamat tuet luetaan maataloustukiin, Arlan Ruotsissa saamat tuet luetaan teollisuuden tukiin. Tilastoinnissakin siis on eroja, onhan nuo Arlan tuet juuri niitä kansallisia tukia.
Tuossa olet kyllä täydellisen väärässä, kun väität, että torpparivapautus Suomessa olisi ollut erityisesti SDP:n läpiajama. Sitä olivat ajamassa kaikki Suomen puolueet jo ennen itsenäistymistä, mutta jäivät kahnaamaan lain yksityiskohdista samaan tapaan kuin tällä vuosituhannella sote-lain osalta. Torpparilaki hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 1918, jolloin SDP ei edes voinut osallistua lain säätämiseen (tynkäeduskunta). Myöhemmin vuokra-alueiden lunastusta laajennettiin ja silloin Maalaisliiton Kyösti Kalliolla oli suuri merkitys (Lex Kallio).
Kannattamattomia pientiloista tuli vasta 1960-luvulla. Entiset torpparitilojen ohella niihin kuului myös siirtolais- ja rintamamiestilat. Kun ne olivat lopettaneet, tilakato jatkui normaalikokoisiin ja jopa entisajan näkökulmassa suuriin tiloihin.
Kyllä Kaikkonen on oikeassa, eläkekatto on paikallaan ja ylimääräinen säästyvä vara on ohjattava maatalouteen täysimääräisenä. Iso kauppaliikkeet on monopolissa ja polkevat hintoja.
Kun sateet ei riitä, cloudbusting.