Sainpa tässä kuulla parisen kuukautta sitten että minusta tulee mummo. Asia oli siinä vaiheessa siinä pisteessä että piti päättää heti että mitä tehdään, onneksi nuoret tekivät päätöksen että pitävät vauvan. Ajattelen että en olisi elänyt sen asian kanssa tai toisaalta eihän se minun asiani ole mutta kuitenkin on. Olisi mukava keskustella muiden ..hmmm saman kokeneiden vanhempien kanssa. Tässä ei ole ainesta kuitenkaan katastrofiin...asiat on kaikenkaikkiaan hyvin.
17 vuotias poikani isäksi....
Mummo42vee
162571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sanoit että eihän asia sinua koske, mutta olen eri mieltä.Kyllä se taitaa koskea.Kun tuollainen lapsi hankkii lapsen joutuu valtio ja sinä maksumieheksi.Siinä vaan sitten illat ja viikonloput kakaraa hoitaen...
jos olet itse abortin tehnyt ja sen kannalla..älä siltikään tuputa sitä kaikille
mikä viksuus siussakin oli tuon kommentin kautta
ko.perhe on siis tehneet oman ratkasun ja tämän äidin mielestä asian on hyvin.
pidä sinä suusi silloin kiinni, älä arvostele, koska sinulla ei ole siihen oikeutta
minäkin voisin siut haukkuu aborttisi takia.mutta se oli sinun valinta,eikä kuulu muille. sitäpaitsi tämän perheen vauva tuskin siulle tuodaan hoitoon ja jos se tätä perhettä ei haittaa, miksi se haitta siuta..huuto tuskin siulle kuuluu..eikä lapsi ole rasite, ainakan normaalille ihmiselle
kasva lisää
että sinunlaisiasi ihmisiä vastaa tähän ja on niin kaikkitietäviä että. En tiedä minkä ikäinen olet ja mistä syystä olet katkera?. Olen itse jo sen ikäinen ja nähnyt sen verran maailmaa että tiedän tasantarkkaan että mikä minua odottaa.Olen ylpeä mun nuorisani koska tekivät päätöksen pitää lapsen koska lapsi on osa myös minua poikani kautta. Tiedän myös sen ettö he pärjäävät tässä elämässä. Kaikilla asioilla on aikansa ja tämän lapsen aika on nyt, mikä hänen tehtävänsä sitten onkin tässä maailmassa.
Kuka sanoi, että olen tehnyt abortin?Ja kuka sanoi, että abortti on mielestäni ainoa oikea ratkaisu tähän.En minä ainakaan.Äläpäs tee päätelmiä pienessä päässäsi kun sinulla ei näköjäänkään ole potentiaalia siihen.
Vai että valtio maksaa. En tiedä heistä etkä SINÄKÄÄN, miten se heillä menee mutta itselläni on kaksi lasta ja olen 19-vuotias eikä valtio kuule maksa penniäkään minulle ja avomiehelleni. On olemassa koti-ihmisiä ja bailuihmisiä. En kadu pätkääkään sitä että minulla on kaksi ihanaa lasta! On se kyllä kumma että heti kuvitellaan että jos saa "lapsena" lapsen niin ei osaa hoitaa/valtio maksaa jne. Monet "lapsiäidit" ovat havaintojeni mukaan olleet jopa parempia äitejä kuin 30-vuotiaana ensisynnyttäneet uranaiset.
Tiedätkös, joitain ihmisiä tuollainen loukkaa, kuten minua. Kaikki "lapset" eivät ole samanlaisia. Itselläni paljon itsei ikäisiä ystäviä jotka ovat äitejä, eikä keillekään heistä valtio/vanhemmat maksa mitään. Kaikki me pärjätään erinomaisesti! (Kelaa nyt en tässä tarkoita tietenkään valtion rahoina, jokainen lapsilisät ottaa.)
Ihan aluksi.En halua yleistää.Hyviä nuoria äitejäkin löytää kuten eräs ystäväni.Oli seurustellut monen monta vuotta, hankkinut ammatin ja oman asunnon.Vauva syntyi kun ystäväni täytti 19.Hän hoitaa lastaan esimerkillisesti ja on oikea malli äiti.Näitä huonoja kokemuksia sitten löytyy paljonkin.On opiskelut kesken, lapsi isovanhempien hoidossa, on hylännyt lapsensa, ei opiskele eikä ole työpaikkaa, lapsella ei ole isää jne...Puhun oman kokemukseni perusteella kuten me kaikki teemme, minulla on enimmäkseen huonoja kokemuksia nuorista äideistä.Jos olisi toisin voisin itsekin suhtautua erillailla.Joten ns. makuasioista on turha lähteä kiistelemään.
potentiaalia?
katos peiliin
on huonojoka kokemuksia, älä kirjota tänne jossa selvästi kerrottiin että ko.asia koettiin positiivisena.
pidä ne huonot itelläs, älä tuomitse niiden perustella muita
Ja vaikka muille jakaa.
En halua yleistää. Tunnen kuitenkin monta äitiä, jotka ovat ensin hankkineet hyvän ammatin ja työpaikan. Sitten kolmekymppisenä on ollut lasten aika. Äitiysloman jälkeen kiire hyväpalkkaiseen työhön, paljon ylitöitä, että lapsi saa paljon kalliita leluja. Ei ole eletty valtion rahoilla. Ei ole myöskään lapsi saanut äidiltään aikaa. Sitä "pummiäidillä" on rajattomasti.
Oikeesti ei tää ole makuasia, hyviä ja "huonoja" äitejä on kaiken ikäisissä. Aurinkoa KAIKILLE äideille ikään, perhesuhteisiin ja ammattiin katsomatta!
...mummolle ja erityisesti nuorelle perheelle! Haluan kantaa korteni kekoon tässä keskustelussa... Uskon, että tulette pärjäämän hyvin. On kuitenkin yksi asia mitä kannattaa ajatella, vaikka se ei ratkaisuun varmasti mitenkään vaikutakkaan. Vanhemmat. Miten he pärjäävät. Siis lapsen kanssa kyllä varmasti hyvin, mutta entä toistensa kanssa? Poikasi on kuitenkin vielä niin nuori (ja oletan, että tuleva äiti on myös), että vielä ei luultavasti ole tuosta seurustelusta, rakkaudesta, yhdessä elämisestä yms. kovinkaan paljon kokemusta. Ja valitettavan usein näin nuorena aloitetut suhteet eivät kestä. Edes lapsen voimalla...
Tän viestin tarkoitus ei nyt todellakaan ole masentaa eikä pelotella, mutta tässä yksi asia, jota kannattaa ajatella ja johon varautua.
Mutta jokatapauksessa toivotan onnea kaikille teille kolmelle. Eiku neljälle... =)
-V-
Minusta on todella positiivista, että lapsesi teki tuon päätöksen. Lapsen pitämisen päätös on vaikea asia jos sitä ei ole suunnitellut ja on 17-vuotias, mutta niin on aborttikin.
Mutta itseänikin pelottaa hieman tuo, että kauan he ovat seurustelleet? Jos kyse on jostain vajaan vuoden suhteesta niin ei välttämättä edes lapsi anna syytä enää yrittää, kun huomaa että ei ole tarkotettu toisilleen. Mutta piristykseksi voin sanoa että minulle kävin hyvin päin. Eka lapsi kun synti ollessani 17-vuotias, olin ollut lapsen isän kanssa puolitoista vuotta. Lapset ei meitä yhteen kasvattaneet vaan meidän asenteet asioita kohtaan.
Hurjasti onnea ja jaksamista teille koko perheelle kovin!
Onneksi olkoon tulevalle MUMMOLLE !
Kyllä olet aivan oikeassa, että ratkaisu oli oikea ja nuoret päättivät siitä itse.
Nuoret pärjäävät kyllä hyvin, koska heillä on noin hyvä ja ymmärtäväinen suku tukenaan.
Tottakai jokaiselle tulee jossain vaiheessa epävarmuutta, kun lapsi syntyy. Eihän se ole vanhempien iästä kiinni.
En usko noihin juttuihin, ettei heillä olisi pitkää yhteistä tulevaisuutta.Tässähän he jo näyttävät oman vastuun tuntonsa. Nykynuoret ovat paljon kehittyneempiä ja fiksumpia kuin luulemmekaan.
Niinhän sitä ennen sanottiin, että kaikkea muuta katuu, muttei nuorena lapsen tekoa!
Todella hienoa lukea kannustavasta asenteestasi.Olet todella ihana äiti pojallesi, koska tuet häntä. Helppoa ei varmasti aina tule olemaan, mutta kaikki sujuu varmasti hyvin. Siksi suhtautumisesi asiaan on kullan arvoista. Sain mieheni kanssa ensimmäisen lapsen ollessani 18 vuotta ja oman äitini sekä anopin tuki ja apu oli tärkeää, pelkästään tieto siitä, että oli joku jonka puoleen kääntyä, jos tarvii. Itse olemme lapsemme hoitaneet, mutta mummolakin on turvallinen paikka, johon lapsen voi viedä hoitoon. Onnea tulevaalle perheelle.
39 vuotiaana entisestä anopistani. Tällä mummolla oli kuusi lasta itsellään, ja oli aivan innoissaan kuullessaan lapsenlapsesta. Tosin ei ensin meinannut uskoa kun kerrottiin =) Hän totesi ettei olisi uskonut tulevansa mummoksi näin nuorena, kun poika oli silloin vasta 17.
Onnea!
hei!
itsekkin olen 17 vuotias äiti. lapseni on nyt 2 kuukauen ikäinen. äitini on tukenut minua todella hyvin koko sen ajan kun on tietänyt raskaudestani. hän on yrittänyt etsiä netin kautta ihmisiä ketkä olisivat samassa tilanteessa kuin hän. olisi kiva jos voisit keskustella hänen kanssaan. mailaa ensiksi minulle osoitteeseen [email protected], en viitsi tässä antaa hänen omaa osoitettaan.