Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoi torstaina kolmesta uudesta maahanmuuttohankkeesta. Kyseessä ovat EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (nk. pakti) täytäntöönpano, maasta poistamisen tehostamista koskeva hanke sekä kansalaisuuskokeen käyttöönotto.
Koko EU:n maahanmuuttopolitiikassa on tapahtunut merkittävä murros, ja maat kiristävät käytäntöjään nopealla aikataululla.
– Vastaamme nykyisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin esimerkiksi tehostamalla prosesseja ja palautuksia sekä ottamalla turvallisuusasiat paremmin huomioon, sanoo ministeri Mari Rantanen.
Valvonta, hallinta ja maasta poistaminen tehostuvat
Kesäkuussa voimaan astuva EU:n muuttoliikepakti vahvistaa ulkorajavalvontaa sekä tunnistamis-, turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.
– Sääntelyllä haetaan tehokkaampaa ja nopeampaa menettelyä ja estetään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö. Turvallisuusasiat tarkastamme jo rajalla, ja kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai poistetaan maasta tehokkaasti. Tämä on ollut koko hallitusohjelman tavoite, Rantanen toteaa.
Yksi keskeinen elementti on niin sanottu seulontamenettely, jossa henkilöiden mahdollisesti aiheuttama turvallisuusriski arvioidaan ja heidät ohjataan joko turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Seulonnan tarkoituksena on parantaa koko EU:n turvallisuutta.
Turvapaikkaprosessi mahdollinen EU:n ulkopuolella
Merkittävää on, että pakti mahdollistaa turvapaikkaprosessin siirtämisen kokonaisuudessaan EU:n ulkopuolisiin turvallisiin maihin. Turvallisista maista säädettiin EU:ssa alkuvuodesta 2026. Suomi voi myös itse tehdä listoja turvallisista alkuperämaista ja kolmansista maista.
Hallitus esittää lisäksi vastaanottopalveluiden rajoittamista tai vastaanottorahan pienentämistä esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö heikentää vastaanottokeskuksen yleistä järjestystä tai ei tee yhteistyötä viranomaisten kanssa. Turvapaikanhakijoiden pitää tunnistautua vastaanottokeskuksessa säännöllisesti.
Maasta poistamista tehostetaan ja nopeutetaan
Laki nopeuttaa ja tehostaa karkottamispäätösten täytäntöönpanoa. Jatkossa karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi. Lisäksi tällä hetkellä vain rikosperusteisesti karkotettaviin voidaan soveltaa nopeutettua maasta poistamista. Nyt soveltamisala laajentuisi koskemaan kaikkia karkottamispäätöksiä.
Maastapoistohankkeessa mahdollistetaan maahantulokiellon määrääminen ennakkoon henkilöille, joiden katsotaan vaarantavan vakavasti Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tällä tavoin pystyttäisiin estämään esimerkiksi tunnettujen tai ulkomailla tuomittujen terroristien tulo Suomeen ja Schengen-alueelle.
Lisäksi säilöönoton enimmäiskestoa pidennettäisiin 30 kuukauteen.
Hallitus jatkaa kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämistä
Kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristäminen jatkuu. Nyt hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, joka on kolmas ja viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden ehtoja kiristetään.
Kansalaisuuskoe on täysin uusi kansalaisuuden saamisen ehto, jolla mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Koe suoritettaisiin aina suomen tai ruotsin kielellä.
– Kansalaisuuden saamisen ehtoja on jo kiristetty esimerkiksi maassaoloajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden osalta. Ottamalla käyttöön kansalaisuuskokeen vahvistamme edelleen sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvojen tuntemusta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Suomen Uutiset
Koko EU:n maahanmuuttopolitiikassa on tapahtunut merkittävä murros, ja maat kiristävät käytäntöjään nopealla aikataululla.
– Vastaamme nykyisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin esimerkiksi tehostamalla prosesseja ja palautuksia sekä ottamalla turvallisuusasiat paremmin huomioon, sanoo ministeri Mari Rantanen.
Valvonta, hallinta ja maasta poistaminen tehostuvat
Kesäkuussa voimaan astuva EU:n muuttoliikepakti vahvistaa ulkorajavalvontaa sekä tunnistamis-, turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.
– Sääntelyllä haetaan tehokkaampaa ja nopeampaa menettelyä ja estetään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö. Turvallisuusasiat tarkastamme jo rajalla, ja kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai poistetaan maasta tehokkaasti. Tämä on ollut koko hallitusohjelman tavoite, Rantanen toteaa.
Yksi keskeinen elementti on niin sanottu seulontamenettely, jossa henkilöiden mahdollisesti aiheuttama turvallisuusriski arvioidaan ja heidät ohjataan joko turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Seulonnan tarkoituksena on parantaa koko EU:n turvallisuutta.
Turvapaikkaprosessi mahdollinen EU:n ulkopuolella
Merkittävää on, että pakti mahdollistaa turvapaikkaprosessin siirtämisen kokonaisuudessaan EU:n ulkopuolisiin turvallisiin maihin. Turvallisista maista säädettiin EU:ssa alkuvuodesta 2026. Suomi voi myös itse tehdä listoja turvallisista alkuperämaista ja kolmansista maista.
Hallitus esittää lisäksi vastaanottopalveluiden rajoittamista tai vastaanottorahan pienentämistä esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö heikentää vastaanottokeskuksen yleistä järjestystä tai ei tee yhteistyötä viranomaisten kanssa. Turvapaikanhakijoiden pitää tunnistautua vastaanottokeskuksessa säännöllisesti.
Maasta poistamista tehostetaan ja nopeutetaan
Laki nopeuttaa ja tehostaa karkottamispäätösten täytäntöönpanoa. Jatkossa karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi. Lisäksi tällä hetkellä vain rikosperusteisesti karkotettaviin voidaan soveltaa nopeutettua maasta poistamista. Nyt soveltamisala laajentuisi koskemaan kaikkia karkottamispäätöksiä.
Maastapoistohankkeessa mahdollistetaan maahantulokiellon määrääminen ennakkoon henkilöille, joiden katsotaan vaarantavan vakavasti Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tällä tavoin pystyttäisiin estämään esimerkiksi tunnettujen tai ulkomailla tuomittujen terroristien tulo Suomeen ja Schengen-alueelle.
Lisäksi säilöönoton enimmäiskestoa pidennettäisiin 30 kuukauteen.
Hallitus jatkaa kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämistä
Kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristäminen jatkuu. Nyt hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, joka on kolmas ja viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden ehtoja kiristetään.
Kansalaisuuskoe on täysin uusi kansalaisuuden saamisen ehto, jolla mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Koe suoritettaisiin aina suomen tai ruotsin kielellä.
– Kansalaisuuden saamisen ehtoja on jo kiristetty esimerkiksi maassaoloajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden osalta. Ottamalla käyttöön kansalaisuuskokeen vahvistamme edelleen sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvojen tuntemusta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Suomen Uutiset
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.