ja sinullekin syvimmistä tunteitani, mutta näköalat ovat olleet viime aikoina niin synkeitä, että ajatuksista ei löydy juuri mitään mieltä ylentävää. Voi olla, että minulla on paljon annettavaa, mutta ei tällä hetkellä eikä tässä kunnossa. Tarvitset nyt piristystä pikemminkin, joten en lähde edes yrittämään. Meillä kaikilla on omat taistelumme. Jotkut kestävät paremmin, ja ehkä kykenevät kaivamaan esiin mieltä piristäviä juttuja roudan alta. Minun lapioni on tylsynyt.
Kirjoittaisin kyllä jotain ilahduttavaa
Anonyymi-ap
19495
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eipä mullakaan mikään hyvä olo ole!!
Vähän sama fiilis, en kirjoittele hänelle kun en osaa kirjoittaa mitään kaunista tai positiivista.
Kuin minun ajatuksiani... Tsemppiä aloittajalle.
En halua mitään muuta kuin aidon ihmisen, en satuja, enkä unikuvia.
Kiitos! Se antaa toivoa.
Sama, mutta olen luovuttanut. Ei ihminen pysty ottamaan vastaan määräänsä enempää pskaa.
Uskon hyvin tuon. Ihminen on susi toiselle ihmiselle.
Toivoisin enää, että mut säästettäisiin enemmältä. Olen vahva, mutta nyt on menty niin rajoilla, että ei ole enää terveellistä. Sen kun he vain ymmärtäisivät ja kaivaisivat jostain edes pienen pienen inhimillisyyden.
Parempi tuokin kun sultaa toiselle pskaa. Kun oli paha mieli mua haukuttiin ja toivottiin hirveitä juttuja. Mut mä pärjään. En oo ennenkään tullut sulke itkemään enkä tuu. Koitahan jaksaa.
epätietoisuus ja turvattomuus ovat välillä kestämättömiä tunteita mutta jotenkin sitä vaan aina kasaa itsensä.. vaikea luottaa kenenkään.. ja se on kyllä ollut aina niin mutta viimeisen kahden vuoden aikana tilanne on kärjistynyt siihen pisteeseen etten edes ymmärrä mistään mitään. :c pitää miettiä vain lasten ja itsensä asioita eikä miettiä mitään muita inhottavia uutisia jne.
Ei aina tarvitsekaan olla satasella mukana. Luin joskus pariskunnasta, jotka "varoittivat" toisiaan esim. työpäivän päätteeksi, että kun pian nähdään kotona, niin minun akkuni on tällä hetkellä vain 45 prosenttia täynnä. Siinä ehtii molemmat kotimatkan aikana asettaa odotukset kohdilleen. Yksi voi olla rauhassa, kun kumppani tietää, että jaksaminen on sillä hetkellä vähissä eikä hänen tarvitse vähillä energioillaan edes esittääkään mitään muuta. Toisella taas saattaa olla virtaa 90 prosenttia ja hän osaa asennoitua siten, että tulee tilanteeseen oikeanlaisella energialla, kun vihdoin nähdään. Silloin kun yhdellä on raskaampaa, toinen kenties jaksaa helpommin kannatella - ja vuorot toki vaihtuvat. Ja mikä tärkeintä, molemmat ovat kartalla siitä mitä tapahtuu ja missä mennään, ja kumpikin voi luottaa siihen, että toinen on joka tapauksessa läsnä, oli hän juuri sillä hetkellä läsnä sitten 30 prosentilla tai 95:llä. <3
Ihan loistava idea 🙂
Voi, voi, 45%, se kuulostaa minusta saavuttamattomalta. Arvio omasta akustani on n. 5%, jos sitäkään.
Minusta tuntuu, että muut ihmiset ovat toiselta planeetalta.
Viisi prosenttia on ihan OK sekin. Joskus olo vain on maahan lyöty.
Melkein aina kun menen salille, kello näyttää, että bodybatteria on 5, joten sillä jaksaa ihan hyvin. Aamuisin on joku 40-50, että paremminkin voi olla 😁
Mutku en halua olla väsynyt yksin 😔 Haluan että sinä väsyt kanssani.
Ihana 🙂
en ti4rfä onko jorain kiinalaisrt4n sotilast4luq joku tyttö mutta jos nukkuvkuu diyrn ryyä kuulrr jotain pineiä ääniäkäin kuule4e4 kun ihmidse4t liikkuvat jotain.
hyvä elokuva-juttu 007 Kultainen wssde.. Golden Gun.
minä niin arm4eijan ihmisettä älä yritä tewhdeä tytöiw5rä monia salaisia agentt4eja...
aivan hyvä 4e3lokuva 007 Kultainen Ase