Vaikka lestadiolaisuudessa osa vastustaa ankarasti naispappeutta ja vaikka joidenkin ihmisten rajoitettu raamatuntulkinta sanoisi mitä, niin naispappeus on hyvä ja oikea asia. Se on tuonut ev.lut kirkkoon uusia ihmisiä ja yhä useampi seurakuntalainen haluaa kirkollisiin toimituksiin nimenomaan naispapin.
Vaikka vastustajat löytävät raamatusta useita lauseita, joilla he kieltävät naispappeuden niin todellisuudessa varsinkin miespuolisten vastustajien perimmäinen syy vastustamiseen lienee seksuaalinen. Nainen nähdään kirkossakin seksuaalisena olentona ja tällä perusteella raamatunlauseen tuella vastustetaan naisten toimimista pappeina. Pelätään omien ajatusten hairahtumista Jumalan sanasta. Kokemuksesta voin sanoa, että näin ei tapahdu normaalisti ajattelevalle ihmiselle.
Suoraa kieltoa raamatusta naispappeudelle ei löydy ja muutenkin raamatun fundamentalistinen tulkitseminen johtaa harhaan ja syrjintään.
Onneksi suurin osa ihmisistä suhtautuu naispappeuteen suvaitsevasti ja toimii kirkon oppien mukaisesti.
Ainahan löytyy niitä yksinäisiä "sankareita" (esim. Luther-säätiö ja Paavalin synodi), jotka julkisesti toimivat vastoin kirkon opetuksia. Näillä liikkeillä ei ole kuitenkaan menestymisen mahdollisuuksia vaan naispappeus elää ja voi hyvin Suomessa.
Voimme ylpeänä pitää ev.lut. kirkkoamme edelläkävijänä tässä asiassa!
Vaikka vastustajat löytävät raamatusta useita lauseita, joilla he kieltävät naispappeuden niin todellisuudessa varsinkin miespuolisten vastustajien perimmäinen syy vastustamiseen lienee seksuaalinen. Nainen nähdään kirkossakin seksuaalisena olentona ja tällä perusteella raamatunlauseen tuella vastustetaan naisten toimimista pappeina. Pelätään omien ajatusten hairahtumista Jumalan sanasta. Kokemuksesta voin sanoa, että näin ei tapahdu normaalisti ajattelevalle ihmiselle.
Suoraa kieltoa raamatusta naispappeudelle ei löydy ja muutenkin raamatun fundamentalistinen tulkitseminen johtaa harhaan ja syrjintään.
Onneksi suurin osa ihmisistä suhtautuu naispappeuteen suvaitsevasti ja toimii kirkon oppien mukaisesti.
Ainahan löytyy niitä yksinäisiä "sankareita" (esim. Luther-säätiö ja Paavalin synodi), jotka julkisesti toimivat vastoin kirkon opetuksia. Näillä liikkeillä ei ole kuitenkaan menestymisen mahdollisuuksia vaan naispappeus elää ja voi hyvin Suomessa.
Voimme ylpeänä pitää ev.lut. kirkkoamme edelläkävijänä tässä asiassa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Merimiespappi saarnaa merimiehille, nuorisopappi nuorille ja vankilapappi vartijoille ja joskus vangeillekin. Naispappi sitten naisille?
Ettei vaan tarkoitettaisi papitarta?
Tähän keskusteluun olisi hyvä sen jolla on, tuoda tietoa Maria Magdaleenan evankeliumista Filippuksen evankeliumista (ns.apokryyfejä).
Tietääkö joku näistä jotain?
En tässä halua aloittaa keskustelua Jeesuksen ja Maria Magdaleenan suhteesta romanttisessa mielessä vaan hengellisessä. Jeesuksen sanottiin suudelleen Maria Magdaleenaa minkä hengellinen merkitys on tiedon välittäminen.
No, faktaa kehiin jos sitä löytyy, kiitos.
Voiko sen selkeämpää neuvoa Pyhä kirja antaa. Mutta ei.
Pyhän kirjan opetuksia poljetaan yhä enemmän ja enemmän lokaan.
Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa vastustetaan naispappeutta raamatun perusteella. Eikä me siitä kiihkoilla ja huuda kurkku suorana.
Ja kun naispappeja kuitenkin valitaan kun laki on niin säädetty Vl- papit jotka ovat kaikki miehiä, saattavat työskennellä samassa surakunnassa naispapin kanssa, ja työtovereina. Ei siinä tarvitse mistään riidellä. Enkä ole kuullutkaan että olisi ollut mitään hankaluuksia sen takia että työtoverina on naispappi.
Ja Raamattuhan neuvookin pitämään rauhan kaikkien ihmisten kanssa. Niin myös naispapin kanssa.
Kannattaa lukea Raamattua. Ja siinä yhteydessä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, minkälaisissa yhteyksissä käytetään monikkoa ja minkälaisissa yksikköä!
Tuo "nainen vaietkoon seurakunnassa" käsittänee myös kuorolaulun ja virrenveisuunkin. Raamatun mukaan nainen ei saa myöskään keskustella papin kanssa, vaan jos jotain epäselvää jäi, Paavali toteaa, että "kysykööt miehiltänsä".
Puhut ihan asiaa. Mutta olisi kiva tietää, kuka se nainen oli, jolle apostoli halusi suitset suuhun.
Pitää olla yksi paikka, missä SE ei tule mieleen.
Miksi sitten naisille SE saa tulla kirkossa mieleen?
Pappien albat, kasukat, pantapaidat ja kaikki muutkin vaatteet ovat kylläkin niin epäeroottisia, ettei "vaaraa" ole. Naispapeillahan on sama vaatetus kuin miespapeillakin.
Alttaritaulujen maalaajilla ja niiden hyväksyjillä noita estoja ei näytä olleen. Muistutan, että niihin on naisiakin maalattu, ellei heti juolahda mieleen.
Ja entäs ne tietyt raamatunkohdat...
Vainohenkinen raportti
Viime päivinä on julkaistu piispainkokouksen asettaman ns. Heikan työryhmän raportti ("Työn johtaminen, työyhteisön kehittäminen ja työturvallisuus"). Raportti on sisällöltään negatiivisuudessaan ja lyhytnäköisyydessään tyrmistyttävä. Riippumatta siitä, mitä mieltä on kirkkomme virkakysymyksestä, raportin sisältämä hallinnollisen pakon, rangaistusten ja omantunnon pakottamisen tie on kuvottava. Kirkon "lopullinen ratkaisu" ei voi olla samanlainen kuin viime vuosisadan totalitarismien ratkaisu, omien jäsentensä vaino.
Raportti ohjaa teologisesta keskustelun ja toinen toisensa vakaumuksen ymmärtämisen sijaan loputtomaan painostukseen, käräjöintiin ja pakkotoimiin. Raportti merkitsisi vakaumuksesta luopumiseen pakottamista. Se olisi aikamme "konventikkeliplakaatti", kyttäämisen, vainoamisen ja rangaistusten tie. Käräjätupa ei ole teologisten keskustelujen ratkaisupaikka.
Hiippakunnallinen työpaikkailmapiiri on kovenemassa. Nyt tarvittaisiin tuomiokapituleihin kurinpitoasiamiesten sijaan puolueetonta, ulkopuolista konsulttia, joka auttaisi ymmärtämään, miten moniarvoisessa todellisuudessa asiallisesti hoidetaan ihmissuhteita erilaista vakaumusta edustavien välillä.
Tässä jos missä on kysymys pyhien arvojen kunnioittamisesta. Perustuuhan perinteinen virkakäsitys Raamattuun ja koko yhteisen kristikunnan traditioon. On ristiriitaista, kun islamin uskontoa koskeva pilapiirros (joka pilanteko ei sinänsä ole suositeltava) saa kirkon johdon puhumaan islamin pyhien arvojen kunnioittamisesta, ja toisaalta ehdotetaan piispainkokoukselle raporttia, jossa poljetaan jalkoihin lain ja oikeuden varjolla Raamatun ja kristikunnan tradition pyhät arvot.
Ei kai kukaan luule, että ihminen tällaisen inhottavan painostustoimenpiteen edessä luopuu uskostaan, vakaumuksestaan ja siitä seuraavasta käytännöstään. Kaikki ymmärtävät, että Raamattuun luottavat tulevat edelleen uskomaan, opettamaan ja tunnustamaan niin kuin ennenkin.
Irvokasta on myös, että samaan aikaan, kun kirkon uskollisinta väkeä lyödään kovenevin pakkotoimin, saavat kirkon keskeisissä viroissa olevat (Riekkinen, Kuula, Kylliäinen, Spong jne.). puhua avoimesti vastoin Raamattua ja luterilaista tunnustusta. Spong kutsuttiin Suomeen jopa valtakunnallisille kirkkopäiville puhumaan. Tutkimisen arvoinen asia olisi myös selvittää, kuinka kauan Turun tuomiokapituli peitteli piispansa yli neljä vuotta kestänyttä uskottomuutta toisen miehen vaimon kanssa ja onko se näin ollen syyllistynyt virkavirheisiin tai tehtäviensä laiminlyönteihin. Ja herää kysymys, olisiko asia koskaan tullut esille, ellei Iltasanomat 15.2.2005 olisi rohkeasti ottanut esille tätä valitettavaa asiaa.
Työryhmä mainitsi tässä raamattukysymyksessä monta lähdettä. Yksi kirja sieltä luettelosta puuttui ja sen mukana kaikki, työryhmän esityksestä puuttui Raamattu.
Nyt olisi tärkeä nostaa tämä ihmisoikeuksia räikeästi loukkaava paperi EU:n ihmisoikeuskomission, katolisen kirkon ja ortodoksisen kirkon tietoisuuteen - ja jokaisen valveutuneen ihmisen tietoisuuteen esimerkkinä aikamme noitavainosta.