Jännä kysymys jota harvat tietää muististaan

Kyösti Kallio.

Kyösti kallion sydän oli kultaa.
Siitä olisi pitkät "rimpsut" kerrottavaa, koitan lyhentää. Syntyi 1873. Kuolee Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta vuonna 1940. ”Sehän on Suomen historian dramaattisin kuolema. Mannerheim sanoi, että Kyösti Kallio oli talvisodan viimeinen uhri”

”Kallio vaikutti Suomen historiassa itsenäistymisestä jatkosotaan keskeisesti kaikkiin poliittisiin ratkaisuihin”.
Suomen itsenäisyystaistelu, sisällissodasta 1918 selviäminen, torpparivapautus, taistelu äärioikeistolaista Lapuan liikettä vastaan, ensimmäinen punamultahallitus ja talvisota. Kaikissa tapahtumissa näkyy Kallion vahva kädenjälki.

Yksi Kyösti Kallion rohkeimpia tekoja oli sovintopuhe Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, kun sisällissotaa vielä käytiin osassa maata. Valkoinen senaattori herätti maltillisella puheellaan kovaa kritiikkiä ja myös vihaa.
”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. Kallio sanoi puheessaan.

Vuoden 1918 sisällissotaan johtaneiden epäkohtien purkaminen ja kansakunnan eheyttäminen oli Kallion keskeinen johtotähti politiikassa.
Näen erittäin arvokkaana sen sosiaaliradikaalin työn, mitä hän teki maaseudun köyhien ja tilattomien hyväksi. Kun Suomi joutui myöhemmin talvisotaan, kansalaisilla oli jotain mitä puolustaa, esimerkiksi pieni tila ja metsäpalsta.

Äärioikeistolainen lapuanliike sai 1930-luvulla voimaa Pohjanmaan talonpoikaisväestöstä, ja kansanliikkeessä oli alkuun mukana myös maalaisliittolaisia. Myös Kyösti Kalliolle tarjottiin lapuanliikkeen johtajana eli Suomen diktaattorin paikkaa, mille hän nauroi.
”Kallio ei hyväksynyt laittomuuksia vasemmalta eikä oikealta. Se vei maton alta, kun keskeisin talonpoikaispoliitikko ei lähtenyt tukemaan lapuanliikettä.”

Kallio istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.
Maalaisliiton puheenjohtaja 1908–1917, kansanedustaja 1907–1937. Tasavallan presidentti 1937–1940.
Perheeseen kuuluivat puoliso Kaisa Kallio ja seitsemän lasta.

-tätä voisi jatkaa vaikka 10 sivun verran. Mutta siinä pähkinän kuoressa. Myöhäinen jo lähden nukkumaan.
Hyvää yötä !